Voiko avioliitto jatkua pettämisen jälkeen?

["vieras"]

Toivoisin vastauksia sellaisilta joilla oikeasti kokemusta.

Meillä meni miehen kanssa todella heikosti, ajauduimme kauas toisistamme ja olin varma että haluan erota. Tässä vaiheessa tuli kuvioihin toinen mieskin.

Asuimme mieheni kanssa erillään jonkun aikaa ja laitoimme jo avioeropaperit vireille. Silti kuitenkin jostain kumpusi vielä toivo että jos sittenkin yritettäisiin vielä. Avioeron harkinta aika tuli ja meni, emme eronneet.

Palasimme yhteen ja päätimme antaa menneiden mennä sekä yrittää uudelleen. Toinen mies ei ole ollut kuvioissa pariin vuoteen. Hän itseasiassa jäi kuvioista jo kun muutimme aviomieheni kanssa erilleen.

Elämä on näennäisesti hyvin ja elämme rauhallista elämää. Kuitenkin huomaan miehestäni että asiat on vielä elävästi mielessä vaikkemme niistä enää puhukaan. Itse yritän olla hyvä ja korjata tekemiäni virheitä mutta omatunto painaa paljon koko ajan. Mietin välillä voiko tämä liitto tästä enää korjaantua? Onko kenelläkään omakohtaisia kokemuksia?

En tiedä mitä tällä haen. Varmaan saan vaan p*skaa niskaani ja osittain ansaitsenkin sen mutta asiat ei ole aina niin mustavalkoisia. Ehkä vain yritän etsiä itselleni vahvistusta että kyllä tämä tästä.

 

["vieras"]

Riippuu ihan ihmisluonteesta.

 

[ewfewf]

Pettämisen jälkeen en ole onnistunut pelastamaan parisuhdetta, mutta jos ette olleet yhdessä, niin ethän sä ole pettänyt?
Suosittelen parisuhdeterapiaa.

 

["Saara"]

Minulla on monta pariskuntaa tuttavapiirissäni, jotka ovat pystyneet jatkamaan pettämisen jälkeen. Ainakin kuusi tapausta tiedän varmasti ja niissä kaikissa pettämiset tapahtuivat 5-15 vuotta sitten. Kaikki liitot ovat edelleen kasassa.

Olihan se kriisi, kun asiat tulivat ilmi, mutta niistä on selvitty.

 

["vieras"]

Jos on pettänyt ruman kanssa niin voi olla vaikeampaa.

 

["Vieras"]

Oletteko käsitelleet pettämisasian? Vai onko se painettu vain tuon "uuden alun" alle villaisella?

Meillä miehen pettämisestä vuosi, asia vainoaa minua edelleen, silti en edes harkitse suhteesta lähtemistä. Koko parisuhteemme muuttui pettämisen jälkeen paremmaksi, käsittelimme asiaa jatkuvasti. Puhuimme koko ajan, valvoimme monet yöt keskustellen, päivät meni samaa rataa. Puhumme edelleen paljon minun aloitteestani. Puhuessamme tuli käsiteltyä kaikki muutkin suhteemme asiat, mistä on aiemmin vaiettu. Suhteemme on mielestäni tällä hetkellä täydellinen, tuota luottamuspulaa lukuunottamatta. Valitettavasti se vain on aika suuri asia. Tai luottamuskin itseasiassa on palautunut yllättävän paljon, mutta minua silti vaivaa se, että minua vastaan tehtiin niin suuri petos ja se nousee mieleeni milloin mistäkin syystä

 

[tiiru]

Uskon että voi jos tahtoa riittää korjata se molempien osalta.
Jos meillä olisi vastaava tilanne, se pitäisi ehdottomasti käydä kunnolla läpi. Joko kahdestaan jos pystytte ja jos tuntuu vaikealta niin lähtisin ammattiauttajalle.
Varmasti tuollaisen korjaamiseen menee aikaa, mutta luottakaa liittoonne tarpeeksi kyllä se vielä korjaantuu ajan kanssa. Kunhan ei tosiaan jätetä asiaa käsittelemättä kun se selvästi tuhoaa teitä häiritsemällä koko ajan.

