Voi ei.. Onko meillä nyt sit pilalle hemmoteltu lapsi vai onko normaalia miltei 5-vuotiaan käytöstä?

["vieras"]

Tilanne meni niin että naapurin nainen antoi lapsillemme kiitokseksi kaksi pehmokoiraa siitä hyvästä että pidimme huolta hänen postista ja teimme lumityöt kun tämä reissussa.

Ne oli kaksi erilaista.

Nyt oli pienemmän vuoro valita kumman saa ja isompi lapsemme sitten suuttui siitä. Ja ei halunnut ollenkaan koko toista pehmoa. Sanoi että se ei ole hieno ja se näyttää ihan poikakoiralta. Suuttui ja itki.
Yritti pitkän aikaa aivopestä pienempää antamaan itselleen sen minkä pienempi valitsi.
Nyt keksii koko ajan jotain vikaa siitä pehmosta.

Sanoin tytölle että jos se ei kelpaa niin viemme sen takaisin naapurin tädille ja sanomme ettei se kelpaa tytölle. Siitä sitten hieman nolostui ja sanoi että kyllä se kelpaa, mutta silti vielä yhä keksii vikaa lelusta.


Meillä on ollut kyllä koko ajan sellainen linja ettei lapsiamme hemmotella ja lellitä ja säännöt on ja niin edelleen. Eivätkä saa leluja synttäreiden ja joulun lisäksi kovinkaan usein. Kesälomareissulla tai jollain muulla spesiaalijutulla kyllä.

Sen sijaan mummo ja mummi... ne ostaa todella usein jotain. Joka kuukausi on jotain. On toki järkevääkin kuten vaatetta, paprua, kyniä, kirjoja yms. Mutta myös leluja.
Kun jotain lapset sanoavat haluavansa nin viimeistään seuraavalla viikolla soittaa mummo, että nyt olisi lapsille sitä ja tätä. Ja jotain spessua sen pyydetyn lisäksikin.
Olen koittanut sanoa ettei saa ostaa eikä edes tartte ostaa koko ajan jotakin muttei vaan mene jakeluun. Okei..nää on molempien ainoat lapsenlapset mutta silti..

En halua että lapsista tulee sellaisia isona että kun ne jotain haluaa ne saa sen AINA. Ei meiltä vaan näiltä innokkailta isoäideiltä.

Eli siis onko meidän isompi lapsi jo ihan pilalle lellitty vai oliko ihan normaali reaktio pettymykseen?

 

["aloittaja"]

Nyt kuitenkin alkoi leikkiä lelullaan ihan normaalisti..

ja äsken kysyi että milloin on hänen vuoronsa valita ja kerroin että sitten seuraavalle kerralla,

 

["hmm"]

Meidän lapset ovat pienestä asti olleet kiitollisia lahjoistaan eivätkä ole keksineet vikoja niistä. Eli vähän hemmotellulta vaikuttaa.

 

[himpatti]

Ihan normaali. Älä ota sitä niin vakavasti, mutta kiinnitä kuitenkin asiaan huomiota. SIis ettei tule ikään kuin huomaamatta hemmoteltua liikoja.

 

[Ihdmd]

Mitä ihmettä se tuo tuollainen "vuoro valita" on ....

Meillä jos saavat jotain, osaavat olla kiitollisia ja kiittää VAIKKA tavara ei olisikaan aina niin mieluista ... 13-vuotiaani sai jouluna lasten meikkisetin ja sanoi että mummo osti, ei hän näitä oikein tarvii eikä käytä mutta ei henno antaa poiskaan...

6-vuotiaskaan ei ikinä valita. Tietää että jos ei kelpaa niin tavara annetaan sille joka sitä tarvii. Ja antaakin ihan vapaaehtoisesti sellaisia pois.

 

[vrs]

Älä huoli, tollasia ne 5v:t on ja tytöt monesti just pahempia. Nykyään ei saa edes puhua sukupuolieroista, mutta kyllä tytöt kuitenki monesti on juonekkaampia ja oikukkaampia. Pitäkää vaan linjanne, sillähän lapsi just oppii, ettei auta itku markkinoilla.

 

["aloittaja"]

Mitä ihmettä se tuo tuollainen "vuoro valita" on ....

Meillä jos saavat jotain, osaavat olla kiitollisia ja kiittää VAIKKA tavara ei olisikaan aina niin mieluista ... 13-vuotiaani sai jouluna lasten meikkisetin ja sanoi että mummo osti, ei hän näitä oikein tarvii eikä käytä mutta ei henno antaa poiskaan...

6-vuotiaskaan ei ikinä valita. Tietää että jos ei kelpaa niin tavara annetaan sille joka sitä tarvii. Ja antaakin ihan vapaaehtoisesti sellaisia pois.

