Toggle sidebar

Voisitko avioitua poliisin kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Onnellinen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
O

"Onnellinen"

Vieras
Jos voisit, kerro 3 syytä, miksi?
Jos et voisi, kerro 3 syytä, miksi et voisi?

Pelkäisisitkö hermona, tuleeko puolisosi ehjänä töistä kotiin?
Ajattelisitko, että on hyvä, että joku valvoo meidän turvallisuuttamme?

Minun poliisikumppanini on hulvattoman hauska ja huumorintajuinen mies.
Hän uumoili aiemmin sotilasuralle, mutta se ei tällä haavaa tunnu kovinkaan varmalta työpaikalta.
Kumppani työskentelee rikikessä, joten on luultavaa, että töitä riittää.
 
Olisihan se kieltämättä noloa, mutta mitä siitä. Ei pelkän ammatin perusteella kannata miestä valita vaan päätös tulee tehdä mielenmaiseman, aseman, peniksen toimivuuden, tilin ja ulkonäön muodostamasta kokonaisuudesta kukin omilla painotuksillaan.

Vastaus voisin, mutta melko epätodennäköistä. Täytyisi käytännössä olla mallinvartaloinen läpi yön naiva tyyppi.
 
No jos sattuisin rakastumaan poliisiin. En menisi poliisin kanssa naimisiin, jos en rakastaisi häntä.

Hassu kysymys, mitä merkitystä ammatilla on, jos ihminen on oikea.
 
Naimisissa poliisin kanssa ja ihan tavallinen ihminen sieltä uniformun alta tosiaan kotioloissa kuoriutuu. :) Ammatti selvisi vasta tutustumisen myötä.

Itse ainakin ajattelen, että mies on töissä. Jos sitä alkaisi ajattelemaan, mitä kaikkea työssä kohtaavat ja voivat kohdata, niin hulluksihan sitä tulisi.
 
Voisin avioitua miehen kanssa, joka kolahtaa kaikin puolin.
Ei väliä onko muusikko, fyysikko, poliisi vai palomies.

Ihan hassu kysymys :D Ei kait kukaan puolisoa ammatin perusteella valitse??
 
Vaikea kuvitella, että avioituisin. En toki tunne kaikkia maailman poliiseja, mutta tuntemani ikäiseni - siis 50 v kieppeillä olevat - poliisit ovat melko kyynisiä ihmisiä. Liekö raskas ja raadollinen työ kovettanut, en tiedä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;26321688:
Vaikea kuvitella, että avioituisin. En toki tunne kaikkia maailman poliiseja, mutta tuntemani ikäiseni - siis 50 v kieppeillä olevat - poliisit ovat melko kyynisiä ihmisiä. Liekö raskas ja raadollinen työ kovettanut, en tiedä.
Click to expand...

Minulla on ollut kunnia tuntea useita poliiseja. Eräs heistä sanoi: "Jokainen poliisi on jollakin lailla rikkonainen ihminen."

Tietty voidaan miettiä, kuka meistä on ihan ehjä.
 
[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";26321891]Minulla on ollut kunnia tuntea useita poliiseja. Eräs heistä sanoi: "Jokainen poliisi on jollakin lailla rikkonainen ihminen."

Tietty voidaan miettiä, kuka meistä on ihan ehjä.[/QUOTE]
Mä luulen, että siinä työssä näkee liikaa asioita, joita kenenkään ei pitäisi nähdä. On pakko kasvattaa muuri ympärilleen ja opetella kyyniseksi, jotta jaksaa sitä työtä tehdä.
 
Varmaan alussa streissaisin rikonko jotain lakia ;) Ajanko liian lujaa ym. Ja onhan se kiehtovaa kun joku tekee tuollaista työtä. Olisin ainakin ylpeä miehestäni jos hän sattuisi olemaan poliisi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;26321937:
Mä luulen, että siinä työssä näkee liikaa asioita, joita kenenkään ei pitäisi nähdä. On pakko kasvattaa muuri ympärilleen ja opetella kyyniseksi, jotta jaksaa sitä työtä tehdä.
Click to expand...

Tuntemani poliisi ilmaisi asiat juuri samoin sanoin kuin sinäkin: näkee asioita, joita kenenkään ei pitäisi nähdä.

Lisäksi kenttätyössä joutuu nopealla tahdilla ratkomaan tilanteita, joihin ei hyvää ratkaisua ole olemassakaan. Täytyy vain valita muutaman silmäyksen ja intuition perusteella se vähiten huono vaihtoehto, sietää omaa riittämättömyyttään ja suunnata kohti seuraavaa tilannetta.

Nuori ihminen voi jonkin aikaa tehdä sitä bodattuna ja pystypäin, mutta jossakin vaiheessa henkinen painolasti käy aika isoksi.
 
"Jos voisit, kerro 3 syytä, miksi?"

Onhan se kuuminta hottia, kun on oma rehti kansalainen ja oikeuden ajaja miehenä.
Luultavasti olisin rakastunut, rakastaisin häntä.
Luultavasti hän rakastaisi minua.

"Jos et voisi, kerro 3 syytä, miksi et voisi?"
Olen varattu.
Olen varattu.
Olen varattu.

"Pelkäisisitkö hermona, tuleeko puolisosi ehjänä töistä kotiin?"
Kyllä.

"Ajattelisitko, että on hyvä, että joku valvoo meidän turvallisuuttamme?"
Kyllä.
 
Te jotka ette voi; mitä jos miehenne haluaisikin lähteä vaihtamaan ammattia, jättää sen pikkupomon pukuduunin ja heittää virkapuvun niskaan ja vääntää pikkurahalla erittäin tärkeää mutta kuormittavaa ja ikävillä työajoilla varustettua työtä? Ei, en rakasta enää?

