Voi mun veliparkaa :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Naurukohtaus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Naurukohtaus

Aktiivinen jäsen
04.07.2006
3 625
0
36
Hän siis 20-vuotias nuorimies joka meni inttiin viime heinäkuussa.Silloin hällä oli välilevyn pullistuma ja jätti tahalleen kertomatta intin lekuritarkastuksessa koska tiesi että lähtö tulee jos kertoo ja selkä oli siinä vaiheessa ihan ok niin luuli pärjäävänsä.No toisin kävi,kun tais olla ekat harkat menossa niin selkä pamahti taas aivan täysin ja pakkohan veljen oli myöntää mikä selässä oli.Mun mielestä sen olis pitänyt kertoo se jo heti kättelyssä mutta kovapää mikä kovapää :/ Sanoivat intissä että tulee sitten takas kun selkä ok.Se oli veljelle kova paikka ja itelläkin tuli paha mieli kun toinen ihan tosissaan halusi sen intin käydä ja sitten ei päässytkään.

No sitten epäilivät reumaa joka onneksi selvisi aiheettomaksi ja nyt oli eilen käynyt taas niin diagnoosi oli skolioosi :/ :/ Eli ei toivoakaan armeijasta ja työrintamallakin varmasti hiljenee.Hän kävi irvinhampain automekaanikkolinjansa loppuun että sai paperit mutta voiko tolla selällä nyt mitään autoduuneja tehdä :/ Ja voi sitä harmin määrää kun intti jää sitten kokonaan väliin.Mua oikeesti surettaa ihan kamalasti toisen puolesta.Anteeks kun tuli pitkä sepustus mutta kun on niin paha mieli toisen puolesta :/
 
Skolioosi pysyy aika hyvin hyvillä jumppaohjella kurissa pitää vaan vahvistaa selkälihaksia niin ne tukee selkärankaa hyvin. Jos selkäranganmutkat kovin pahat niin sillon voidaa harkita leikkausta missä mutkia suoristetaan rautatangoila. Itselläni on skolioosi ja oon päiväkodissa töissä ja hyvin pärjään kun pidän itseäni liikunnalla hyvin kunossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja himpula:
Skolioosi pysyy aika hyvin hyvillä jumppaohjella kurissa pitää vaan vahvistaa selkälihaksia niin ne tukee selkärankaa hyvin. Jos selkäranganmutkat kovin pahat niin sillon voidaa harkita leikkausta missä mutkia suoristetaan rautatangoila. Itselläni on skolioosi ja oon päiväkodissa töissä ja hyvin pärjään kun pidän itseäni liikunnalla hyvin kunossa.

minulle sanottiin fysioterapiassa että eivät tee skolioosille mitään jos kasvuikä on jo menny ohi. olisin kovin kiitollinen jos minun mutka ois havaittu ajoissa, mutta viittasivat kintaalla yläasteaikasissa tutkimuksissa, "ku tää on niin yleistä". että kiitos vaan.
 
Mä en yhtään tiedä minkä ´asteinen´skolioosi hällä on.Mutta siihen lisäks sillä oli vielä joku ´neljännen asteen´joku (mikäprkl se oli) siis joku juttu noissa selkänikamissa.Mutta kuulemma armeijaan ei ole asiaa.
 
Tsemppiä veljellesi! :hug: Vaikka tuo ikävää onkin, niin kyllä se oma terveys kuitenkin on loppujen lopuksi se tärkein asia. Jos väkisin siellä ois painanu menemään, niin seuraukset olisivat voineet olla koko loppuelämään vaik(e)uttavia.

Kyllä se veljesikin vielä sen "oman paikkansa/juttunsa" löytää, kunhan ensin pääsee sinuiksi noiden fyysisten rajoitustensa kanssa. Usko pois! =)
 
Harmillista! Sääli tulee nuorta miestä. Mun veli taas ei halunnut armeijaan, meni sinne todella pitkin hampain ja sitten saikin pian terveyssyistä vapautuksen. Oli tosi onnellinen siis omasta vapauksestaan -vaikka terveysongelmat eivät ole koskaan kivoja. Opiskelee nyt kauppakorkeassa ja tekee jo hyviä töitä opintojen ohessa. Eli vaikka terveys estäisi armeijan käynnin, niin eihän se nyt automaattisesti työnäkymiin vaikuta! Veljesi ehtii hyvin opiskella itselleen sellaisen ammatin, jossa selästä on mahdollisimman vähän harmia.
 

Yhteistyössä