Voisitko jättää kohta 8v vahtimaan vajaa 1v vauvan päiväunia max 10 minuutiksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minäki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

minäki

Vieras
Tuli vaan mieleen, en ole jättänyt enkä ehkä uskaltaisikaan jättää, kunhan mietin..
Tilanne siis se, että 11kk vauva nukkuu terassilla vaunuissa päiväunet siihen aikaan kun minun pitäisi hakea keskimmäinen kerhosta (400m päästä, menee max 10 minuuttia) ja herää heti jos vaunuja liikuttaa eli ei nuku jos menen vaunuja työntäen hakemaan..
Kohta 8v ekaluokkalainen on kotona tuon ajan ja mietinkin että onko mitekään mahdollista että antaisin vauvan nukkua terassilla itkuhälyttimen kanssa ja kipaisisin hakemaan kerholaisen... JOS vauva sattuisi heräämään, esikoinen osaisi mennä viihdyttämään vauvaa muutamaksi minuutiksi vaunujen viereen, kunnes tulen, ei yrittäisi nostaa tms. Ja puhelin toki on kaikilla, voisi soittaa jos vauva herää ja olisin paikalla kiirehtien parissa minuutissa. Ja kaikella todennäköisyydellä vauva nukkuisi ihan rauhassa koko ajan.
Mut enpä tiedä uskaltaisinko, kunhan ajattelin..
 
Voisin jättää meidän 8vuotiaalle jos hänellä olis puhelin käytössä, mutta en vois jättää meidän 9vuotiaalle. Eli minun vastaus on että riippuu lapsista.
 
Meillä on saman tapainen tilanne ja oon jättänyt pari kertaa 8-vuotiaan esikoisemme 10 minuutiksi kotiin nukkuvan 1,5-vuotiaan kanssa. 8-vuotiaalla on ollut puhelin koko ajan vieressä, samoin minulla. Oon siis käynyt autolla hakemassa keskimmäisen eskarista. Kuopus on nukkunut kummallakin kerralla sikeästi.
 
Meillä 8v ekaluokkalainen ja 1,5v ja en missään nimessä voisi kuvitellakaan jättäväni heitä kaksin. Ehkä siksi aikaa kun haen postit, mutte en todellakaan mitään 10min aikaa. Meillä on 8v lapsella vielä jännää yksinkin jääminen, saati että olisi vastuussa pienestä.
 
Mä oon varmaan neuroottinen, mutta mitä jos jotain tapahtuisi sillä matkalla? Eli en jättäisi sellaiselle, joka ei kykenisi hätätilanteessa vauvasta huolehtimaan ihan "kokonaan".
 
Mun 8 v osaisi kyllä soittaa esim. isoäidille tai isälle, jos kävisi niin, että en tulekaan kotiin 10 minuutin päästä kuten oli sovittu, enkä vastaa puhelimeen.

Sanon aina, kun lähden esim. kauppaan käväisemään ja jätän lapset kotiin keskenään (8 v ja 6 v), että jos kävisikin niin, etten tulekaan kotiin, enkä vastaa puhelimeen, niin sitten soitatte isovanhemmille/isälle.

Eli jos jäisin vaikka auton alle tai jotain, niin muksut saisivat nopsaan jonkun paikalle, ja mua osattaisiin myös nopsaan alkaa etsimään.
 
[QUOTE="vieras";26015027]niin no, voithan saada vaikka sairaskohtauksen tms. kotonakin...[/QUOTE]
Tottahan tuokin. Ja myös silloin olisi tosi kiva juttu, että 8 v lapsi osaa soittaa jollekin ja kertoa asiasta.
 
