Voi veetu kun toi rakki vaan seuraa mua koko ajan....hermot menee!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja EnjaksA
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

EnjaksA

Vieras
Meillä siis kaverin rakki pari kk hoidossa. Nyt ollut n viikon ajan ja mulla menee hermot. Seuraa mua ihan joka paikkaan ja ihan jalkojen juuressa et koko ajan saa varoa etten kompastu tuohon piskiin kun se on pieni rääpäle. Jos istun sohvalle, ruokapöytään tms, alkaa hyppiminen vaikka olen huomioimatta. Rasittavaa....
 
No johan on koiran omistaja koiralleen hoitajan löytänyt.:O

Jospa jotakin aktiviteettia laittaisit?

Pitkiä lenkkejä ainakin. Ei jaksa sitten kotona hössöttää niin kovin.:)
 
No johan on koiran omistaja koiralleen hoitajan löytänyt.:O

Jospa jotakin aktiviteettia laittaisit?

Pitkiä lenkkejä ainakin. Ei jaksa sitten kotona hössöttää niin kovin.:)

Kun ei se hössötä, vaan kävelee koko ajan jaloissani. Jopa ulkona, kun ulkoilutan niin kävelee siinä jaloissa tai jalkojen välissä, ihan takana että jatkuvasti meinaan kompastua koko piskiin. Kun lähden ulos, alkaa ovea vasten hyppiminen ja ulina. Prkl.
 
Kun ei se hössötä, vaan kävelee koko ajan jaloissani. Jopa ulkona, kun ulkoilutan niin kävelee siinä jaloissa tai jalkojen välissä, ihan takana että jatkuvasti meinaan kompastua koko piskiin. Kun lähden ulos, alkaa ovea vasten hyppiminen ja ulina. Prkl.

Jos se on pieni koira niin en näkis kovin vaikeana korjata sen kävelyä siihen sivulle, lenkillä ollessa.

Eihän tuo pieni ole sulla kun hetken, koita nyt vaan kestää. Se ikävöi varmaan omistajaansa ja hakee turvaa sinusta. Taitaa olla vähän arka.

Ulos lähtiessään saattaa luulla into pinkeenä että pääsee vihdoin kotiin.:D
 
Hei, se on koira eli et voi olettaa sen ymmärtävän että sua nyt ottaa päähän. Mikäli sillä on teillä oma makuupaikka niin voit viedä sen siihen ja antaa sille jotain pureskeltavaa vaikka jonkun luun. Luun pureminen rauhoittaa monesti koiria. Koira todellakin hakee sinusta tukea ja varmaan rauhoittuu viikkojen kuluessa kun huomaa, että elämä menee nyt näin. Nyt kuitenkin uusi paikka ja uudet ihmiset tekevät sen rauhattomaksi ja pelkää ehkä että jätät sen kun kokee että olet sen ainoa turva nyt. Sopeudu niin itsellesi tulee parempi mieli ja koirakin rauhoittuu ja ota tämä kokemuksena. Nyt tiedät että et enää moiseen sitten ryhdy jos hermo menee.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
On ihan ymmärrettävää, että koirat ottaa joskus päähän :)
Muakin ärsyttää toisinaan, oikein kovastikin.

Ei asiat ole niin yksinkertaisia, välttämättä, että koira oppisi heti uuden hoitajan kanssa kävelemään ym. hienosti. Ei hyppiminenkään ole välttämättä kitkettävissä heti pois.

Kaikki koirat ei syö luita, eikä kaikki koirat (varsinkaan nuoret) rauhoitu tuosta vaan, ellei sitä opeteta kunnolla ja sitä ei yleensä opeteta hetkessä. Kaikki koirat ei väsähdä aivojumpasta, tietyistä leikeistä jne. vaan intoa riittää ulos lähtiessä ja joskus jopa vielä kotonakin (vaikka mentäisiin pitkiä lenkkejä).

On ihan normaalia ja sinänsä positiivista, että koira on innokas tietyissä asioissa.
Myös seuraaminen on merkki siitä, että joku asia pelaa.

Käsittämätöntä ajatella, ettei koiran omistaja/hoitaja saa ärtyä.
 
No johan on koiran omistaja koiralleen hoitajan löytänyt.:O

Jospa jotakin aktiviteettia laittaisit?

Pitkiä lenkkejä ainakin. Ei jaksa sitten kotona hössöttää niin kovin.:)

Paljonko tiedät koirista? Minulla on kaksi teinikoiraa.
Leikkivät useamman kerran päivässä, juoksevat, puistoilevat, etenkin toinen on useamman tunnin päivässä ulkona kävelyllä, treeneissä, juoksemassa.
Tykkää syödä luita.

On rauhoittunut mutta joissain tilanteissa hössöttää minkä ehtii, koska en ole vielä opettanut rauhoittumista tarpeeksi ja on ihan luonnollistakin, että koira innostuu tietyistä asioista.

Aikamoista rallia täällä toisinaan on, koulutuksesta ja aktiviteeteista huolimatta.
Ja olen asian kanssa ok. Mutta silti; joskus saattaa vituttaa joku asia, vaikka sydäntä särkee ajatuskin koirien menettämisestä.
 
