Voih, mitä oikein teen tämän imetyksen kanssa?

[Pian entinen imettäjä]

Olen aivan pulassa Vauva 4kk on rintaraivaroinut aina, imetystä on koeteltu ja nyt tuntuu että nämä rintaraivarit ja pahentunut masennukseni eivät ole hyvä yhtälö.
Syön masennuslääkettä ja välillä on ollut toki hyviäkin kausia, nyt on siis menossa huonompi.
Olen surullinen ja masentunut, en jaksa iloita ja koen koko ajan syyllisyyttä jostakin.
Lapset toki hoidan ja yritän parhaani heidän kanssaan, mutta nyt nämä jatkuvat rintaraivarit ovat koetelleen mieltäni niin että olen antanut miehen nyt muutamana iltana antaa raivareihin päättyneiden imetysyritysten jälkeen maidon pullosta.

Tiedän, että tämä on tyhmää imetyksen kannalta ja nyt olen huomannut vauvan alkaneen iltaisin hylkiä rintaa.


Voi miten huono omatunto minulla onkaan, en todellakaan halunnut tällaista! Päivisin imetys sujuu suht hyvin ja raivareiden päätteeksi suostuu syömään rintaa, mutta illalla ei ota sitä edes suuhunsa.

Koen oloni tämän takia entistä huonommaksi, ja pelkään että maidontulo alkaa hiipua tämän takia.

Mitä on tehtävissä että imetys pelastuisi?

 

[sinuna]

niin saat pääsi kuntoon ja jaksat paremmin... Itse olen imettänyt lähes viimeisillä voimillani ja nyt jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt tajuta lopettaa ja antaa pulloa. Lapselle ei korvikkeesta ole haittaa,tai enemmän hyötyä on hyvin voivasta ja iloisesta äidistä. Anna pulloa jos se kerran lapselle kelpaa.

 

[Littledeath]

vastaukseni voi olla vähän huono, koska en tajua imetyksessä sitä juttua, mikä tekee siitä sellaisen jutun jonka vuoksi äitien pitää syyllistyä ja tuntea huonommuutta. Mutta sinuna en vaarantaisi omaa terveyttä imetyksen vuoksi vaan tekisin tuossa tapauksessa helpoimman kautta. Itse tunsin vähän aikaa huonoa omaatuntoa kun lopetin imetyksen kun vauva oli n. 1kk, mutta ei se imetyksen lopetus vaikuttanutkaan negatiivisesti mihinkään.

 

[ok]

:hug: Olet jaksanut jo pitkään masennuksen ja imetyksen kanssa, hyvä! Hienon alun olet järjestänyt pienelle. Omaa päätä ei kannata hajottaa imetyksen takia. Raivarit on rankkoja kenelle tahansa, tärkeintä on, että lapsi saa ravintoa.

 

[JaV]

Anna iltaisin tosiaan pullosta maitoa,vaikka sitä omaa maitoa,jos on sinulle mukavampi niin.Pumppaat päivällä valmiiksi.Jossei sitten tarvisi raivota.Itsellekin oli kova paikka tuo pulloruokinta,joten ymmärrän tunteen.Me äidit haetaan kai liikaa sitä täydellisyyttä....imettää täytyisi vaikkei se sujuisi jne......Tsemppiä!!

 

["Annekristiina"]

Eikö jo masennuslääkkeiden syönti ole vauvalle haitaksi? Itse imetin kolme poikaani 6 kk, pojat nyt 26v, 21v, 16v, mutta saatuamme vielä iltatähden, ihanan tytön, en raaskinut lopettaa imetystä, täysin itsekästä. Imetin aina viime jolukuun 20.päivään saakka, eli 1v7kk!!! Tyttö heräili öisinkin syömään, itse lopetin lääkkeet odotusaikana, fibromyalgia, ja polvi sekä jalkapöytäoperaatiot imetysaikana, kipu helvetillistä, nukkunut en ollut joulukuun 2008 ja joulukuun 2010 välillä muutamaa tuntia pidempään, jälkeen päin tuntuu ihan järkyttävältä. Polvi operoitiin siis 20.8. 2010, lopetin imettämisen lääkityksen takia, tyttö alkoi nukkumaan, fysiatri määräsi Rivatrilia ja Tramalia joten nyt kipua ei ole, nukkua pystyn myös minä. Kannattaa kuunnella omaa oloaan, ei vauva voi hyvin, jos et sinä voi hyvin. Voi maistaa maidossa lääkityksen, sekä se jo aiheuttaa oireilua. En millään pahalla, enhän edes tiedä mitä lääkkeitä käytät. Kannattaa hakea apua, jos tilanne tuntuu mahdottomalta. Voimia

 

[Ketjun aloittaja]

Kiitos viesteistänne!
Jotenkin koen tämän imetyksen niin tärkeänä asiana, ehkä siksi kun esikon kanssa homma ei onnistunut ja nyt haluaisin tehdä kaiken toisin. Olen kyllä niin hermoraunio että ehkä sekin vaikuttaa vauvan syömishaluisin, varsinkin iltaisin itkeskelen paljon..
Vaikuttaakohan iltaisin annettu pullo paljon maidontuotantoon? En ole maitokone muutenkaan, toki välillä saan maitoa pumpattua ja pyrin pitämään pakkasessa aina muutaman annoksen varmuuden vuoksi vaikkei sitä ylimitoitetusti tulekaan. Voi miksi tämä imetys tuntuukaan niin kynnyskysymykseltä, pelkään että masennun vielä lisää jos epäonnistun tässä.

 

[Ketjun aloittaja]

Minulle lääkäri sanoi, ettei lääkitys estäisi imetystä, söin sitä vähennettynä annostuksena myös odotusaikana. Voisikohan siitä tosiaan olla jotain haittaa? Lääkityksenäni on Sepram 15mg (vaikuttava aine citalopram). Tämän lisäksi syön Thyroxinia.

 

[JaV]

Soitappa aamulla neuvolaan ja kysy vielä tuo lääkehomma,siellä tietävät

 

[Ketjun aloittaja]

Tokihan tästä on puhuttu, neuvolassa mutta siellä sanoivat että lääkäri tietää, eli eivät ota terkat kantaa siihen
Joku kirjoitti että kannattaisi hakea apua tähän rintaraivariongelmaan, minkä tahon/paikan puoleen kannattaisi kääntyä? Neuvolassa eivät oikein ottaneet kantaa tähänkään, sanoivat vaan että aika auttaa mutta minusta tuntuu etten enää jaksa uskoa siihen..

 

[tiiteni harmaana]

Minulle lääkäri sanoi, ettei lääkitys estäisi imetystä, söin sitä vähennettynä annostuksena myös odotusaikana. Voisikohan siitä tosiaan olla jotain haittaa? Lääkityksenäni on Sepram 15mg (vaikuttava aine citalopram). Tämän lisäksi syön Thyroxinia.

Kyllä noiden lääkkeiden kanssa voi ainakin imettää. Mulla on 3kk ikäinen vauva, joka on kanssa aikamoinen raivotar välillä, varsinkin jos erehtyy tarjoamaan rintaa silloin kun ei ole tarpeeksi nälkäinen. Iltaraivarit taas menee väsymyksen piikkiin meillä. Olen saanut tytön rauhoittumaan rinnalle niin, että anna heti huvitutin suuhun kun alkaa raivota rinnalla. Annan imeä tuttia vähän aikaa ja kokeilen taas tissiä. Yleensä muutaman tuttihuijauksen jälkeen alkaa imeä rintaa kiltisti raivoamatta. Muuta vinkkiä en ole itselleni keksinyt, mikä toimisi. Joskus ehkä saattaa toimia myös vauvan hytkyttely/taputtelu samalla kun rupean imettämään, mutta harvemmin. Mulla tulee maitoa niin vuolaasti, että vauva hermostuu kun ei kerkeä niellä samaa tahtia. Rintakumi onkin välillä käytössä ja öisin aina. Oletko kokeillut huolisiko kumin kanssa paremmin?