Voiko omaa lasta vihata?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nyt vakkari harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Nyt vakkari harmaana

Vieras
Kipeä kysymys mutta kysyn kumminki. Haukkuja saan kumminkin.... Itselläni useampi lapsi joita hoidan ihan yksin. pelottaa omat ajatukset tuota nuorimmaista kohtaan. Itkee ja raivoaa ihan kokoajan eikä ole tyytyväinen mihinkään ja sairastelee paljon joten imenyt minusta kaiken mehun. Joskus on ollut parempia päiviä mutta nyt tuntuu etten jaksais enää ollenkaan kun aina joudun lasten kanssa olemaan. Mainittakoon että olen töissä ja lapset päiväkodissa jossa lapsi on kuulemma kuin enkeli. Minä kun ilmannun päiväkodin pihalle kitinä ja huuto alkaa jota jatkuu iltaan saakka ja se vie minulta järjen. tai vienyt jo. Haluaisin vaan olla kokoajan töissä enkä jaksais tulla kotia. Muut lapset kärsii kun nuorin huutaa ja vie kaiken huomion raivoamisella. Tuntuu ettei minusta ole mihinkään vaikka kaikkeni yritän mutta ei.....Huono äiti
 
Ainakin täällä Helsingissä on ryhmiä äideille, joilla kiintymisvaikeuksia lastensa kanssa, perheneuvola järjestää. Kannattaa käsitellä pois mielestä, ettei jää vaivaamaan ja kenties romuta koko suhdetta lapseen.
 
Tiedän tunteen. Olin todella väsynyt kun nuorin lapseni syntyi. Minusta tuntui etten rakasta häntä ollenkaan, eikä ns. onnen tunnetta tullut. Se oli kova pettymys.

Olet väsynyt. Voisitko kuvitella, että lapset viettäisivät vaikka yhden kokonaisen viikonlopun jossain sukulaisella, ystävällä tms. muualla? Niin että saisit levätä ihan kunnolla? Ottaisit yökyläilyt tavaksi. Puhu neuvolassa ja sano mitä tunnet. Minä kerroin omista tuntemuksista ja sain apua. Älä vähättele tunteitasi.
 
No en vihaamaan pysty, mutta väsynyt ja raivostunut voi lapseen olla. Tiedän kuinka raskasta on, kun lapsi sairastaa paljon ja on luonteeltaan vilkas ja vaativa. Kuinka vanha nuorin lapsesi muuten on?



 
kuulostaa siltä että oma väsymys on vienyt sinut äärirajoille. Oliskos mahdollista huomenna varata aika omalle terveysasemalle ja hakea sairaslomaa ja ehkäpä aloittaa masennukseen lääkitys.. jos teillä on kunnassa, espoolla, hki ja vantaa ainakin on neuvolan perhetyötä niin otappa yhteys omaan nla terkkariin ja pyydä lähete perhetyöhön, jutteluapua voisit saada sieltä ja vinkkejä lapsen käytökseen. lapsi varmasti vaistoaa että olet väsynyt ja omalla käytöksellään myös hakee huomiotasi.
 
Minä mietin esikoisen kohdalla joskus miehelle ääneen, että "voiko sitä omaa lastaan todella vihata". Kerran oli pisempi jakso, kun esikoinen käyttäytyi aivan hirveella tavalla, valehteli ja kiukutteli niin oli pakko lähteä nuorimmaisen kanssa hetkeksi pois kotoa, etten olisi tehnyt jotain harkitsematonta. Ennen ryöppyä kerrottakoon, että esikoinen jo 10 vuotias. Jo vauvasta lähtien ollut erittäin kovapäinen jääräpää koko lapsi. En tunne lainkaan häntä kohtaan samaa hoivaamisviettiä, kun muita lapsia kohtaan. Myönnän olevani huono äiti, mutta en vaan jaksa nähdä omassa lapsessani, omaa epäonnistumistani.
 
Vihaaminen on kai aika raju sana valinta :o
Mutta väsynyt voi ja SAA olla.
Toivotaan parempaa sinne, jos vaikka kiukku kohtaukset menis ohi.
Meillä nuorin oli tosi raskasta seuraa kun puheenkehityksen viiveen vuoksi ei ymmärtänyt/ei tullut ymmärrätyksi.(sai hirveitä raivareita ja turhautui) Tuki viittomat ja aika auttoi.
 
Väsyneenä ja lopen uupuneena tollasia tuntemuksia saattaa hetkittäin ilmaantua varmaan kaikille joskus.
Meillä oli murrosikäisen pojan kanssa 13-16 ikävuoteen saakka todella raskasta ja pinnaa kiristi ja ikäviäkin asioita tapahtui, mutta ei se vanhempien rakkaus mihinkään silti kadonnut.Vaikeimpinakin hetkinä sanoin nuorelle, että muistaa aina sen, että kaikki lapset ovat meille yhtä rakkaita ja vaikka joskus tuntuisi, että ei rakasteta, niin se ei pidä paikkaansa, sillä rakkautta riittää ja nuori kyllä sanoikin muistavansa sen.
 
No ei suorataan vihata, mutta vihantunteita varmasti voi tuntea. Juur sillai että kaikki kiukuttelu vie voimat. Tuntuu että kaikki menee huonosti eikä koskaan ole iloista ja tyytyväistä mieltä lapsella. Siitä vaan pitää päästä yli. Meillä mä huomaan että mun oma huono tuuli saa lapsenkin huonolle tuulelle, ja jos haluaa että toinen pääsee tietystä tunnetilasta pois niin siihen ei saa/voi mennä mukaan.
Vaikeaa se on olla raivostumatta kun toinen kiukkuaa ja raivoaa ja kaikki on aina huonosti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mam:
Tiedän tunteen. Olin todella väsynyt kun nuorin lapseni syntyi. Minusta tuntui etten rakasta häntä ollenkaan, eikä ns. onnen tunnetta tullut. Se oli kova pettymys.

Olet väsynyt. Voisitko kuvitella, että lapset viettäisivät vaikka yhden kokonaisen viikonlopun jossain sukulaisella, ystävällä tms. muualla? Niin että saisit levätä ihan kunnolla? Ottaisit yökyläilyt tavaksi. Puhu neuvolassa ja sano mitä tunnet. Minä kerroin omista tuntemuksista ja sain apua. Älä vähättele tunteitasi.

Ei ole mitään tukiverkkoa. lasten isä ei ota lapsia luokseen. Jokunen hyvä ystävä on mutta heillä omat perheet ja työ kiireet joten hekin ovat laskuista pois. Neuvolasta ei saa mitään apua, en saanut edes perhetyöntekijää kun olisin kiperästi tarvinnut. onneksi on edes työ mihin aamusta mennä. Ahdistaa lähestyä päiväkotia kun lapset pitää hakea suorastaa oksettaa kun nuorimmainen karjuu. tiedän että ihan äärirajoilla jo mennään alan olla jo niin väsynyt kun illat lasten kanssa ja kotityöt ja omaa aikaa ei ole kuin se mitä olen töissä. eikö kuulosta kamalalta? lapsia on 4
 
Alkuperäinen kirjoittaja nla:n täti:
kuulostaa siltä että oma väsymys on vienyt sinut äärirajoille. Oliskos mahdollista huomenna varata aika omalle terveysasemalle ja hakea sairaslomaa ja ehkäpä aloittaa masennukseen lääkitys.. jos teillä on kunnassa, espoolla, hki ja vantaa ainakin on neuvolan perhetyötä niin otappa yhteys omaan nla terkkariin ja pyydä lähete perhetyöhön, jutteluapua voisit saada sieltä ja vinkkejä lapsen käytökseen. lapsi varmasti vaistoaa että olet väsynyt ja omalla käytöksellään myös hakee huomiotasi.

Mielestäni en ole masentunut vaan hyvin väsynyt. kaksi eri asiaa. Jotkut ovat ehdottaneet tukiperheen ottamista jotta saisin joskus olla hetken yksin mutta en halua lastensuojelu asiakkaaksi johon sitten joutuupi.
 
Mä kehoittaisin myös hakemaan sua keskusteluapua neuvolan kautta esimerkiksi. Joku sanoi että "ehkäpä aloittamaan masennukseen lääkitys". En tiedä sanoa onko tää tarpeen, mutta ammattiauttaja pystyy kertomaan sen niin kuulemansa kuin masennustestin avulla. Tässä linkki sulle sivustolle mistä löytyy enempikin tietoa masennuksesta, mutta tää linkki ohjaa suoraan masennustestiin. Itselleni tehtiin lähes samanlainen testi mielenterveystoimistossa, joten suht luotettava on. Tästä saat ainakin osviittaa ja huomaat jos on todellinen tarve hakea apua.

Mutta tsemppiä paljon! Jos haluat keskustella enempi niin voit laittaa yv:tä. :) :hug:
 
Mä todella haluan lastensuojelun asiakkaaksi, ollaan jonotettu tukiperhettä muutama kuukausi. Mutta siihen kuulema menee 6kk-2vuotta :o Meillä ainakin tuki tulee liian myöhään jos sitä joutuu kaksi vuotta odottamaan. Enköhän mä ole jo lataamossa siihen mennessä tai sitten ihan zombie.
 
entä jos pyytäisit mll:n lastenhoitajaa vähäksi aikaa niin saat levättyä/tehtyä omia asioita? Maksaahan se vähän mutta on varmaan rahan väärti. Onko isällä hyväkin syy olla ottamatta lapsiaan luokseen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiedän tunteen:
entä jos pyytäisit mll:n lastenhoitajaa vähäksi aikaa niin saat levättyä/tehtyä omia asioita? Maksaahan se vähän mutta on varmaan rahan väärti. Onko isällä hyväkin syy olla ottamatta lapsiaan luokseen?

ei välitä lapsista kova ottamaan viinaa joten vetoaa aina siihen ettei voi lapsia luokseen ottaa kun kaljoille on päästävä joka viikonloppu! En enää edes ehdota. Vanhin lapsista väsynyt koska ainoa joka joskus äitiä auttaa. Mahd. vähän haluan vanhinta lastani vaivata mutta joskus lapsi sanoo että äiti mene yksin johonki hän katsoo sen aikaa. lapsen sydän on kultaa.
 
espoossa on ainakin olemassa palvelusetelit käytössä joita voit hakea nla:n kautta, tarkoittaa sitä että kaupunki maksaa 20?tunti lastenhoidosta ja sinä loput eli omavastuun. perheellä on mahdollisuus hakea näitä 40h/vuosi.paljon perheet käyttävät. Jos ei taloudellista mahdollisuutta niin entäpä sitten perhe-ja sostyön kautta. Väärin luulet jos ajattelet että lastensuojelun kautta leimautuu.. niin ajateltiin 80-luvulla. Fiksuna minä pidän ihmistä joka hakee apua silloin kun sitä tarvitsee. omaksi ja lastesi parhaaksi se on.tsemppiä, äläkä jää yksin. et ole ainoa. tiedän kun tuota työtä päivittäin teen ja ihmisiä koetan auttaa parhaani mukaan.
 
Pyydä sosiaalitoimen kautta tai pelastakaa ry:stä tukiperhe.
Mulla oli kuopus kerran kuussa viikonlopun niin sain vapaa-aikaa. Sinä voit saada kaikki lapset tukiperheeseen vaikka kerran kuussa tai kuinka sopii.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yh kuopukselle:
Pyydä sosiaalitoimen kautta tai pelastakaa ry:stä tukiperhe.
Mulla oli kuopus kerran kuussa viikonlopun niin sain vapaa-aikaa. Sinä voit saada kaikki lapset tukiperheeseen vaikka kerran kuussa tai kuinka sopii.

Mitähän maksaisi 4 lapsesta?
 
Eiköhän ap voisi saada tukiperheen jo sillä perusteella, että lasten isä ei pysty/halua ottaa lapsia luokseen ? Eteläsuomessa taitaa vaan olla huutava pula tukiperheistä.

Minä luulen, että on aika luonnollista tuntea vihaa lastakin kohtaan silloin kun hän on se jonka käytös tuntuu olevan se viimeinen oljenkorsi kamelin selässä.

Toivottavasti saat ulkopuolista apua pian, ettet sairastu. Jaksamista.
 

Yhteistyössä