Vl-äitien paheet?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Saara"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
arki toimii hyvin, heräillään kaikki siinä 7 aikaan, laitan pyykkikoneen päälle ja aletaan aamupalalle.

laittelen pyykit kuivumaan, ja tyhjään astianpesukoneen sillävälin 4 lasta 3v-7v saavat valita yhden huoneen mistä keräävät lelut tms. imuroin huoneet ja tadaa, talo on siisti :D

lapsetki osallistuu siivoamisee ku tietävät etten lähde mihinkään enneku talo on siisti.

päivisin käydään porukalla perhekerhossa/puistossa/kaupassa. yleensä joka päivä jossain.

iltapäivän puolella laitan nuorimman nukkumaan ja muut saavat olla n.45min koneella, jollon mä hetiän jalat ylös ja juon kahvit rauhassa.

ennen iltaruokaa laitan lapset ulos ja käydään pieni lenkki, tullaan kotiin odottelemaan miestä ja laitetaan iltaruoka.

ilta ollaan eprheen kanssa yhdessä, käydään klaupoilla,kylässä tms.

talo hiljenee yleensä klo 20 ja alkaa mun parin tunnin hilajnen hetki.


ja tuosta pihalla oelmisesta oon tarkka, annan 7v ja 6v:n olla pihalla mutta jos 5v on kans mukana niin käyn vähän väliä kurkkimassa mitä tekevät. nuorimpien ollessa pihalla oon itse aina mukana.

Eikö sulla mene tuon katraan kanssa sitten joskus hermot ihan totaalisesti ja koko päivä ihan läskiksi? Kaikki tuntuu toimivan niin suunnitelmallisesti. Etkö joudu heräämään kertaakaan yöllä ja valvomaan vauvan kanssa? Eikö sitten ole ihan tuskaa seuraava päivä. Ja eikö teillä muut nuku päikkäreitä kuin nuorin?
 
Juuri näin! Kuulostaa harvinaisen selkeältä. Itse olen miettinyt tuota, että miksi monet tyypit ottavat pulttia siitä, että lestadiolaisilla on isot talot ja hyvät autot. Mikä siinä on niin ihmeellistä? Jos joku ei-lestadiolainen ostaa itsellensä markkinoiden uusimman Audin tai kylän hienoimman talon, niin kukaan ei näe siinä mitään mainitsemisen arvoista.

Eikö lestadiolaiset saisi omistaa mitään kivaa?

Minun lapsuudenkodissani opetettiin, että lestadiolaisen ei ole hyväksyttävää hankkia maallista mainetta ja mammonaa. Tämä oli hyvin, hyvin yleinen käytäntö.

Kyllä se nyt tuntuu oudolta kun ajelvat sadantonnin autoilla vastaan ja lapsilla hyvät vaatteet ym. Joka toisella tuntuu olevan yritys pystyssä ja näihin ei yleensä oteta työntekijöiksi kuin lestadiolaisia.

Syrjimistä sekin.
 
ehkä sitä vain on tottunut elämään näin, kun on syntynyt vl-perheeseen... en ole koskaan miettinyt että äidilläni olisi ollut rankempaa 8 lapsen äitinä kuin esim. naapurin kahden lapsen äidillä! onnellinen ja hyvä lapsuus, joskin taloudellisesti hyvinkin köyhä lama-ajan lapsena... mutta naisen malli on opittu ehkäpä juurikin kotoa! olen koulutettu, vasta 25 v. kahden lapsen äiti, eikä pelota jos tulee isokin perhe. lapset ovat meille lahjoja.. <3 ja kyllä, olen minäkin mielestäni tuon alussa kuvailmasi tyyppinen nainen.. ;) ehkä satun vain rakastamaan urheilua, "kodinhoitoa" ja miestäni
 
Eikö sulla mene tuon katraan kanssa sitten joskus hermot ihan totaalisesti ja koko päivä ihan läskiksi? Kaikki tuntuu toimivan niin suunnitelmallisesti. Etkö joudu heräämään kertaakaan yöllä ja valvomaan vauvan kanssa? Eikö sitten ole ihan tuskaa seuraava päivä. Ja eikö teillä muut nuku päikkäreitä kuin nuorin?


menee mulla joskus hermot, oon aika tulinen luonne mut lähdetään yleensä sillon lenkille, se auttaa. tai sit laitan laspille värityskirjat, kynät ym. keittiöön ja meen ite toiseen huoneeseen. osaan hillitä itseni tarvittaessa ;)

joudun heräilemään n2-3krt vauvan takia mutta nukutaan perhepedissä joten nukahdan samalla kun alan imettämään. mies heräilee 2v:n kanssa kerran-pari yössä ja lohduttelee uudestaan uneen.

joskus saattaa 2v nukkua päikkäreitä mutta sitten menee ilta niin myöhäseks että tykkään enemmän et hän nukahtaa yöunille klo 19 jälken kuin että kukkuu yli klo 21
 
[QUOTE="vieras";26507389]Minun lapsuudenkodissani opetettiin, että lestadiolaisen ei ole hyväksyttävää hankkia maallista mainetta ja mammonaa. Tämä oli hyvin, hyvin yleinen käytäntö.

Kyllä se nyt tuntuu oudolta kun ajelvat sadantonnin autoilla vastaan ja lapsilla hyvät vaatteet ym. Joka toisella tuntuu olevan yritys pystyssä ja näihin ei yleensä oteta työntekijöiksi kuin lestadiolaisia.

Syrjimistä sekin.[/QUOTE]

mun mies on ollut kahdessakin vl:n omistamassa isohkossa firmassa töissä jossa on kyllä ollut myös ei-vl:iä töissä. joskus se on tiedätkös toisin päin, että meitä "lahkolaisia" syrjitään.. ;)
 
vl=vanhoillislestadiolainen, eli se lahko luterilaisessa kirkossa missä on aika tiukat yhteisön säännöt (heidän mukaansa ei ole muita kuin omantunnon sääntöjä), mutta siis ei ehkäistä, elämä on kaiketi kuin 50-luvulta, silti isoa kotia ja hienoa autoa (sekä menestystä työelämässä ja vaurautta) arvostetaan.
Kummastelen, ettei tähän kukaan ota kantaa, mutta vielä enemmän kummastelen, mistä ap on saanut tällaisen käsityksen?

Siinä ainoassa oikeasti tuntemassani lestadiolaisperheessä vallitsevaa tekniikkaa/teknologiaa sitten varmaan pidettäisiin poikkeuksellisena - taikka sitten ne on ne kulissit?
 
Kummastelen, ettei tähän kukaan ota kantaa, mutta vielä enemmän kummastelen, mistä ap on saanut tällaisen käsityksen?

Siinä ainoassa oikeasti tuntemassani lestadiolaisperheessä vallitsevaa tekniikkaa/teknologiaa sitten varmaan pidettäisiin poikkeuksellisena - taikka sitten ne on ne kulissit?


oho, jäänyt ihan huomaamatta :D mut siis :D :D <- tuo kertoo mielipiteeni tummennettuuun kohtaan
 
Kummastelen, ettei tähän kukaan ota kantaa, mutta vielä enemmän kummastelen, mistä ap on saanut tällaisen käsityksen?

Siinä ainoassa oikeasti tuntemassani lestadiolaisperheessä vallitsevaa tekniikkaa/teknologiaa sitten varmaan pidettäisiin poikkeuksellisena - taikka sitten ne on ne kulissit?

Se tässä mun mielestä onkin mielenkiintoista, että vl-ihmiset ovat hyvinkoulutettuja (miehet usein juuri insinöörejä) ja elävät hyvin modernia elämää ja ovat erittäin nykyaikaisia.
Sitten taas toisen kautta perhe-elämä ja naiskäsitys ovat 50-luvulta : isot perheet, äidit kotona lasten kanssa, kaikki tehdään itse - kulttuuri, juurikin tuo, että kotien pitää olla isoja ja siistejä ja myös että naiset kontrolloivat ulkonäköään niillä "sallituilla " keinoilla eli ovat hoikkia ja yrittävät pukeutua tyylikkäästi. Eletään säästeliäästi ja laitetaan rahat siihen kotiin ja autoon.
 
Miksi sitä ei kukaan ymmärrä että joku haluaa elää näin? Kun näin on minun hyvä elää, miksi vaihtaisin? Olen kokeillut kyllä muunlaistakin elämää. Mutta se ei tuntunut hyvältä. Hoidan lapseni kotona, koska haluan olla läsnä. Varsinkin kun on monta lasta. Keksitään virikkeitä, käydään kylässä ja puistoillaan. Eikä me olla mitään ihme/superäitejä. Itse ainakin joskus hermostun ja kovaa. Mutta ehkä se monta pientä lasta myös kasvattaa sitä kärsivällisyyttä.
 
Se tässä mun mielestä onkin mielenkiintoista, että vl-ihmiset ovat hyvinkoulutettuja (miehet usein juuri insinöörejä) ja elävät hyvin modernia elämää ja ovat erittäin nykyaikaisia.
Sitten taas toisen kautta perhe-elämä ja naiskäsitys ovat 50-luvulta : isot perheet, äidit kotona lasten kanssa, kaikki tehdään itse - kulttuuri, juurikin tuo, että kotien pitää olla isoja ja siistejä ja myös että naiset kontrolloivat ulkonäköään niillä "sallituilla " keinoilla eli ovat hoikkia ja yrittävät pukeutua tyylikkäästi. Eletään säästeliäästi ja laitetaan rahat siihen kotiin ja autoon.

Ja ehkä tärkeinpänä - tytöt kasvatetaan kilteiksi ja palvelualttiiksi (hoitavat paljon pikkusisaruksiaan ja kodin askareita) eli eikö tämä ole vanhanaikaista jos lapsia ei kohdella samalla lailla. Vai onko näin??
 
[QUOTE="kolmen äiti";26507591]Miksi sitä ei kukaan ymmärrä että joku haluaa elää näin? Kun näin on minun hyvä elää, miksi vaihtaisin? Olen kokeillut kyllä muunlaistakin elämää. Mutta se ei tuntunut hyvältä. Hoidan lapseni kotona, koska haluan olla läsnä. Varsinkin kun on monta lasta. Keksitään virikkeitä, käydään kylässä ja puistoillaan. Eikä me olla mitään ihme/superäitejä. Itse ainakin joskus hermostun ja kovaa. Mutta ehkä se monta pientä lasta myös kasvattaa sitä kärsivällisyyttä.[/QUOTE]
Minä ymmärrän, enkä siis ole lestadiolainen itse. Toki ymmärrän senkin, että katselen omassa mielessäni luotua idylliä ja todellisuus voi olla muuta.

Tajuan myös olla kadehtimatta enkä ehkä kuitenkaan vaihtaisi osaani 12:n lapsen äidin kanssa.
 
Ja ehkä tärkeinpänä - tytöt kasvatetaan kilteiksi ja palvelualttiiksi (hoitavat paljon pikkusisaruksiaan ja kodin askareita) eli eikö tämä ole vanhanaikaista jos lapsia ei kohdella samalla lailla. Vai onko näin??


mitähän mä oon tehny väärin kun mun tyttönen on periny äitinsä luonteen (tumma ja tulinen) ja itse kasvatan lapset samanlailla sukupuolesta riippumatta.

mulle tärkeää on mm. kuuliaisuus ja toisten kunnioittaminen, josta oon saanut erikseen kehuja esikoisen opettajalta :) mitenkään palvelualttiiksi en tiedä ketään kasvatettavan (tuttavieni lapsia) vaan lapset saa olla lapsia ja koko loppuelämä on sitten aikaa hoidella kotia ja muuta aikusten juttuja.

sehän on selvää että isossa perheessa (kuin joukkue) ei homma toimi jollei kaikki auttele toisiaan, meillä se on yleensä vapaaehtoista pientä siivoilua ym. tosin itsellä on vielä niin pienet lapset etteivät esim. sisaruksiaan hoida (lukuunottamassa autossa viihdyttämsitä tm)
 
Ja ehkä tärkeinpänä - tytöt kasvatetaan kilteiksi ja palvelualttiiksi (hoitavat paljon pikkusisaruksiaan ja kodin askareita) eli eikö tämä ole vanhanaikaista jos lapsia ei kohdella samalla lailla. Vai onko näin??
Lapsia ei kohdella samalla lailla? Tytöt kasvatetaan ehkä kuten kuvailit ja pojat opetetaan osallistumaan miesten töihin pikkupojista alkaen - se on vanhanaikaista mielestäsi?

Itse uskon perinteisiin sukupuolirooleihin, mutta en toki halua esim. omia lapsiani kahlita niihin. Itse haluan vapaaehtoisesti valita perinteisiä naisen rooliin kuuluvia juttuja - toki vastapainoksi kyllä paljon muutakin. Mutta kotona huolehdin tyystin vaikkapa pyykeistä, mutta irtisanoudun tyystin LVI-alan hommista.
 
