Virheellinen diagnoosi ja hoito. Kohtalotovereita?

[Viivin äiti]

Työtöllä todettiin asperger 3 vuotiaana, päivähoidossa. Saimme lähetteen ja pikaiset tutimukset keskussairaalassa. Usean vuoden kestänyt terpia alkoi. Tyttö aloitti koulun starttiluokalla ja myöhemmin eritysluokalla.

Nyt neljännellä luokalla ruvettiin ihmettelemään opettajan aloitteesta mitä oiken tekee erityisluokassa.

Kävi uudestaan testi joiden mukaan ei ole aspergeria. Diagnoosi tehtiin aikoinaan painotten arkihavaintoja yhteistyössä päiväkodin ja kodin kanssa.
Päiväkoti puolsi vahvasti startti- ja erityisluokkaa. Nyt siirtymistä normaaliluokkaan harkitaan.

Nykytesteien mukaan lapsella ei siis ole olekaan asperger eikä ole koskaan ollutkaan. Eikä meille määrätty hoitomuoto siihen auta, joten sitä ei saada enää.
Asperger on sairaus josta ei parannu, joten parantumisesta ei voi olla kysymys lääkärin mukaan.

Lääkäri sanoi tämän olevan ainutlaatuista. USA:ssa väärät diagnoosit alle 3-vuotiaille lapsille ovat tavanomaisempia. Virhearvioiden vuoksi kovin pienille ei diagnooseja helposti pohjoismaissa annetakaan. Onko muita jolla olisi jäänyt epäselväksi varhain lapsuudessa annettu käyttäytymseen perustuva arvio?

 

[oma poika mietityttää]

Minkälaisten oireiden perusteella 3-vuotiaalla todettiin asperger??

 

[Viivin äiti]

Minkälaisten oireiden perusteella 3-vuotiaalla todettiin asperger??

Viivi oli pitkää päivää päiväkodissa joten päiväkoti antoi aika seikkaperäisen lausunnon. Hätkähti ja säpsähti helposti. Halusi pestä aina kädet. Huolestui helposti. Kömpelö motoriikka. Oli kai siinä paljon muutakin. Tuo kömpelö motoriikka oli se joka meitä vanhempia huoletti. Muu oli sitten ilmeisesti pelkkää aikuisten harhaluuloa ja vikoilemista ja ylireakointia näin jälkeenpäin ajateltuna.