[QUOTE="vieras";26015027]niin no, voithan saada vaikka sairaskohtauksen tms. kotonakin...[/QUOTE]

Juu voin, mutta silloin jos vauvalle sattuu jotain niin se ei ole tavallaan "mun syytä". Jos mä olen tarkoituksella jättänyt sen ilman "vastuullista" huolehtijaa niin silloin se on minun syytäni. Enkä mä nyt halua tästä aloittaa jankkausta siitä, että onko sillä merkitystä, kenen "syytä" jokin on, jos jotain sattuu. Joku toivottavasti ainakin ymmärtää pointtini :)
 
Juu voin, mutta silloin jos vauvalle sattuu jotain niin se ei ole tavallaan "mun syytä". Jos mä olen tarkoituksella jättänyt sen ilman "vastuullista" huolehtijaa niin silloin se on minun syytäni. Enkä mä nyt halua tästä aloittaa jankkausta siitä, että onko sillä merkitystä, kenen "syytä" jokin on, jos jotain sattuu. Joku toivottavasti ainakin ymmärtää pointtini :)

ei kai tässä olekaan kyse siitä kuka on syyllinen, vaan siitä mitä tapahtuu, jos se toinen lapsi joutuu tilanteeseen, missä pitää osata tehdä jokin ratkaisu.
 
Meillä 8v ekaluokkalainen ja 1,5v ja en missään nimessä voisi kuvitellakaan jättäväni heitä kaksin. Ehkä siksi aikaa kun haen postit, mutte en todellakaan mitään 10min aikaa. Meillä on 8v lapsella vielä jännää yksinkin jääminen, saati että olisi vastuussa pienestä.

No meidän 8v. tokaluokkalainen on oikein mielellään kotona pienen hetken ilman minuakin. Osaa tarvittaessa soittaa muillekin läheisille (jos en esim. itse pysty vastaamaan) ja pyytämään apua esim. naapurista. Muutenkin tuntee tuon pienimmäisen kuin omat taskunsa ja osaa rauhoitella yms. Koko lähisukukin asuu tässä muutaman kilometrin säteellä, joten apua saa tarvittaessa erittäin nopeasti, jos nyt minulle jotain sattuiskin.
 
Mun 8 v osaisi kyllä soittaa esim. isoäidille tai isälle, jos kävisi niin, että en tulekaan kotiin 10 minuutin päästä kuten oli sovittu, enkä vastaa puhelimeen.

Sanon aina, kun lähden esim. kauppaan käväisemään ja jätän lapset kotiin keskenään (8 v ja 6 v), että jos kävisikin niin, etten tulekaan kotiin, enkä vastaa puhelimeen, niin sitten soitatte isovanhemmille/isälle.

Eli jos jäisin vaikka auton alle tai jotain, niin muksut saisivat nopsaan jonkun paikalle, ja mua osattaisiin myös nopsaan alkaa etsimään.

Näin meilläkin. :)
 
Meillä samanikäiset muksut. Isompi on erittäin vastuuntuntoinen ja luotettava. Pienempi on helppo ja rauhallinen. En siltikään jättäisi ekaluokkalaista vastuuseen. Lapsen keskittyminen voi herpaantua ja hän voi unohtaa sen mitä on sovittu, koska on vielä lapsi.

Mutta, jos oikea hätä olisi ja joutuisin syöksymään naapuriin/pelastamaan jonkun hengen/oma synnytys lähtisi dramaattisesti käyntiin..tai jokin PAKOTTAVA tilanne niin silloin jättäisin isomman huoletta vastuuseen pienemmästä, kunnes turvallinen aikuinen pääsee paikalle.
 
Uskaltaisin ja olen itsekin tehnyt kutakuinkin noin. Meidän kohta 9v täyttävä tokaluokkalainen on sen verran rauhallinen ja pikkuvanha, että ei keksi mitään ihmeellisyyksiä (siis mitä nyt tulee mieleen, se kun se yksi lapsi laittoi vauvan hankeen jne) ja hällä on puhelin käytössä että jos nyt jotain sattus niin osaa hoitaa tilanteen..
 

Yhteistyössä