Minä ymmärrän, enkä siis ole lestadiolainen itse. Toki ymmärrän senkin, että katselen omassa mielessäni luotua idylliä ja todellisuus voi olla muuta.

Tajuan myös olla kadehtimatta enkä ehkä kuitenkaan vaihtaisi osaani 12:n lapsen äidin kanssa.


joo se kannattaa muistaa että aina ei elämä oo kuitenkaan sellasta kun ulospäin näyttää. voin kertoa esimerkin:

pari vk sitten jouduin käyttämään yllättäen yhtä lapsistamme lääkärissä. apua ei ollut siihen hätääns aatavilla muualta joten otin kaikki lapset mukaan. siellä meni muutamalla lapsella vähän sähläyksisksi ja itselläki alko korvat punottaa että ihmiset varmaan katsoo säälivästi tätä menoa.

seuraavana päivänä lapsen opettajaan törmäsin ja hän kehui kuinka me näytimme lasten kanssa niin rauhallisilta ja onnellisilta, että miten niin iso lapsijoukko tottelivat minua niin hyvin.

vai tuntuuko ne lasten sähläykset omiin silmiin/korviin sitten ainoastaan.. kuka tietää. kerroin kyllä tälle opelle totuuden että ei tää lääkärireissu mennyt ihan putkeen :D
 
joo se kannattaa muistaa että aina ei elämä oo kuitenkaan sellasta kun ulospäin näyttää.
Jep; tunnen erästä perhettä sen verran, että tiedän mitä ovat käyneet läpi - lapset kun sairastavat ilmeisesti keskimäärin saman verran per nenä riippumatta sisarusten lukumäärästä. On osunut kohdalle jo kaksi vakavaa terveyteen liittyvää ongelmaa samaan perheeseen... Vaikka voihan niin toki käydä yksilapsisellekin perheelle.

Mutta siis - jotakin positiivista kuitenkin ajattelen. Siis myötätuntoa mutta sen lisäksi. :D
 
joo se kannattaa muistaa että aina ei elämä oo kuitenkaan sellasta kun ulospäin näyttää. voin kertoa esimerkin:

pari vk sitten jouduin käyttämään yllättäen yhtä lapsistamme lääkärissä. apua ei ollut siihen hätääns aatavilla muualta joten otin kaikki lapset mukaan. siellä meni muutamalla lapsella vähän sähläyksisksi ja itselläki alko korvat punottaa että ihmiset varmaan katsoo säälivästi tätä menoa.

seuraavana päivänä lapsen opettajaan törmäsin ja hän kehui kuinka me näytimme lasten kanssa niin rauhallisilta ja onnellisilta, että miten niin iso lapsijoukko tottelivat minua niin hyvin.

vai tuntuuko ne lasten sähläykset omiin silmiin/korviin sitten ainoastaan.. kuka tietää. kerroin kyllä tälle opelle totuuden että ei tää lääkärireissu mennyt ihan putkeen :D

No minusta se on täysin normaalia, että kuuden alle 7-vuotiaan kanssa ei yllättävä lääkärireissu mene ihan hiljaisesti. Mutta uskon, että se ope tiesikin että ei siitä voisi odottaakaan mitään sliipattua reissua eli se meni oikein hyvin tuolla sakilla. Minä kyllä arvostan sinun jaksamistasi tuon lapsikatraan kanssa ja sehän on selvä, että jos ette ehkäise niin lapsia tulee koko ajan lisää (ehkä kaksosetkin jossain välissä) eli sinun elämäsi ei helpotu lainkaan lähiaikoina. Ja iloisena ja reippaana otat lapset vastaan lahjoina! Se on minusta nykypäivänä aikamoista uhrautumista. Koska tuosta ehkäisysäännöstähän on nykyään aika monta tulkintaa! Muista kuitenkin, että varmasti Taivaan Isän silmissä tuo olemassa oleva elämä on tärkeämpää kuin se mikä ei ole vielä saanut alkuaan, eli että jokainen lapsesi saa tarpeeksi huomiota, hoivaa ja rakkautta. Jokainen ihmisen taimi kuitenkin tarvitsee myös laatuaikaa isän ja äidin kanssa, ei pelkästän joukkueena vaan ihan omana itsenään. Sinä teet suuremman synnin siinä, että ehkäisemättä jättämisellä yrität tienata itsellesi taivaspaikkaa kuin että sitten kun jo tuntuu silti, että arki ei suju ja voimat ei riitä, pitäisit pienen tauon lahjojen saannilla ja keskittyisit olemassa olevien lahjojen hyvään hoitoon! Ja tämä kaikella hyvällä ja rakkaudella!
 
mistä energia patukasta tai juomasta nuo vl-äidit ottaa tuon dudasel.pupun tehot?