Ai mitäkö? Ihan just sitä ihteään. Eli saa valita.
Jos on saatu kaksi tavaraa, kuitenkin erilaista. Saavat vuorollaan valita kumman ottaa. Nyt oli pienemmän vuoro. Ensi kerralla isomman. Mikä oli epäselvyys?

 

["aloittaja"]

Älä huoli, tollasia ne 5v:t on ja tytöt monesti just pahempia. Nykyään ei saa edes puhua sukupuolieroista, mutta kyllä tytöt kuitenki monesti on juonekkaampia ja oikukkaampia. Pitäkää vaan linjanne, sillähän lapsi just oppii, ettei auta itku markkinoilla.

Olen huomannut ihan saman. Meidän tyttö on todella ovela. Yrittää usein jallittaa pienempäänsä monessa asiassa. Kuten nyt esimerkiksi tässä ja jos mieli tekee vaikkapa keksiä ja tietää ettei nyt tule niin sanoo pienemmälle että onkohan meillä keksiä jolloinka pienempi kipittää innoissaan vinkumaan keksiä.
Ja nämä on vain muutamia esimerkkejä niistä monista metkuista..

kerroin kyllä tytölle ettei aina vaan voi saada mitä haluaa ja välillä tulee pettymyksiä, mutta kyllä se siitä helpottaa.

Nyt siis mieli ihan ok ja lelukin on nyt ihan kiva hänen mielestään.

 

["Miranda"]

Ihan normaalia!
Lapset on pieniä ja heidän mielialansa vaihtelevat helposti,hyvä että teillä lapsi näyttää avoimesti tunteensa.
Mun mielestä ihan järkyttävää kun täällä jotkut äidit heti moralisoi"meillä lapset aina kiitollisia kaikesta mitä saavat jne..." ja höpö höpö!
Ei tunteiden ilmaiseminen OMILLE VANHEMMILLEEN tarkoita pilalle hemmoteltuja lapsia!
Jatka vain samaa rataa kasvatustasi,kuulostaa hyvältä!

 

["aloittaja"]

[QUOTE="Miranda";25504108]Ihan normaalia!
Lapset on pieniä ja heidän mielialansa vaihtelevat helposti,hyvä että teillä lapsi näyttää avoimesti tunteensa.
Mun mielestä ihan järkyttävää kun täällä jotkut äidit heti moralisoi"meillä lapset aina kiitollisia kaikesta mitä saavat jne..." ja höpö höpö!
Ei tunteiden ilmaiseminen OMILLE VANHEMMILLEEN tarkoita pilalle hemmoteltuja lapsia!
Jatka vain samaa rataa kasvatustasi,kuulostaa hyvältä![/QUOTE]

Kyllä meilläkin lapset on tyytyväisi saamiinsa lahjoihin esim. synttäri ja joululahjoihin. Eivätkä vertaa että miksi tuo sai tuollaisen ja minä en jne.
Vaan ovat tyytyväisiä ja iloisia siitä mitä saavat.

Mutta isomman kohdalla näissä valinnoissa käy joskus näin. Ja tää oli isoin pettymys sen saralta tähän saakka. Siksi olen vähän ihmeissäni..

 

[Möy]

Ihan normaali mielestäni.

 

[kuule]

Pääset ongelmasta hyvin helposti eroon kun sanot niille lahjojille, että EMME OTA LAHJOJA VASTAAN, vaan ne menevät suoraan kirpputorille tai hyväntekeväisyyteen.

Miksi ihmeessä suostua siihen lahjontaan kun se kerran hiertää!

 

["aloittaja"]

Ja kerrottakaan vielä että meidän lapsilla ei suinkaan ole kaapit pullollaan leluja ja muuta roinaa vaan sitä mukaan kun alkaa sitä tavaraa kertyä ja uutta tulla laitetaan jotain vanhaa pois sille joka sitä tarttee.
Sellaista millä ei oikeastaan enää leikita ja joka on unohtunut muiden lelujen lomassa.

ja hyvillä mielin ja hieman ylpeänä likka niitä leluja eteenpäin laittaa ja kertoo sitten polleana muille kuinka antoi lelujaa pienelle tytölle/pojalle tms.

 

["Argh"]

Lapsissa on myös luonne-eroja. Toisille kelpaa, toisille ei mikään ole tarpeeksi hyvää. Näkyy myös aikuisiällä.

 

[Pahvikannu]

No ihan normaalilta minustakin kuulostaa. Ei se lapsi sitä itke että lahja oli vääränlainen tai ettei osaisi olla kiitollinen, vaan sitä että pienempi sai valita ja otti kahdesta sen mieluisemman. On ehkä tottunut isompana valitsemaan(mistä en käy syyttelemään, koska kun pienemmille on usein "ihan sama", niin helposti useimmin tulee tehtyä niin että isompi saa valita.) Kunhan ette anna periksi ja vaihda leluja keskenään. Varsin opettavainen tilanne isommalle, ja mielipaha unohtuu varmasti muutamassa päivässä.

