Järjestyslaki
On voimassa yleisillä paikoilla eli kaikilla paikoilla, jotka on tarkoitettu yleisesti käytettäviksi tai joita tosiasiallisesti, pysyvästi tai tilapäisesti yleisesti käytetään, riippumatta siitä, kuka paikat omistaa. Tällaisia paikkoja ovat mm. tiet, kadut, jalkakäytävät, torit, puistot, uimarannat, urheilukentät, hautausmaat, yleisön käytössä olevat rakennukset, kulkuneuvot, virastot, toimistot ja ravintolat. Yksinkertaistaen: järjestyslaki koskee taajamia sekä niiden ulkopuolella olevia yleisesti käytettäviä kohteita.
Kissan omistajien on pidettävä huolta siitä, ettei eläin pääse kytkemättömänä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle.
Käytännössä edellinen tarkoittaa, ettei kissaa saa pitää vapaana ilman valvontaa, sillä muuten ei voida varmistaa, ettei kissa menisi edellä mainituille kohteille. Kissa voi siis (periaatteessa) olla taajamassa kytkemättömänä , mikäli voidaan valvoa ja valvotaan, ettei se mene edellä mainituille kohteille, eikä riko luonnonsuojelulakia.
Metsästyslaki
Metsästyslaki määrittelee villiintyneen kissan rauhoittamattomaksi eläimeksi. Mikäli kissa hankkii säännöllisesti ravintonsa luonnosta, eikä se näytä liikkuvan oman pihan läheisyydessä, se voidaan tulkita villiintyneeksi. Villiintynyt kissa luetaan rauhoittamattomaksi eläimeksi, jonka eläinsuojelulain mukainen tappaminen on maanomistajan luvalla luvallista.
Käytännössä on kuitenkin hyvä riittävin toimin varmistaa, että kyseessä on todellakin villiintynyt kissa. Metsästyslaki kieltää kotieläimeksi otetun kissan heitteillejätön ja hylkäämisen sakkorangaistuksen uhalla. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai valvonnassa.
Vapaana luonnossa ilman valvontaa liikkuvan kissan voi pyydystää elävänä ja viedä kunnalliseen löytöeläinhoitolaan. Sieltä omistaja voi sen sitten hakea.
Eläinsuojelulaki
Eläimen on omistajansa taholta saatava riittävästi ravintoa, juotavaa ja muuta tarvitsemaansa hoitoa. Eläimen hoidotta jättäminen on kiellettyä. Kissan pitäminen siten, ettei sille anneta ruokaa vaan se hakee ravintonsa luonnosta, on eläinsuojelulain vastaista ja rangaistavaa. Sairaan, vahingoittuneen tai muuten avuttomassa tilassa olevan kotieläimen (myös kissan) löytäjän on autettava eläintä tai ilmoitettava siitä omistajalle, kunnaneläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille.
Lain mukaan kunnilla on velvoite huolehtia irrallaan tavattujen koirien, kissojen ja muiden pienten lemmikkieläinten tilapäishoidon järjestämisestä. Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 vuorokauden ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, luovuttaa tai lopettaa se. Kunnalla on myös oikeus periä eläimen omistajalta korvaus talteenotosta, hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta.
Luonnonsuojelulaki
Luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitetun eläimen tappamisen. Kaikille rauhoitetuille linnuille sekä riistalinnuille on määritelty niiden korvausarvo, mikäli ne tapetaan luvattomasti. Luvattomasta tappamisesta rangaistuksena on paitsi kyseinen yksilön/yksilöiden korvausarvon maksaminen valtiolle myös yleensä sakkorangaistus.
Ihmisen omistamat eläimet, myös kissa, ovat omistajansa vastuulla eli omistaja vastaa niiden teoista. Mikäli kissa tappaa rauhoitetun eläimen, on omistaja vastuussa kissan teosta ja rangaistava osapuoli. Mikäli havaitsee kissan tappavan rauhoitetun linnun, kannattaa pyrkiä kuvaamaan tapaus ja ilmoittaa tapauksesta poliisille. Erityisen tärkeää on selvittää, mistä osoitteesta kissa on kotoisin, sillä poliisilla ei ole aikaa selvittää kissan omistajaa. Esimerkiksi varpusen tappamisesta joutuu maksamaan valtiolle 34 euroa ja pyrstötiaisesta 252 euroa.