Voi, että rasittaa käydä syömässä kaverin ja hänen lastensa kanssa tai kaupassa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vj4tä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vj4tä

Vieras
Meillä kummallakin useampi lapsi ja kun mennään ravintolaan niin ystävän hössötys alkaa "mitä te syötte" " mitä teidän lapset syö" "kaikille sitten samat ruoat " kauheaa suunnittelua ja panikointia. Sitten kun sanon, että miksi ihmeessä kaikilla pitää olla samat ruoat? no siksi tietenkin, ettei heidän lapset ala kiukuttelemaan. Tämä suunnittelu alkaa jo ottamaan päähän. Ei voi mennä edes piknikille, kun kaikkien eväät on oltava täsmälleen samanlaiset. Jos mennään kauppaan, vaikka exstempore, niin taas kaupan ovella suunnitellaan, että nyt sitten mietitään mitä ostetaan, ettei kellekään tule paha mieli??? Siis Todella ärsyttävää. Minusta jokainen perhe voi ostaa omilleen mitä haluaa ja niitä syödään. Ei meidän mukulat vingu toisten eväitä, eikä ala huutamaan kaupassa jos toinen saa pillimehun ja itse jotain muuta. Samoin ravintolassa valitaan listalta mitä kukin haluaa, niinhän aikuisetkin tekee.

Onko muillakin tätä?
 
Huh, miksi ystävän kanssa pitää käydä yhdessä kaupassa? Puistattava ajatuskin, kaupassa käynti oman lapsikatraan kanssa on jo tarpeeksi tylsää. Mutta jos yhdessä kauppaan mentäisiin ja kaveri olisi tällainen säätäjä niin aika suoraan sanoisin että osta mitä ostat, minä ostan mitä ostan.
Kesäisin käymme retkillä, mutta yleensä otan retkievästä niin paljon että siitä riittää myös ystävän lapsille samoin tekee ystäväni. Eipä siinä kummempaa tarvi säätää. Ravintolassa syömme vain oman perheen kesken.
 
[QUOTE="sipsi";25982016]Miksi liikutte yhdessä?[/QUOTE]

hän on muuten ihan mukava, mutta tämä asia menee yli ymmärrykseni. Olen sanonut kyllä tästä, mutta aina sama juttu. Typerää miettiä jokaista elokuvakarkkia etukäteen, ettei toisille tule paha mieli kun Pekalla onkin suklaata ja itsellä hedelmäkarkkeja.
 
No en mä nyt hyvänen aika rupea määräilemään mitä kukakin ravintolassa tilaa. Mä tilaan meidän lapsille sitä mitä ne syö parhaiten niin eivät sitten vingu muilta mitään.

Eväitä ostan yleensäkin sen verran reilusti et jos kaverin lapset haluaa kanssa vaikka rusinoita, niin kyllä niitä sitten riittäää vähän kaikille. Kyllä meidänkin 2vee pyytää keksiä jos toisella on, mutat aina on meidänkin lapsille sitten tarvittaesaa ylimääräiset keksit ollu.
 
hän on muuten ihan mukava, mutta tämä asia menee yli ymmärrykseni. Olen sanonut kyllä tästä, mutta aina sama juttu. Typerää miettiä jokaista elokuvakarkkia etukäteen, ettei toisille tule paha mieli kun Pekalla onkin suklaata ja itsellä hedelmäkarkkeja.
Mä sanoisin, että sovitaan näin: mä ostan leffakarkit omille lapsilleni, sinä omillesi, ja se siitä. Jos mennään ravintolaan, niin meidän lapset valitsee listalta sitä mitä haluavat, ja teidän lapset syö sitä mitä he haluavat. Piste.

Älä lähde mukaan tuollaisiin säätämisiin.
 
[QUOTE="vieras";25982031]Huh, miksi ystävän kanssa pitää käydä yhdessä kaupassa? Puistattava ajatuskin, kaupassa käynti oman lapsikatraan kanssa on jo tarpeeksi tylsää. Mutta jos yhdessä kauppaan mentäisiin ja kaveri olisi tällainen säätäjä niin aika suoraan sanoisin että osta mitä ostat, minä ostan mitä ostan.
Kesäisin käymme retkillä, mutta yleensä otan retkievästä niin paljon että siitä riittää myös ystävän lapsille samoin tekee ystäväni. Eipä siinä kummempaa tarvi säätää. Ravintolassa syömme vain oman perheen kesken.[/QUOTE]

joskus tulee poikettua kauppaan esim. jos ollaan tulossa puistosta yhdessä. Ja toki meiltäkin retkievästä saa, mutta tuota säätämistä se on kuitenkin joka kerta. Ja yleensä vielä tämä äiti sanoo, että älkää sitten ostako evääksi sitä tai tätä. Minusta kuulostaa oudolle, koska minusta jokainen saa ostaa mitä haluaa, kun kuitenkin muille sitä jakaa. Kyse ei ole allergioista tai muistakaan. Ehkä periaatteesta lähinnä.
 
joskus tulee poikettua kauppaan esim. jos ollaan tulossa puistosta yhdessä. Ja toki meiltäkin retkievästä saa, mutta tuota säätämistä se on kuitenkin joka kerta. Ja yleensä vielä tämä äiti sanoo, että älkää sitten ostako evääksi sitä tai tätä. Minusta kuulostaa oudolle, koska minusta jokainen saa ostaa mitä haluaa, kun kuitenkin muille sitä jakaa. Kyse ei ole allergioista tai muistakaan. Ehkä periaatteesta lähinnä.

Siis minkälaisia juttuja ette saisi ostaa? Tosi outoa.. En jaksais minäkään!
 
Mä sanoisin, että sovitaan näin: mä ostan leffakarkit omille lapsilleni, sinä omillesi, ja se siitä. Jos mennään ravintolaan, niin meidän lapset valitsee listalta sitä mitä haluavat, ja teidän lapset syö sitä mitä he haluavat. Piste.

Älä lähde mukaan tuollaisiin säätämisiin.

Yritän tehdä näin, mutta kuitenkin jokainen kerta alkaa tuo säätäminen tai kysely " ethän sitten tilaa Pekalle sitä tai tätä " "eikös tuo olisi paras annos kaikille"
 
Kun seuraavan kerran menette ravintolaan, sanot tälle kaverillesi säätämistä aloittaessaan, että ravintolaruokailun yksi perusidea on, että jokainen saa valita listalta mitä haluaa. Ja lisää vielä, että tokihan hänen lapsensa voivat tilata samaa ruokaa kuin sinunkin lapsesi.
 
esim. sellaista säätämistä, että ei saisi tilata ranskalaisia. Minun periaate on, että jos ravintolaan mennään ( kyse ihan kunnon ravintolasta ) niin lapset saavat tilata mitä haluavat ja jos haluavat, vaikka nakit ja ranskalaiset tai pihvin ja ranskalaiset, niin ottavat niitä. Tämä äiti haluaa, että esim. kaikille tulee muusi, eli meidän lapset ei saisi tilata ranskalaisia, koska heidän ville-Pertti alkaa vinkua niitä ranskalaisia. Tämä tässä on ongelma. meidän lapsille se ei ole ongelma, välillä syövät ravintolassa kalaa ja muusia ja välillä ranskalaisia ja nakkeja...ihan sitä mitä haluavat.
 
Yritän tehdä näin, mutta kuitenkin jokainen kerta alkaa tuo säätäminen tai kysely " ethän sitten tilaa Pekalle sitä tai tätä " "eikös tuo olisi paras annos kaikille"
Tuli mieleeni, että eihän taustalla ole niinkin raadollinen asia kuin raha? Ovatko annokset, joita kaverisi "kieltää" sua Pekalle tilaamasta, ruokalistan kalleimmasta päästä ja ehdottaako hän kaikille ruokalistan edullisimmasta päästä olevia annoksia? Jos kaverillasi on useampi kuin yksi lapsi, voi olla ihan kustannuskysymys tuo säätäminen.
 
Mä luulen että kyse on siitä että äiti on voimaton lapsensa kiukuttelun edessä eikä halua kohdata tollasia tilanteita joissa lapsi alkaa "hankalaksi".
Pelkää siis konflikteja.

Itse varmaan koittaisin rohkaista kaveria ja sanoisin et ei se oo maailman loppu jos hänen lapsensa alkaa huutaa piknikillä. Kyllä ne sit oppii kun kohtaa ne asiat.
Minkä ikäisiä lapsia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;25982107:
Tuli mieleeni, että eihän taustalla ole niinkin raadollinen asia kuin raha? Ovatko annokset, joita kaverisi "kieltää" sua Pekalle tilaamasta, ruokalistan kalleimmasta päästä ja ehdottaako hän kaikille ruokalistan edullisimmasta päästä olevia annoksia? Jos kaverillasi on useampi kuin yksi lapsi, voi olla ihan kustannuskysymys tuo säätäminen.