Teki mieli kysyä koska en ymmärrä ihmisiä jotka kääntävät selkänsä tietyille ystävä-/kumppanitarjokkaille ammatin, koulutuksen tai niiden puutteen perusteella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Te jotka ette voi; mitä jos miehenne haluaisikin lähteä vaihtamaan ammattia, jättää sen pikkupomon pukuduunin ja heittää virkapuvun niskaan ja vääntää pikkurahalla erittäin tärkeää mutta kuormittavaa ja ikävillä työajoilla varustettua työtä? Ei, en rakasta enää?

Teki mieli kysyä koska en ymmärrä ihmisiä jotka kääntävät selkänsä tietyille ystävä-/kumppanitarjokkaille ammatin, koulutuksen tai niiden puutteen perusteella.
Click to expand...
No viiskymppisenä kukaan pukumies eikä muukaan lähde vaihtamaan alaa poliisiksi. Ei taitaisi selvitä edes pääsykokeista :) Alan vaihtaminen on mielestäni ihan ok, mutta jos se alanvaihdos muuttaa ihmistä täysin toiseen suuntaan kuin mihin itse muuttuu, niin silloin voi nk kasvaa erilleen. Mä itse muutun päivä päivältä pehmommaksi, joten olisi vaikea olla sellaisen ihmisen kanssa parisuhteessa, joka muuttuu päivä päivältä kovemmaksi. Jossain vaiheessa menisi varmaan lusikat jakoon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;26321937:
Mä luulen, että siinä työssä näkee liikaa asioita, joita kenenkään ei pitäisi nähdä. On pakko kasvattaa muuri ympärilleen ja opetella kyyniseksi, jotta jaksaa sitä työtä tehdä.
Click to expand...

Pidätkö myös mm. lääkäreitä, psykologeja jne. kyynisinä?
Osa ihan oikeasti ns. eristää tunteitaan työssä, ei se tee kenestäkään kovaa ja empatiakyvytöntä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Te jotka ette voi; mitä jos miehenne haluaisikin lähteä vaihtamaan ammattia, jättää sen pikkupomon pukuduunin ja heittää virkapuvun niskaan ja vääntää pikkurahalla erittäin tärkeää mutta kuormittavaa ja ikävillä työajoilla varustettua työtä? Ei, en rakasta enää?
Click to expand...

Toki rakastaisin kumppaniani edelleen, mutta olisin myös hyvin huolissani hänestä.

Tunnen kutsumuspoliiseja, ja tiedän että heillä on usein takanaan erittäin raskas elämänpolku ja heitä motivoi eräänlainen tarve korjata kaikki vääryys maailmassa. Se on mielestäni ihailtavaa, mutta samalla traagista. Kumppaniani taas olen tottunut pitämään erittäin tasapainoisena ja hyvin vähällä maailmantuskalla varustettuna ihmisenä. Vahva sosiaalinen omatunto hänelläkin toki on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja fghj:
Pidätkö myös mm. lääkäreitä, psykologeja jne. kyynisinä?
Osa ihan oikeasti ns. eristää tunteitaan työssä, ei se tee kenestäkään kovaa ja empatiakyvytöntä.
Click to expand...
Mä en nyt puhu ammateista yleensä vaan ihmisistä, jotka ammattiensa takana henkilökohtaisesti tunnen. Tuntemillani lääkäreillä ja psykologeilla on ollut osaamista - ehkä juuri ammattinsa vuoksi - pitää erillään työminä ja oikea minä.
 
Jos voisit, kerro 3 syytä, miksi?

1. No ihmiseen sitä rakastutaan, ei ammattiin.
2. Poliiseilla lienee suht hyvä palkka? :D
3. Komeita univormuissaan..

Jos et voisi, kerro 3 syytä, miksi et voisi?

1. Pelkäisin liikaa että jotain sattuu hälle töissä
2. Saattaa tulla sellaisia että nyt pitää keskellä yötä lähteä töihin jne ihan varoittamatta..
3. Edelleen se että en usko että ois paljon aikaa olla kotona

Pelkäisisitkö hermona, tuleeko puolisosi ehjänä töistä kotiin?
- pelkäisin
Ajattelisitko, että on hyvä, että joku valvoo meidän turvallisuuttamme?
- Tottakai on hyvä.

Minun poliisikumppanini on hulvattoman hauska ja huumorintajuinen mies.
Hän uumoili aiemmin sotilasuralle, mutta se ei tällä haavaa tunnu kovinkaan varmalta työpaikalta.
Kumppani työskentelee rikikessä, joten on luultavaa, että töitä riittää.[/QUOTE]
 
Olen miespuolinen ja poliisituttuja on yhden kaverin kautta lähemmäs kymmenkunta. Joukossa on hyviä ja urpoja tyyppejä, kuin myös saamattomia nössöjä, lesoilevia MMA-harrastajia ja myös jalat maassa seisovia tasapainoisia. Yhdistävinä tekijöinä noin niinkuin parisuhteen kannalta näkisin pienituloisuuden ja epäsäännölliset työajat. Yksi nuorempi poliisi seuraa innoissaan "työasioita" vapaallakin, varsinkin jos jotain isompaa sattuu jossain. Toista vanhempaa rikostutkijaa ei uskoisi helposti poliisiksi vaikka virkamerkkiä näyttäisi :) Sattuneista syistä ovat kaikki enemmän tai vähemmän maahanmuuttokriittisiä, joka silloin tällöin paljastuessaan nostaa "sivistyneempien" karvoja pystyyn.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa