voiko olla menemättä kummilapsen rippijuhlaan?

[onni löytyy arjesta]

Hieman taustaa, miksi moista pohdin:
Olin kaverina lapsen äidin kanssa, mutta en "sydänystävä" ja olin aikanaan hieman yllättynyt, kun kummiksi pyydettiin. Suostuin kuitenkin ja ihan mielellänikin. Aluksi pidettiin tiiviisti yhteyttä, siiten se jotenkin hiipui ja kun he muuttivat toiseen kaupunkiin loppui yhteydenpito liki kokonaan.

Välillä tämä lapsen äiti soitti ja kun vastasin laittoi luurin kiinni, takasin soittaessani selitti et hänellä puheaika loppu.. Tästä en tykännyt enkä hälle paljoa soitellut minäkään.. Laitoin tekstiviestiä, sähköpostia ja ihan perinteistä kirjettä. Pyysin kuulumisia, vaikka kirjeellä ja jos postimaksu kalliilta tuntuu, niin s.postilla. Pyysin kummityttöni valokuvaa, tai edes jotain. Kaksi kertaa kummitytöltä tuli kirje joulun aikaan, jossa esitti lahjatoivomuksiaan. Se oli ihan mukavaa saada, kun oli kirjoittanut itse, äiti vaan oli kait unohtanut postittaa, koska tuli niiin viime tipassa etten niitä lahjoja ehtinyt ostamaan. Muuten en kuullut koskaan kuulumisia, kaksi vuotta sitten sain joulukortin yhteydessä koulukuvan. En ole nähnyt häntä nyt noin seitsemään vuoteen
Olen aina lähettänyt kortin jouluna, nimi- ja syntymäpäivänä. Myönnän etten ole paketteja lähettänyt. Mielestäni kun kummilla tulee olla oikeus tietääkin lapsesta jotain, sen lahjojen oston lisäksi.

Nyt sain sitten tekstiviestillä kutsun lapsen rippijuhliin. Ei mitään muuta kuulumista, vaan paikka ja aika.
Nyt pohdin, voinko laittaa vain kortin ja vaikka 20,- kuoreen?

 

[Cruella DeVille]

kait se ois oikeutettua kun noin vähän pidetty yhteyttä mut eikös nyt ois hyvä aika sitte ns murtaa jäätä ja näkisit tytönki pitkästä aikaa?

 

[Timangi-]

Sinuna menisin. Musta on itelleni tärkeää, että kummit ovat rippijuhlissa lapsen "vierellä". Minkäs tekee jos kummityttösi äiti on tuollainen, mutta jospa saisit yhteyden tähän kummityttöösi kun näette livenä.
Mä ole päättänyt roikkua mun kummipoikieni elämässä, vaikka kävis niin, että menis sukset ristiin vanhempien kanssa(mun veli ja paras ystävä)

 

[Hophopdabadaba]

Mä en ainakaan odota että esikoiseni kummi tulisi rippijuhliin.
Hän ei ole pitänyt mitään yhteyttä yhdeksään vuoteen. En edes aio etsiä hänen osoitettaan / numeroaan enkä kutsua häntä.

Eikä halua esikonenkaan. Hänen kanssaan olen puhunut asiasta ja on sanonut ettei tunne ihmistä lainkaan, ei merkitse hänelle mitään.

 

[vieras]

Minä menisin ainakin sinne varsinaiseen kirkkotilaisuuteen, sehän on periaatteessa se kummintehtävän huipentuma, jos kirkolliselta kannalta katsotaan. Nykyäänhän kummit siunaavat kummilapsensa siinä tilaisuudessa. Voit vaikka antaa lahjasi kummitytölle siellä kirkossa tilaisuuden loppuessa, jos et vanhempien järjestämiin pippaloihin mennä.

 

[isoäiti mölykylästä]

sinuna menisin koska se on sille lapselle tärkeää.

 

[VastarannanKiiski]

En menisi. Enkä usko sen olevan tärkeää edes kummitytöllesi. Hänhän ei edes tunne sinua. Olet vieras ihminen hänelle.

 

[onni löytyy arjesta]

En menisi. Enkä usko sen olevan tärkeää edes kummitytöllesi. Hänhän ei edes tunne sinua. Olet vieras ihminen hänelle.

Näin minäkin sen ajattelin.. Sinänsä ikävää, kun eihän se ole alunperin ollut lapsen ajatus, ettei yhteyttä pidä. Nillä vanhemmilla kun on myös velvollisuuksia kummia kohtaan..
Toisiin kummilapsiin on todella lämpimät välit ja heidän rippijuhlistaan ei mua saisi pidettyä pois! Yhteyttä pidetty puolin jos toisin.
Miksi olisi kummilapselle niin tärkeää nähdä ventovieras ihminen? Olen perheeseen pitänyt yhteyttä, valitettavasti se vaan on ollut yksipuolista..
Voiko ylipäätään luoda välejä nyt, kun lasta ei ole nähnyt seitsemään vuoteen ja luulenpa ettei meno muuksi muutu rippijuhlien jälkeenkään..

 

[Aaban]

No olisihan se nyt hyvä tilaisuus tutustua kummilapseen uudelleen.

 

[onni löytyy arjesta]

No olisihan se nyt hyvä tilaisuus tutustua kummilapseen uudelleen.

Onnistuukohan siellä väenpaljoudessa? Eri asia, jos väkeä olisi vähän. Jos olisi tässä lähellä, menisin ehdottomasti edes piipahtamaan, nyt välimatkaa kuitenkin yli 100km.

 

[vieras]

Mä menisin. Voi olla tytölle tärkeää, kuitenkin. Mun äiti oli sellainen, että hän ajoi kaikki sukulaiset pois mun ollessa teini-iässä. Rippijuhliin kirkkoon tuli sentään muutama ja se oli mulle tosi tärkeä juttu. Kotiin ei sitten tullutkaan kukaan.

 

[Aaban]

No olisihan se nyt hyvä tilaisuus tutustua kummilapseen uudelleen.

Onnistuukohan siellä väenpaljoudessa? Eri asia, jos väkeä olisi vähän. Jos olisi tässä lähellä, menisin ehdottomasti edes piipahtamaan, nyt välimatkaa kuitenkin yli 100km.

Niin, lähinnä tarkoitinkin, että se olisi hyvä aloitus sille... Voisitte sopia jatkosta, että milloin esim. tapaatte seuraavan kerran tmv. vaikkapa vaihtaa sähköpostiosoitteita.

 

[Pohdintaa]

Saisitko sen kummilapsen puh numeron jostain? Sillä varmaan kuitenkin on oma kännykkä. Voisit soittaa suoraan hänele ja kysellä kuulumisia ilman äitiä välikätenä.

 

[N11NU]

Minäkin soittaisin suoraan lapselle. Katsoisit sitten puhelun perusteella, menetkö käymään vai lähetätkö jotain. Mä antaisin ainakin jonkun lahjan.

 

[näin]

Kummien "kuuluu" olla rippijuhlissa. Menet vielä sinne kaikesta huolimatta ellei se ole ihan mahdottoman työn takana ja sen jälkeen lopetat yhteydenpidon, kerran se on noin hankalaa. Peesaan muita siinä, että kysyt lapsen numeroa suoraan tai s-postiosoitetta tai meseosoitetta tai mitä nykylapsilla nyt onkaan, ne samat kuin meillä aikuisilla. Ja pidätte sitten sillä tavalla yhteyttä, jos tuntuu, että jotain yhteydenpidettävää vielä on.

 

[hm]

Joka on sääli ja iso harmi : ( 1 on alkoholistunut pahasti toinen (alkoholistin puoliso on katkera erosta) ja yksi lopetti muuten välien pitämisen. Todella sääli lapselle mutta näin menee, kai kirkolta löytyy sitten isosista siunauksen tekemään sitten "kummi".
Toisella lapsella on 2 kummista toinen pitänyt yhteyksiä. Pitäisi aina muistaa, että vaikka elämä veisi eri suuntiin niin on silti tuossa velvollisuudessa vähän kiinni, sen kirjeen verran nyt ainakin vuodessa..

 

[Heinämamma]

Olen yhden "kusipään" lapsen kummi ja hänen äitinsä teki mun elämästä vaikean useaksi vuodeksi niin en aio aikanaan mennä lapsen rippijuhliin.

 

[vieras]

Todella sääli lapselle mutta näin menee, kai kirkolta löytyy sitten isosista siunauksen tekemään sitten "kummi".

Kyllä saa, mutta ilmoittakaa se etukäteen, ettei tule yllätyksenä itse tilanteessa.

nimimerkillä "Ollut todistamassa tilannetta, kun etsittiin sitä 'kummia' alttarilla koko kirkkoväen kuullen"

 

[mia]

Minä en aio ensi kesänä mennä kummipoikani rippijuhliin. Ei olla enää missään väleissä hänen vanhempiinsa, he lopettivat yhteydenpidon kauan sitten.

 

[onni löytyy arjesta]

Oman, erään toisen, kummilapseni rippijuhliin ei tullut oma isä, koska oli häämatkalla uuden morsmaikun kanssa
Koen kyllä itsekin vaikeaksi soittamisen vieraalle ihmiselle.. Kirjoittanut hänelle olen kyllä, ilman vastausta... En ole viime aikoina viitsinyt sitten sitäkään..
Kirjoitan kirjeen kortin mukaan.

 

[minä]

menisin kirkkoon ja katsoisin siellä, että miltä tilanne vaikuttaa. Jos eivät ota mitään kontaktia, ni onnittelet sit siinä pihalla ja annat kukat ja lahjan. Mut jos ovat ihan okei, ni sit kyllä myös kotia. Ei se ole kummilapsen vika, että yhteydenpito hiipuu.

 

[mie]

Olen yhden "kusipään" lapsen kummi ja hänen äitinsä teki mun elämästä vaikean useaksi vuodeksi niin en aio aikanaan mennä lapsen rippijuhliin.

ja lapsihan on syypää siihen, että olet kummi... ? Ette hyvät ihmiset suostu kummiksi!!!!! Onko muka niin vaikeaa kieltäytyä, jos ei pysty tehtäviään hoitamaan! Vai onko hienoa sanoa kuinka monta kummilasta on ja kehuskella sillä.

 

[elina9]

Menisin sinuna sinne rippijuhliin ja siellä sitten jotenkin fiksusti toteaisit, että kummien velvollisuudet päättyvät rippijuhliin (niinkuin oikeasti on tarkoitettukin, sillä kummi on lapsen kristillisen kasvatuksen "varmistaja" ja kun on päästy ripille, ollaan jo itse vastuussa omasta kristillisyydestä).

Eli menisin paikalle, veisin yhden ruusun ja antaisin parin kympin arvoisen lahjan (en rahaa), jos olisin sylikummi, antaisin ristin lahjaksi.

 

[vieras]

Minusta kannattaisi mennä. Ihan vaikka vaan kohteliaisuudesta ja velvollisuudesta. Tuon ikäiset ovat vielä avoimia uusille asioille, voit ihan hyvin ehdottaa, että haluaisiko hän vaikka lähteä syömään tai elokuviin joskus sinun kanssa. Mutta jolle halua, niin ei sitten. Itse varmaan tämän verran vielä panostaisin ja katsoisin, mitä siitä tulee.

Meillä kyllä kummit ovat suvusta, ja onneksi ovat. Kummitkaan eivät "katoa" lasten elämästä. Minun on vaikea ymmärtää tätä tällaista, etteivät ihmiset nykyään enää sitoudu yhtään kehenkään. Ihmiset eroavat, kun ei enää huvita olla toisen kanssa, kummiksi oteaan joku sen hetkinen kaveri, sitten se unohdetaan jne jne.

 

[vieras]

menisin kirkkoon ja katsoisin siellä, että miltä tilanne vaikuttaa. Jos eivät ota mitään kontaktia, ni onnittelet sit siinä pihalla ja annat kukat ja lahjan. Mut jos ovat ihan okei, ni sit kyllä myös kotia. Ei se ole kummilapsen vika, että yhteydenpito hiipuu.

No näin olisi hyvä.