Voikohan neuvolaan päästä JOKA VIIKKO kuuntelemaan SYDÄNÄÄNIÄ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja paksuna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

paksuna

Vieras
Jos on sairastanut vakavan raskaudenaikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen pakko-oireineen, jotka kohdistuivat nimenomaan vauvan hengissä selviäminseen...? Kauhean sekavaa tekstiä, pahoittelen. Viime raskaus oli psyykkisesti TODELLA raskas ja synnytys ja sen jälkeinen aika menivät kamalasti pieleen. En haluaisi samanlaista paniikkia ja stressiä itselleni lietsoa ja sikiötä sille altistaa...
 
Eis sun kannattas hommata semmonen kotidoppler? Tosin sit kun vauvan liikkeet alkaa tuntumaan, pystyt niillä seuramaan onko kaikki ok ja liikkuuko vauva. Mutta kai sinne pääsee ääniä kuuntelemaan, jos et kovin isolla ja ruuhkaisella paikkakunnalla asu?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Harhaanjohtaja:
no mulle juuri eilen sanottiin, että tule jos se oikeesti helpottaa omaa oloa!

Ihanko totta? Kun eihän siinä mene kuin muutama minuutti... Minulla on ensimmäinen käynti vasta maanantaina, mutta ajattelin siellä asiasta yrittää puhua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gekkolisko:
Eis sun kannattas hommata semmonen kotidoppler? Tosin sit kun vauvan liikkeet alkaa tuntumaan, pystyt niillä seuramaan onko kaikki ok ja liikkuuko vauva. Mutta kai sinne pääsee ääniä kuuntelemaan, jos et kovin isolla ja ruuhkaisella paikkakunnalla asu?

No täällä on neuvoloita joka toisella nurkalla, en tiedä miksi niin paljon... Minulla ei ole varaa doppleriin... :/

Viime raskaudessa en tuntenut liikkeitä kunnolla missään vaiheessa, joten olin paniikissa alusta loppuun ja heti kun huokasin helpotuksesta meinasi vauva kuolla synnytykseen. :(
 
Hmm... ihan mielenkiinnosta ja pakko-oireiseen häiriöön lähipiirin kautta tutustuneena haluaisin kysyä että oletko harkinnut muita vaihtoehtoja kuin tavallaan "antaa periksi" ja alkaa käydä kuuntelemassa sydänääniä säännöllisesti?

Toisaalta en ymmärrä mikset voisi käydä siellä aina välillä, etenkin jos vaikka saisit jonkinlaisen "lähetteen" vaikka psykologilta. Aika pianhan liikkeetkin jo alkavat tuntua, jolloin ne sydänäänet vähän menettävät merkitystään, eli ei sun koko raskausaikaa siellä tarvitsisi käydä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ira:
Hmm... ihan mielenkiinnosta ja pakko-oireiseen häiriöön lähipiirin kautta tutustuneena haluaisin kysyä että oletko harkinnut muita vaihtoehtoja kuin tavallaan "antaa periksi" ja alkaa käydä kuuntelemassa sydänääniä säännöllisesti?

Toisaalta en ymmärrä mikset voisi käydä siellä aina välillä, etenkin jos vaikka saisit jonkinlaisen "lähetteen" vaikka psykologilta. Aika pianhan liikkeetkin jo alkavat tuntua, jolloin ne sydänäänet vähän menettävät merkitystään, eli ei sun koko raskausaikaa siellä tarvitsisi käydä :)

Minulla on lääkitys, mutta en saa käyttää sitä nyt alkuraskaudessa. Eli nyt olo on todella heikko ja huono, niin en aina jaksa olla järkevä. Tiedän etteivät päässä olevat asiat ole todellisia, mutta silti ne vaan kalvavat. Jos esim saan päähäni miettiä hengittääkö esikoinen nukkuessaan, on minun oikesti mentävä koskemaan häntä tai uskon hänen kuolevan koska olin välinpitämätön enkä takistanut. Tiedän, että se ei ole totta, mutta tunne on kuristava.

Sain todella huonoa kohtelua neuvolassa viime raskaudessa, joten aijon vaihtaa terkaa. Uskon vaikean vauva-arkemme johtuneen viasta päässäni enemmän kuin vauvasta, joten haluan tehdä kaiken nyt toisin. En suostu pilaamaan tätäkin raskautta pelkäämällä turhaan. Ja jos jotain käy, murehdin sitä vasta sitten.

Ei minun höpötyksestäni taida saada mitään selkoa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ira:
Hmm... ihan mielenkiinnosta ja pakko-oireiseen häiriöön lähipiirin kautta tutustuneena haluaisin kysyä että oletko harkinnut muita vaihtoehtoja kuin tavallaan "antaa periksi" ja alkaa käydä kuuntelemassa sydänääniä säännöllisesti?

Mitä muita vaihtoehtoja olisi, terapiako? Mun mielestä se että menisi jonnekin terapiaan takomaan päähänsä että vauva on ok vaikkei liikkeitä tunnukaan - niinkuin se ihan varmasti onkin! - saattaa kuitenkin sotia äidin mielenterveyttä ja lopulta ehkä vauvankin hyvinvointia vastaan. Raskaus on herkkä tila (toitottaa toinen raskaana oleva ;)). Jos silloin tuntee huolta lapsen hyvinvoinnista, mun mielestä sitä pitäisi tukea, vaikka sitten noilla "turhilla" käynneillä. Odottavia äitejä stressataan ihan tarpeeksi muutenkin noilla sektioiden panttauksilla (mutta ei aloiteta tästä sektiokeskustelua, pliis) ja "kyllä äiti tietää parhaiten" -kommenteilla.

Toki ei ylipäätään ole odottavan äidin mielenterveydelle paras tilanne että stressaa lapsen hyvinvoinnista, mutta jos sitä stressiä voi raskauden aikana helpottaa sydänäänten kuuntelulla, se on mun mielestä hyvä juttu. Terapiat ja lääkitykset pakko-oireisiin tai masennukseen tai muihin voi sitten hoitaa kun lapsi on onnellisesti syntynyt ja hormonimäärät ovat vähän tasoittuneet.
 
Kannattaa keskustella asiasta neuvolassa. Mulla oli eka raskaus raskas ja sen jälkeinen aika, poika kun syntyi 29+5 ja oli 2kk teholla. Seuraava raskaus oli aika pelonsekainen, kaikki meni kuitenkin ihan suht ok ja tyttö synty 35+5. Kolmas raskaus oli jo helpompi ja synty vasta 39+1. Toisessa ja kolmannessa raskaudessa kävin useammin neuvolassa kuin normaaliraskaudessa. Äitiyspolilla myös kävin todella monesti ultrassa ja seurannassa.
 

Yhteistyössä