Paljonko tiedät koirista? Minulla on kaksi teinikoiraa.
Leikkivät useamman kerran päivässä, juoksevat, puistoilevat, etenkin toinen on useamman tunnin päivässä ulkona kävelyllä, treeneissä, juoksemassa.
Tykkää syödä luita.

On rauhoittunut mutta joissain tilanteissa hössöttää minkä ehtii, koska en ole vielä opettanut rauhoittumista tarpeeksi ja on ihan luonnollistakin, että koira innostuu tietyistä asioista.

Aikamoista rallia täällä toisinaan on, koulutuksesta ja aktiviteeteista huolimatta.
Ja olen asian kanssa ok. Mutta silti; joskus saattaa vituttaa joku asia, vaikka sydäntä särkee ajatuskin koirien menettämisestä.

Oletin siis että ap ei tarkoittanyt pienellä rääpäleellä pentua. Pennut on duracell pupuja. Mutta olen mä onnistunut nekin nukuttamaan. Oliskohan ollut kolme tuntia vajaalla teholla ja kaksi tuntia täydellä teholla juoksua, millä taltutettiin dobberin pentu.:D

Onhan noita muutamia koiria ollut.
Ihan menestyksekkäästi olen onnistunut niiden kasvatuksessa.:)

Jos häslinki tuntuu mahottomalta pitkistä, kunnolla väsyttävistä lenkeistä huolimatta niin anna vähäenergisempää mättöä.

Älä tee mitään koiran kanssa, ennen kuin se on täysin rauhoittunut. Ei laiteta remmiä, ei lähdetä ulos, ei saa ruokaa, ennen kuin on ihan rento.
Oppii rauhoittumaan tällä tavoin nopeammin.

Aina kun koira häslää pistä totaali ignore päälle. Ei mitään huomiota.
Sitten kun on ihan rento niin raaputtele ja pidä hyvänä tai anna namu.

Onhan noita keinoja monia, mutta suosittelen Cecar Millanin kirjallisuutta.
 
Viimeksi muokattu:
On ihan normaalia ja sinänsä positiivista, että koira on innokas tietyissä asioissa.
Myös seuraaminen on merkki siitä, että joku asia pelaa.

Maaninen seuraaminen on kyllä kaikkea muuta kuin hyvä merkki. Tulee mieleen ahdistunut ja stressaantunut koira, joka ei voi hetkeksikään rentoutua, kun koko ajan pitää vahdata turvaihmistä. Jos tuo olisi oma koira pysyvässä kodissaan, niin tapa olisi kitkettävä heti pois, ettei kasvata tulevaa eroahdistuskoiraa.
 
Mulla on itsellä tuollainen perävaunu, kuusivuotias. Aiheuttanut aika paljon vaaratilanteita, kun ei aina muista/huomaa sitä. Mutta sun hoitokoira, se ei ymmärrä, että missä omistaja on, ja miks on sun luona. Luulee varmaan olevansa hylätty, ja pelkää uutta hylkäytä. Koittasit jaksaa kestää nätisti, ja ymmärtää.
 
Ja aapeelle vielä..

Jos sä oot ite takakiree niin koira hyvin herkästi aistii sen ja tulee epävarmaksi. Pörrää kahta kauheemmin kimpussa.
 
Oletin siis että ap ei tarkoittanyt pienellä rääpäleellä pentua. Pennut on duracell pupuja. Mutta olen mä onnistunut nekin nukuttamaan. Oliskohan ollut kolme tuntia vajaalla teholla ja kaksi tuntia täydellä teholla juoksua, millä taltutettiin dobberin pentu.:D

Onhan noita muutamia koiria ollut.
Ihan menestyksekkäästi olen onnistunut niiden kasvatuksessa.:)

Jos häslinki tuntuu mahottomalta pitkistä, kunnolla väsyttävistä lenkeistä huolimatta niin anna vähäenergisempää mättöä.

Älä tee mitään koiran kanssa, ennen kuin se on täysin rauhoittunut. Ei laiteta remmiä, ei lähdetä ulos, ei saa ruokaa, ennen kuin on ihan rento.
Oppii rauhoittumaan tällä tavoin nopeammin.

Aina kun koira häslää pistä totaali ignore päälle. Ei mitään huomiota.
Sitten kun on ihan rento niin raaputtele ja pidä hyvänä tai anna namu.

Onhan noita keinoja monia, mutta suosittelen Cecar Millanin kirjallisuutta.

Osaan kyllä rentouttaa mutta koiran kuuluukin olla joskus innokas, eikä mikään lamaantunut seinäkangas. Toinen on dieetilla, toinen lihotuskuurilla, eikä näistä ole syytä lipsua.
 
[QUOTE="palma";29814756]Maaninen seuraaminen on kyllä kaikkea muuta kuin hyvä merkki. Tulee mieleen ahdistunut ja stressaantunut koira, joka ei voi hetkeksikään rentoutua, kun koko ajan pitää vahdata turvaihmistä. Jos tuo olisi oma koira pysyvässä kodissaan, niin tapa olisi kitkettävä heti pois, ettei kasvata tulevaa eroahdistuskoiraa.[/QUOTE]

En kirjoittanut maanisesta seuraamisesta. Ehkä ap kirjoitti, tiedä häntä.

Ja lispetti, nämä teinikoirat ei ole enää pentuja.
 

Yhteistyössä