Mitä pystyy yhtä aikaa pitään kodin tiptpo-vahtiin pienet lapset-hoitaan puutarhan-pyykkään.

Mistä ottavat sen kaiken ajan.
 
Siis sellaista, jossa alun alkaenkin molemmat ovat lähteneet siitä, että tämä on sivusuhde, eikä sen ole tarkoituskaan koskaan edetä mihinkään muuhun kuin satunnaiseen seksiin ja mukaviin treffeihin, irtiottoihin perhe-elämästä? Minulla on tasaisen tylsä mutta hyvä elämä; rakastan miestäni enkä koskaan halua hänestä erota, mutta ei hän nyt kauhean jännittävä ja haluttava enää ole, ei meillä ole sellaista jännitettä enää. Lapset on jo sen ikäisiä, että voin helposti lähteä parin-kolmen päivän "työreissuille" miehen jäädessä kotiin pyörittämään päiväkoti- ja harrastusrulettia. Hänkin joutuu silloin tällöin töiden takia yöpymään muualla.

Toisaalta houkuttais, ja ajattelen että mitä harmiakaan tästä kenellekään koituisi, kun en koskaan kuitenkaan miehelleni kertoisi, enkä häntä täten loukkaisikaan, mutta sen sijaan saisin omaan elämääni vähän draivia ja iloa. Olenko hullu? Mitä te muut olette tällaisten houkutusten edessä tehneet tai jättäneet tekemättä ja onko harmittanut jälkikäteen?
 
No minusta se on täysin normaalia, että kuuden alle 7-vuotiaan kanssa ei yllättävä lääkärireissu mene ihan hiljaisesti. Mutta uskon, että se ope tiesikin että ei siitä voisi odottaakaan mitään sliipattua reissua eli se meni oikein hyvin tuolla sakilla. Minä kyllä arvostan sinun jaksamistasi tuon lapsikatraan kanssa ja sehän on selvä, että jos ette ehkäise niin lapsia tulee koko ajan lisää (ehkä kaksosetkin jossain välissä) eli sinun elämäsi ei helpotu lainkaan lähiaikoina. Ja iloisena ja reippaana otat lapset vastaan lahjoina! Se on minusta nykypäivänä aikamoista uhrautumista. Koska tuosta ehkäisysäännöstähän on nykyään aika monta tulkintaa! Muista kuitenkin, että varmasti Taivaan Isän silmissä tuo olemassa oleva elämä on tärkeämpää kuin se mikä ei ole vielä saanut alkuaan, eli että jokainen lapsesi saa tarpeeksi huomiota, hoivaa ja rakkautta. Jokainen ihmisen taimi kuitenkin tarvitsee myös laatuaikaa isän ja äidin kanssa, ei pelkästän joukkueena vaan ihan omana itsenään. Sinä teet suuremman synnin siinä, että ehkäisemättä jättämisellä yrität tienata itsellesi taivaspaikkaa kuin että sitten kun jo tuntuu silti, että arki ei suju ja voimat ei riitä, pitäisit pienen tauon lahjojen saannilla ja keskittyisit olemassa olevien lahjojen hyvään hoitoon! Ja tämä kaikella hyvällä ja rakkaudella!

ja kaikella hyvällä sanon että en ole ikinä arvostellut/ohjannut ketään lapsilukumäärässä, lasten huomioimisella enkä muullakaan jollei oo ollut selkeesti asiat pielessä, joten ihmettelen että kirjotat minulle, tuntemattomalle noin?

ylpeänä kutienkin sanon että mun lapset saavat paljon enemmän niin yhteis- kuin yksilöhuomiota minulta ja mieheltäni kuin monet tuntemani lapset jotka ovat aamusta iltaan hoidossa ja kotiin tultuaan syövät ruoan ja heti kohta nukkumaan.

ei kannata arvostella tuossa asiassa tuntemattomia, ainakin itselläni on hyvä itsetunto tuossa asiassa ;)
 
No minusta se on täysin normaalia, että kuuden alle 7-vuotiaan kanssa ei yllättävä lääkärireissu mene ihan hiljaisesti. Mutta uskon, että se ope tiesikin että ei siitä voisi odottaakaan mitään sliipattua reissua eli se meni oikein hyvin tuolla sakilla. Minä kyllä arvostan sinun jaksamistasi tuon lapsikatraan kanssa ja sehän on selvä, että jos ette ehkäise niin lapsia tulee koko ajan lisää (ehkä kaksosetkin jossain välissä) eli sinun elämäsi ei helpotu lainkaan lähiaikoina. Ja iloisena ja reippaana otat lapset vastaan lahjoina! Se on minusta nykypäivänä aikamoista uhrautumista. Koska tuosta ehkäisysäännöstähän on nykyään aika monta tulkintaa! Muista kuitenkin, että varmasti Taivaan Isän silmissä tuo olemassa oleva elämä on tärkeämpää kuin se mikä ei ole vielä saanut alkuaan, eli että jokainen lapsesi saa tarpeeksi huomiota, hoivaa ja rakkautta. Jokainen ihmisen taimi kuitenkin tarvitsee myös laatuaikaa isän ja äidin kanssa, ei pelkästän joukkueena vaan ihan omana itsenään. Sinä teet suuremman synnin siinä, että ehkäisemättä jättämisellä yrität tienata itsellesi taivaspaikkaa kuin että sitten kun jo tuntuu silti, että arki ei suju ja voimat ei riitä, pitäisit pienen tauon lahjojen saannilla ja keskittyisit olemassa olevien lahjojen hyvään hoitoon! Ja tämä kaikella hyvällä ja rakkaudella!

Minä myös välillä ihmettelen, että miksi syntymätön elämä on tärkeämpää kuin jo olemassa oleva. Jokainen lapsi tarvitsee syliä, hoivaa ja yksilöllistä huomiota? Kenen etua tässä ajetaan kun jätetään ehkäisemättä? Ja kenen elämän se tuhoaa taikka tekee todella kauheaksi?
 
:D minun paheeni on monen mielestä se että olen aina kulkenu töissä. En ole suostunu jäämään kotiäidiksi. Ihan kammottava ajatuskin että olisin 30 vuotta kotona.
 
[QUOTE="äiti";26507878]mistä energia patukasta tai juomasta nuo vl-äidit ottaa tuon dudasel.pupun tehot?

Mitä pystyy yhtä aikaa pitään kodin tiptpo-vahtiin pienet lapset-hoitaan puutarhan-pyykkään.

Mistä ottavat sen kaiken ajan.[/QUOTE]


en osaa vastata muiden puolesta, minulla vaikuttaa siihen hyvä olo kehossa,mielessä. miehen kans hyvä parisuhde, sisarusten hyvät ja lämpimät välit, lasten kanssa hyvät suhteeet..

tuu meille muutamaksi päiväksi seuraamaan tilannetta jospa saist vastauksia :)
 
Siis sellaista, jossa alun alkaenkin molemmat ovat lähteneet siitä, että tämä on sivusuhde, eikä sen ole tarkoituskaan koskaan edetä mihinkään muuhun kuin satunnaiseen seksiin ja mukaviin treffeihin, irtiottoihin perhe-elämästä? Minulla on tasaisen tylsä mutta hyvä elämä; rakastan miestäni enkä koskaan halua hänestä erota, mutta ei hän nyt kauhean jännittävä ja haluttava enää ole, ei meillä ole sellaista jännitettä enää. Lapset on jo sen ikäisiä, että voin helposti lähteä parin-kolmen päivän "työreissuille" miehen jäädessä kotiin pyörittämään päiväkoti- ja harrastusrulettia. Hänkin joutuu silloin tällöin töiden takia yöpymään muualla.

Toisaalta houkuttais, ja ajattelen että mitä harmiakaan tästä kenellekään koituisi, kun en koskaan kuitenkaan miehelleni kertoisi, enkä häntä täten loukkaisikaan, mutta sen sijaan saisin omaan elämääni vähän draivia ja iloa. Olenko hullu? Mitä te muut olette tällaisten houkutusten edessä tehneet tai jättäneet tekemättä ja onko harmittanut jälkikäteen?

Olen kuullut että sellaisiakin on mutta en ole kuullu että kenenkään avioliitto olis moista kestänyt taikka pysyneet uskossa.
Yksiselitteisesti tuo on pettämistä ja jos et halua hajottaa perhettä tieten tahtoen ni unohda koko juttu.
 

Yhteistyössä