Voi kun tämä olisi vaan painajaista...

Eilen illalla alkoi kirkas, limainen ja verinen vuoto. Tänään jatkui runsaampana ja pari pientä hyytymää...terveyskeskus lääkäri sanoi, että hyvin todennäkösesti keskenmeno, mutta huomenna vielä varmuudeksi ultrataan.
Olo on ihan turta, en pysty syömään ja itken vaan koko ajan. Uni helpottaa hetkeksi, sitten joutuu taas kohtaamaan todellisuuden, ettei meille mitään vauvaa tulekkaan....
Pikkukakkosta yritimme puolitoista vuotta hormoonien avulla ja nyt unelmat valuivat vessanpönttöön rv8. Miten tästä tuskasta selviää? Ja aika monet tiesivät jo raskaudesta, miten pystyn kohtaamaan niitä sääliviä katseita...
Voi luoja, kun tämä olisi vaan painajaista... :'(

 

:hug: :hug: voimia ja huomiseen voimia :hug:

 

:hug:

 

:hug: :hug: Toivottavasti kaikki on hyvin!

 

:hug: :hug: Voimia.

 

ISO :hug: :'(
itse vuosin myös 2vk, välillä hyytymiäkin, silti ultrassa näkyi syke, kunnes rv 11+6 (30.1.) todettiin kohtu tyhjäksi! En halua herättää turhaa toivoa, mutta aina verinen vuoto + hyytymät eivät automaattisesti merkkaa km!
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1306553 on keskustelu, missä kerron mm. oman tarinani ja on meitä saman kokeneita!
Tuo on nini toivotonta/hirveää jne kun käy wc:ssä ja joka kerta joutuu kasvokkain asian kanssa!
Huomiseen ihan JÄTTI SUURI voima halaus, voi ku pystyisin ottamaan sinulta osan tuskasta pois..tai edes helpottamaan sitä!

 

Voimia :hug: :hug:

 

En kyllä elättele minkäänlaista toivoa enää...ultra on vasta myöhemmin iltapäivällä ja äsken tunsin kun sisältä valui jotain, juoksin tietty vessaan ja pönttöön tipahti iso klöntti , jossa oli rihmalla kiinni pieni katkaravun näköinen(siinä oli myös musta piste). Kyllä tuntu hirveeltä vetää meidän "vauva" alas vessasta :'( . En siis varmaan koskaan saa tietää oliko se tuulimuna vai mikä..mutta eihän tuulimunassa näkyisi silmää (luulen että se oli se musta piste)?

 

MAM2 :'( :'( Oon niin pahollani! :hug:

 

:hug: :hug:

 

Voi ei!! :'( :'( :hug: :hug:

 

hei!
voimia sulle toooosi paljon! oma vuotoni alkoi 28.12. sektioarpi-raskaus todettiin 2.1. syke näkyi vielä 2vk.. ja 16.1. oli pikkuisen sydän pysähtynyt (rv.8+3). tosi vaikeaa ollut, yhden päivän olen pystynyt olemaan töissä. lohduttaudun sillä että lapsi ei olisi ollut terve, koska lähes aina luoja hoitaa homman niin että lapsilla joilla ei olisi ihmisarvoista elämää täällä, niin ne otetaan parempaan paikkaan. ajattele sinäkin asia niin, voi helpottaa! ja toivottavasti seuraavat raskautemme kestävät, ja pääsemme joskus nauttimaan toisista lapsistamme!! (meillä 4v. poika).