Voi luoja molin saada vähintäänkin sydärin, poika "heräs" huutamaan.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja cothis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

cothis

Aktiivinen jäsen
10.11.2006
21 297
0
36
Otinpas sitten taas ja googlasin noi yölliset kauhukohtaukset, mut mut.. men löytäny mitään missä ois "kuvauksena" kiinni olevat silmät.

Karseeta, toinen nukkuessaan alkaa huutaa ihan kauhuissaan ja mähän menin ja nappasin sen syliin ja koitin rauhottaa tutin kans, joka ei kelvannut ja sit huomasin et ei se ollut edes hereillä, silmätkin kiinni :o Huusi niin maan perkeleesti ja rimpuili sylissä ja kyyneleet valu ja mä aloin tuntea itseni aika avuttomaksi kun en saanu mitään kontaktia.. ei auttanu pussailut eikä kuiskailut eikä mitkään lohduttelut :( Vasta kun se avas silmät kokonaan sen tirkistelyn sijaan, niin rupes saamaan pikkuhiljaa jotain kontaktia. Annoin pojan isälleen et haen vettä kun se varmaan vartin siinä huusi, ja siinä isänsä sylissä poika sitten katto tarkkana mua silmiin ja selitti kovasti jotain aina hörppyjen välissä ja nukahti sitten suoraan mun syliin. Voi minun pientä :ashamed: :heart: :snotty:
 
Pari kertaa on tullut tuommonen kohtaus tälläkin. Kestänyt n 10-15 minuuttia, poika ei ole ollut edes hereillä eikä loppujen lopuksi herännyt ollenkaan, jatkanut nukkumista muina miehinä kun itku loppunut :o
 
:hug: ei se oo vaarallista, vaikka voi olla pelottavaakin; meill¨kin just vasta likka nukahti uudelleen vastaavan jälkeen. Tällä kertaa kyllä tarjos erikoisnäytöksen,kun nous sängystä ylös ja lähti kävelemään jalat harallaan, nappas ovenkarmista kiinni, työnsi lantion eteen ja kusas pitkin karmia + seinää :o eihä siinä tienny, pitäskö itkee vaikko nauraa,ni nauroin sitte piilossa :whistle:
 
Mun pojalla oli noita. Joistain ohjeista luin että lasta ei saisi tuollaisen aikana herättää mutta meillä ainakin se herättäminen oli ainoa keino saada se kohtaus loppumaan ja pieni takaisin uneen.

Karmeaa katsottavaa se oli, toinen huusi kuin olisi henkeä oltu viemässä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Blissss:
Pari kertaa on tullut tuommonen kohtaus tälläkin. Kestänyt n 10-15 minuuttia, poika ei ole ollut edes hereillä eikä loppujen lopuksi herännyt ollenkaan, jatkanut nukkumista muina miehinä kun itku loppunut :o

Meillä oli ihka ensimmäinen tätä lajia, et mähän lykkäsin varalta panadoliakin sille naamariin siinä veden ohella :whistle: Vieläkin ottaa sydänalasta kun miettii sitä itkua :o
 
Meillä ei oo tollasta. Joskus kuitenki itkee unissaan ja siihen auttaa sit kun vähä havahtuu hereille, sit nukahtaa taas omaan sänkyyn helposti. Mun juniori on vaan siitä outo että jos se vähä itkee unissaan niin se rauhottuu kun sille laittaa eri tutin suuhun. Siis samanmallisia on tutit, mut pitää vaihtaa. jos laitan saman tutin takasin suuhun niin se ei kelpaa vaan kitinä jatkuu. Sit kun vaihdan eri tutin niin ei mitään, jätkä jatkaa uniaan. Mun mielestä mystistä.
 
Meilläkin on ollut noita esikoisella, poika hänkin. Nyt ikää 5v eikä ole vissiin vuoteen ellei jopa yli ollut enää yhtään kohtausta. Eka oli tasan 6kk ikäisenä ja niitä tuli sanotaanko 2kk-6kk välein. Isompana niitä edelsi yleensä riehakas päivä täynnä tapahtumia ja tosi myöhäinen nukkumaanmeno.

Itse en niitä osannut pelästyä ja pelätä, vaikka ärsyttäviähän ne oli. En edes muista mistä olin niistä lukenut, mutta kun poika sellaisen ensimmäisen sai jouluaatonaattona 6kk ikäisenä niin tiesin heti mikä seon. Olin silloin isäni luona ja hän oli asiasta järkyttynyt kyllä.

Tyttö on 3v ja hänellä ei ole ollut. Kolmonen on vasta 3kk joten saa nähdä tuleeko hänelle.
 
Meidän tytöllä oli noita yöllisiä kauhukohtauksia pienempänä ja ne oli kauheita kun mä tunsin itseni niin avuttomaksi ja täysin hyödyttömäksi :snotty:

Siis hirveetä nähdä että pienellä on paha olla ja mitään kontaktia ei saanut lapseen, muistan kun oli ollut eka kauhukohtaus ja kun se oli mennyt ohi niin mä vain istuin ja katoin kun tyttö nukkui...hetken päästä tuli itku, tunsin itseni niin helpottuneeksi kun se oli ohi ja kuitenkin niin tosi avuttomaksi ja mä en sillon edes tiennyt tollasista kauhukohtauksista.

Sitten kun tiesin mistä oli kyse niin osasin jo suhtautua asiaan toisella tavalla enkä mennyt enää niin hämilleni. Mutta ei ne kivoja koskaan olleet. Onneksi ne meni kuitenkin ohi.
 
Mun serkku sai niit aina ku oltii pienii ja minä lievästisanottuna pelästyin aina kuoliaaks, ku se rupes huutaa kurkkusuorana keskellä yötä :$ mä oon sitä 4v. vanhempi, ni aattelin sillon, et se on vähintäänkin lapsellinen... kunnes vähän vanhempana tajusin mitä ne kohtaukset oli. Mut sekään ei heränny niihin varsinaisesti, vaikka sen äiti toiki sille aina kans vettä ja lohdutti...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Klonkku:
:hug: ei se oo vaarallista, vaikka voi olla pelottavaakin; meill¨kin just vasta likka nukahti uudelleen vastaavan jälkeen. Tällä kertaa kyllä tarjos erikoisnäytöksen,kun nous sängystä ylös ja lähti kävelemään jalat harallaan, nappas ovenkarmista kiinni, työnsi lantion eteen ja kusas pitkin karmia + seinää :o eihä siinä tienny, pitäskö itkee vaikko nauraa,ni nauroin sitte piilossa :whistle:

:laugh: :laugh: :|
 

Yhteistyössä