 

["Myy"]

Kyllä meillä ainakin lapset aina keksii uusia tapoja testata että pitääkö vanhemmat kiinni siitä mitä on sovittu ja sääntöjä laitettu. Mun mielestä rajojen testaaminen on aika normaalia. Eli tyttö taisi vaan testata et saako tahtonsa läpi jos kitisee vastaan. Meillä olen huomannut että tämä on lisääntynyt kun mun mies ei aina pidä kiinni sovitusta. Jos lapset huomaavat että asiat voi saada itelleen mieluisammalle mallille vinkumalla niin....

 

[Kisumama]

Voi miten söpö ''se näyttää ihan poikakoiralta''

 

[Stars Hollow]

Aivan normaalia käytöstä mielestäni. Onhan se ihan inhimillistä, että toisesta lelusta voi tykätä enemmän kuin toisesta. Ihan höpöhöpöä on minustakin se, että jonkun lapsi olis autuaan kiitollinen jokaikisestä asiasta, mitä ikinä saakin. Eihän sitä aikuisenkaan tarvi rakastaa jokaista kippoa tai kuppia tai koriste-esinettä, jonka joltain toiselta saa lahjaksi. Jos tyttösi olis haukkunut kummankin lelun surkeaksi, niin sitten tilanne vois olla kinkkisempi, ei nyt.

 

[mamilu]

Ihan normaalia tai meillä ei ainakaan hemmotella lapsia

6 vuotias yrittää vedättää 4v veljeensä ja joskus onnistuu mutta eipä se sitten 4vuotiastakaan haittaa kun hän mukamas sai paremman lelun Kyllä mäkin muistan että yritin huijata pikkusisaruksiani tuolla tavalla

 

[mamilu]

Lisään tosin vielä että meillä ei ole tuollaisia valintavuoroja, lapset sopivat keskenään (tai minun avustuksella) kumman vuoro ja kuka leikkii milläkin. Tappelua jos lelusta tulee niin muutaman sanomisen jälkeen lelu hyllylle.

Hyvin sujuu noilla ainakin leikit ja jakaa osaa ja opettelee kummatkin. Ja kiitollisia osaavat leluista olla kun niitä ei tipu silloin kun lapsi sitä vinkuu..

 

[---]

Olin minäkin siskolleni kateellinen kun sai kaulakorun mitä en itse saanut ja revin siskoa hiuksista ja nipistelin yms. Olin 5v ja siskoni 3,5v. Aina sen jälkeen kun äitini jotain osti niin osti kummallekin samanlaiset. Eipä tullut riitaa enää edes väristä.

 

["aloittaja"]

No ihan normaalilta minustakin kuulostaa. Ei se lapsi sitä itke että lahja oli vääränlainen tai ettei osaisi olla kiitollinen, vaan sitä että pienempi sai valita ja otti kahdesta sen mieluisemman. On ehkä tottunut isompana valitsemaan(mistä en käy syyttelemään, koska kun pienemmille on usein "ihan sama", niin helposti useimmin tulee tehtyä niin että isompi saa valita.) Kunhan ette anna periksi ja vaihda leluja keskenään. Varsin opettavainen tilanne isommalle, ja mielipaha unohtuu varmasti muutamassa päivässä.

Meillä saavat valita vuorotelle ihan siitä syystä ettei kummallekaan tule oloa että suositaan jompaa kumpaa ja pienemmälläkin jo selvät mielipiteet ja tietää mitä haluaa, eikä ole vain ihan sama. Vuosi takaperin oli ja silloin onnistui että isompi sai valita ensin mieleisensä, mutta nyt ei enää.

Periksi ei anneta. Sellaine on sääntö meillä. Kiellot, kehotukset, rangaistukset yms. Perättömiä ei anneta/sanota, koska siinä ei hyvin käy.
Opettavainen oli kyllä tämä juttu

 

["aloittaja"]

Voi miten söpö ''se näyttää ihan poikakoiralta''

Joo tää oli vissiin se suurin kompastuskivi tässä, koska se näyttää poikakoiralta.
Noh nyt se kuitenkin keplaa ja koiralla on nimikin. Se on Paavo.
Kerroin tytölle että onhan oma koirammekin poika koira ja sekin on ihan kiva kaveri. Likka oli yhtä mieltä

 

[Nalkuttava Talonmies]

Musta on normaalia ja musta on myös normaalia, että lapsi ei tykkää joka ikisestä lelusta mitä tässä maailmassa on olemassa. Ei niistä kaikista tartte tykätä ja olla kiitollisia. Toki se ei tarkoita että kohtelias haistattaa lahjoittajalle paskan, mutta jos lelu ei miellytä ja sillä ei leikitä, on parempi että pölyttymisen sijaan se pistetään välittömästi kiertoon. Sille löytyy varmasti jo, joka taas pitää siitä.