Vitsit tätä elämää.

Mahoton mirri

Aktiivinen jäsen
06.07.2004
6 962
0
36
Elämä on tässä pari päivää potkinut päähän, asiaa en voi sanoa miksi, on sen verran "salainen" ja arkaluontoinen... Ei liity mitenkään mun ja miehen välisiin suhteisiin eikä perhe-elämään, sillä saralla kaikki hyvin mut muuten yks iso juttu mikä pistää mielen tosi matalaksi.

Välillä tulee itku, tää liittyy erääseen ihmiseen jolla on tosi, tosi paha olla ja joka pyörii vaan mun ja muidenkin meidän perheen jäsenten mielessä, miks elämän pitää olla niin epäreilua? Tuntuu ettei voi edes keskittyä kuin tähän yhteen ihmiseen ja kaiken huipuksi tietyistä asioista johtuen häntä ei tällä hetkellä voi kukaan sellainen ihminen auttaa joiden hän haluaisi auttavan :/

Pää on niin sekaisin ettei mistään tuu mitään.. Tässä vaan nyt päivä kerrallaan uskotaan ja luotetaan, että elämä olisi kerrankin reilua tälle ihmiselle ja saataisiin kaikki asiat järjestykseen. Paska olo. :'(
 
:hug: Välillä tuntuu tosiaan että on saanut liika raskaan taakan kannettavakseen. En osaa sanoa mikä auttaa sinua, mutta itelle auttaa aina puhuminen, puhuminen ja puhuminen. Mahdollisimman avoimesti ja niin että asiat todella tulee jauhettua halki. Lepää ja anna aikaa asioille. Tulee taas se parempi aika elämässä, se helpottaa kun aattelee että alamäkeä seuraa ylämäki, yleensä.

Jaksamista!
 
Alkuperäinen kirjoittaja helmi79:
:hug: Välillä tuntuu tosiaan että on saanut liika raskaan taakan kannettavakseen. En osaa sanoa mikä auttaa sinua, mutta itelle auttaa aina puhuminen, puhuminen ja puhuminen. Mahdollisimman avoimesti ja niin että asiat todella tulee jauhettua halki. Lepää ja anna aikaa asioille. Tulee taas se parempi aika elämässä, se helpottaa kun aattelee että alamäkeä seuraa ylämäki, yleensä.

Jaksamista!

Kiitos. Puhuttu tässä onkin. Hurjinta ja latistavinta tässä asiassa on se, että tämän ihmisen ihmisarvoa on loukattu monella tavalla eikä meillä tällä hetkellä ole "oikeutta" auttaa vaikka hän niin haluaisikin.. Ja tietyllä tavalla meillä ei oo velvollisuuttakaan auttaa, mutta tämä ihminen on käynyt meille niin rakkaaksi kaikille.

 
Kun tästä asiasta ei voi edes sen oikeilla nimillä puhua kun tavallaan on "julkinen". Siksi en voi ääneen sanoa suoraan mitään. Muuta, kuin, että paska homma. Onneks tää tyttö (8kk) joka nyt nukkuu mun olkapäätä vasten tässä ku kirjoittelen antaa niin hirveen paljon voimaa jaksaa :heart:
 

Similar threads

E
Viestiä
13
Luettu
825
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä