H
hiiri from toimisto
Vieras
Meille tuli uusi työntekijä toimistolle, ja voi apua, on niin uuvuttavaa.
Itse olen aika epäsosiaalinen, ja nautin hiljaisuudesta. Tähän mennessä työkavereina on ollut suht samanlaisia henkilöitä. Tai sitten he vain ovat oppineet että minä en hirveästi juttele, ja antavat minun olla rauhassa. Työasioista tietysti puhutaan aina kun on tarvetta. Eikä se ymmärtääkseni muitakaan ole häirinnyt. Kuitenkin tehdään sellaisia töitä mihin pitää keskittyä.
Mutta tämä uusi henkilö. En ymmärrä miten voikin olla niin uuvuttavaa kuunnella toisen lörpöttelyjä, mutta se vain on. Ja koko ajan tulee ihme uteluita (kai se on jonkin asteista small talkia). Kyselee miehestä, koirasta, talosta, perheestä, ihan kaikesta, mistä minua ei yhtään kiinnostaisi kertoa. Ja kertoo joka päivä siitä mitä hänen iiiihana Siiri-Petriina on tehnyt. Ja jos kukaan ei noteeraa, niin parin tunnin päästä kertoo tismalleen saman tarinan.
Ja juu, uskon että hänen kaltaisensa ihmiset ovat paljon "normaalimpia" kuin minunkaltaiset, ja ehkä myös enemmän hyväksyttyjä, mutta halusin vain nyt avautua, jotenkin harmittaa kun muuten viihdyn töissäni, mutta nykyään minua vain niin ahdistaa, v*tuttaa ja väsyttää.
Aina jos käyn lounastauolla kaupassa, niin tulee kommenttia "kävitkö kaupassa??". No ööö, mitä hittoa se hänelle kuluu? Tai jos laitan ruokaa mikroon, niin tulee kommenttia "ai sie laitat ruuan mikroon?" Joo laitan, WTF?!? Ihan tollasia pikkujuttuja, mutta jotenkin tuntuu että koko ajan vahditaan ja koko ajan pitäisi olla valmis johonkin täysin turhaan keskusteluun asioista jotka ei yhtään kiinnosta. Aaaargh!
Itse olen aika epäsosiaalinen, ja nautin hiljaisuudesta. Tähän mennessä työkavereina on ollut suht samanlaisia henkilöitä. Tai sitten he vain ovat oppineet että minä en hirveästi juttele, ja antavat minun olla rauhassa. Työasioista tietysti puhutaan aina kun on tarvetta. Eikä se ymmärtääkseni muitakaan ole häirinnyt. Kuitenkin tehdään sellaisia töitä mihin pitää keskittyä.
Mutta tämä uusi henkilö. En ymmärrä miten voikin olla niin uuvuttavaa kuunnella toisen lörpöttelyjä, mutta se vain on. Ja koko ajan tulee ihme uteluita (kai se on jonkin asteista small talkia). Kyselee miehestä, koirasta, talosta, perheestä, ihan kaikesta, mistä minua ei yhtään kiinnostaisi kertoa. Ja kertoo joka päivä siitä mitä hänen iiiihana Siiri-Petriina on tehnyt. Ja jos kukaan ei noteeraa, niin parin tunnin päästä kertoo tismalleen saman tarinan.
Ja juu, uskon että hänen kaltaisensa ihmiset ovat paljon "normaalimpia" kuin minunkaltaiset, ja ehkä myös enemmän hyväksyttyjä, mutta halusin vain nyt avautua, jotenkin harmittaa kun muuten viihdyn töissäni, mutta nykyään minua vain niin ahdistaa, v*tuttaa ja väsyttää.
Aina jos käyn lounastauolla kaupassa, niin tulee kommenttia "kävitkö kaupassa??". No ööö, mitä hittoa se hänelle kuluu? Tai jos laitan ruokaa mikroon, niin tulee kommenttia "ai sie laitat ruuan mikroon?" Joo laitan, WTF?!? Ihan tollasia pikkujuttuja, mutta jotenkin tuntuu että koko ajan vahditaan ja koko ajan pitäisi olla valmis johonkin täysin turhaan keskusteluun asioista jotka ei yhtään kiinnosta. Aaaargh!