Mulla on kyllä poika, joka on aina syönyt tosi tiheään: aluksi parin tunnin välein, ja nyt viime aikoina tunnin välein päivällä (yöllä onneksi vain pari kertaa yössä). Poika täytti justiinsa 4kk, ja tuon jatkuvan syömisen takia saatiin kehotus aloitella jo kiinteitä. Ne sitten tosin aiheuttavat yökkäysreaktion, eli niillä edelleen vain totutellaan ja jatkuva imetys jatkuu.
Aika rasittavaahan tämä on. Kokeiltu on tuttia ja vesipulloa. Tutin huolii vain nukahtamiseen. Vesipullosta juo mielellään, mutta kohta huutaa kumminkin ruokaa. Ja kaluaa ihan kaikkea, ei siis imeä lutkuta vaan jäystää ikenillään. Olen päätellyt, että kyllä se nälkä on eikä imemisen tarve.
Maitoa mulla kuitenkin tulee sillä lailla hyvin, että usein vauva lopettaa syömisen, vaikka maitoa vielä tulisikin, eli siitä ei ole kyse, että jäisi nälkäiseksi edelliseltä syötöltä. On vain aktiivinen tyyppi (on kääntynyt jo pitkään, yrittää istumaan, yrittää ryömiä, sätkii ja äheltää) ja tarvii paljon ruokaa.
Eli itse olen sitä mieltä, että välttämättä ei ole kyse pelkästä imemisen tarpeesta, jos vauva syö jatkuvasti, vaikka monella varmaan siitä onkin kyse. Tai sitten voi olla, etten vieläkään ole oppinut tulkitsemaan omaa vauvaani ja tarjoan rintaa liian usein. Tiedä häntä.
Juuri äsken vauva lopetti syömisen 16.20 ja nukahti. Heräsi 17.00 ja alkoi heti känistä. Kokeilin kaiken maailman hyppyytystä, mutta ei. 17.20 tarjosin porkkanaa, kakoi vähän ja aloitti kauhean karjumisen. Vesipullo auttoi ehkä sekunniksi. Sitten 17.40 luovutin ja tarjosin rintaa. Tarrasi siihen kuin pieni eläin ja söi aivan älyttömästi. Nyt nukkuu taas (kello 18). Tällaista meillä useinkin, iltaa kohti yhä kiihtyvässä tahdissa. Eli viisasten kiveä kaipaisin minäkin, että syötänkö lastani liikaa (kakkaa tulee meilläkin kiitettävästi). Mutta jos en syötä, niin täällä on todiste, että toiset vauvat vaan syövät paljon. (Pojan isä syö kyllä myös kokoisekseen aivan älyttömästi eikä liho, lienee geeneissä.)