Ei ole raha kyseessä. Tämän tiedän ihan 100% varmasti.
 
Minä ikävänä ihmisenä en käviasi tuollaisten "kaverien" kanssa ravintolassa tai elokuvissa ollenkaan... tai sitten sanoisin kerran niin napakasti, että kukin syö mitä tahtoo, jotta se menisi perille kerrasta... Kummaa kontrollointia...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;25982107:
Tuli mieleeni, että eihän taustalla ole niinkin raadollinen asia kuin raha? Ovatko annokset, joita kaverisi "kieltää" sua Pekalle tilaamasta, ruokalistan kalleimmasta päästä ja ehdottaako hän kaikille ruokalistan edullisimmasta päästä olevia annoksia? Jos kaverillasi on useampi kuin yksi lapsi, voi olla ihan kustannuskysymys tuo säätäminen.

Ei ole raha kyseessä. Tämän tiedän ihan 100% varmasti.
 
voi olla, että ennakoi, mutta kun lapset on 6v, 5v ja vauva heillä ja meillä 7v, 6v ja vauva, niin oletan, että kaikki jo pysyy ruodussa eikä aloita mitään itkupotkuraivareita ravintolassa.

Kerran tein niin, että tilasin mitä omani ekana halusi, niin katselin sitten kaveria naama kurtussa "kun joutui sitten ottamaan omilleen saman annoksen " Ja kun kysyin miksi? niin ei siihen vastannut mitään.
 
Ollaankohan me saman tyypin kavereita?? Tunnen nimittäin just tuollaisen tyypin..."älä osta teidän pertille puuhakirjaa, kun meidän marttikaan ei saa niin sille tulee paha mieli", siis what???? joo, ja tosiaan oon vähentäny ko.tyypin kanssa liikkumisia, harmi, muuten ihan ok tyyppi, mut tuo ottaa päähän!
 
Mulla on myös tällainen kaveri, tosin nyt kun lapset ovat jo isompia (suurin osa koululaisia) säätäminen on vähän vähentynyt, mutta edelleen kaverillani on järjetön tarve suunnitella kaikki ennenkuin lähdetään minnekään. Missä tavataan, minne parkkeerataan auto (omat autot), missä kaupoissa poiketaan, ostetaanko tänään lapsille vaatetta, lelua tai ei mitään (tietenkin molemmilla perheillä sama). Jos esim. minä löydän tytölle Kappahlista vaatetta, hänen on ihan välttämättä löydettävä jotain samasta kaupasta myös omille lapsilleen, olkoon sitten vaikka hiuspinnit, mutta jotain joka tapauksessa. :O Kun lapset olivat pienempiä, oli juuri tuota, että etukäteen piti miettiä että kun mennään kahvilaan, saako lapset jäätelöt vai pullat? Minä sujuvasti kuuntelin tämän suunnittelun kyllä aina puhelimessa (edelleen kuuntelen paras ystäväni kyseessä), mutta kun valinnan aika tulee, ostan omille sitä mitä huvittaa. Jos mun lapsi haluaakin jäätelön sijaan mansikkaleivoksen, niin sen hän myös saa (tässä tilanteessa ystävä yleensä laittaa omat lapsensa ottamaan myös leivokset, vaikka nämä haluaisivat jätskit....). Ehkä mä olen tässä suhteessa vähän paska kaveri, mutta en todellakaan lähde tuohon mukaan. Se on jo rasittavaa, että pitää ennen mihinkään lähtöä jutella puhelimessa ja suunnitella jokainen askel etukäteen.

En tiedä mistä tämä johtuu. Ilmeisesti kaveri on vain sellainen luonne, että hänen on saatava suunnitella asiat etukäteen. Lapset ovat myös vähän vaativia siinä mielessä, että saattavat esim. ruveta kiljumaan elleivät kaikki saa omia muovipusseja kaupassa ja saa kantaa omia tavaroita omassa pussissa... Mutta luulen kyllä, että kaveri on nimenomaan kasvattanut lapsensa tuollaisiksi.
 

Yhteistyössä