Ei ole kokemusta juuri kyseisestä ongelmasta, mutta toisenlaisesta on joka vaati kunnolla läpikäymisen. Eikä pyöri enää mielessä ollenkaan, se sai pitkän käsittelemisen jälkeen jäädä sinne menneeseen elämään.

 

[natasja]

Petetty
Sitten tulee se hetki, että en enää malta, vaan katson kännykkäsi. Kyllä, siellä on viesti, jota en haluaisi lukea, mutta tietenkin luen. Enää en ihmettele, miten työsi on alkanut vaatia niin paljon aikaa ja miten vähän olet kiinnostunut siitä, mitä yhdessä voitaisiin tehdä.

Minulle se on tämän maailman loppu. Minulta katoavat tunnit ja päivät, ja kaikki tuntuu tapahtuvan jossakin toisessa maassa, toisten lakien alaisuudessa. Jos jotakin hyvää on, sekin kääntyy vastakohdakseen siinä pelossa, ettei mikään enää ole totta ja turvallista.

Miksi emme puhuneet aikaisemmin? Miksi et ottanut minua mukaan? Ja minä, miksi jäin aina odottamaan, että tulisit? Olisin voinut itse tehdä enemmän. Veikö uusi ihmeellinen elämäsi sinut sen tien, vai vieläkö jaksat toivoa muuta? Puhuttaisiin vielä. Katsottaisiin kumpaakaan syyttelemättä, miten tässä näin kävi ja mitä voisimme sille tehdä. Ei heitetä hukkaan sitä, mitä meillä vuosien varrelta kertyneenä on.

Anna sinä minulle anteeksi se, etten ole osannut olla odotustesi mukainen. Minä opettelen antamaan anteeksi sen, että rikoit luottamukseni.

menkää pariterapeutin luo purkamaan tilannetta, uskon että jos tahtoa on niin pienellä avulla noinkin suurikriisi voi lopulta vahvistaa suhdetta. mutta se ei tapahdu sillä että asia yritetään unohtaa,lakaista maton alle

 

[natasja]

tässä lähde
Petetty | Evl.fi - Suomen ev.lut. kirkko

 

["vieras"]

Itsellä samanlainen tilanne päällä, tosin olen se petetty osapuoli. Itseäni vaivaa koko ajan kysymys Miksi??

En ymmärrä miksi toinen on halunnut loukata minua niin paljon.. Kaikenmaailman mielikuvat pyörivät mielessäni ajoittain. Suunnittelin jopa kostavani samalla tavalla mutta onneksi en siihen kuitenkaan ryhtynyt.

Keskustelu auttaa ja sanoisin että vastaa kaikkiin typeriltäkin kuullostaviin puolisosi kysymyksiin pettämiseen liittyen.
Itse ainakin halusin tietää ihan kaikki mitä, miten ja missä..

Sen tiedän että jos niihin selityksiin jää tyhjiä aukkoja tai ristiriitaisuuksia niin se ei ole omiaan luottamuksen palautumisessa.

Pahin asia on yrittää painaa asia millaisella yrittää jatkaa niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Teko ei häviä mihinkään eikä se varmasti unohdu myöskään ikinä.

Vain puhumalla kaikki asiat halki on edes toivoa mennä yhdessä eteenpäin. Ehkä pahinta jos yrität vierittää syyn tapahtuneesta petetyksi niskaan.

 

["abc"]

näin

 

[cba]

Luottamus ei koskaan palaa. Jos kumppanisi voi elää siten ja sinä voit elää hänen kanssaan tietäen, että hänkin voi pettää sinua koska tahansa yhtä lailla, niin sitten voitte elää yhdessä. Mutta sinulla ei ole oikeutta edes pyytää sitä anteeksiantoa. Ja puolisollesi olisi varmaan parempi, jos eroaisitte.