Täällä on sit äiti joka on pissalakanoita pessy jo 15vuotta. Eka lapsista oppi yöllä kuivaksi n. kuuden vuoden iässä hälyttimen kanssa, vaan tahtoi lirahdella päivällä vahinkoja vielä useampana vuonna koulussakin. Toinen sitten ei herännyt millään ilveellä hälyttimeen niinkuin ei kolmaskaan. Toinen pojista kastelee vielä satunnaisesti kolmetoista vuotiaana, jos on juonut illalla paljon. Yhdeksän vuotiaalla kastelu on myös satunnaista,mutta vielä kuitenkin sattuu useammin. Pojat nukkuu pitkät yöt ja tosi sikeesti eikä elimellistä vikaa ole löydetty. Aikoinaan yritin poikia herättää pissalle, vaan kun olivat niin sikeässä unessa, ettei se pissa sitten vessassa tullutkaan, luovuin herättelystä. Olen itse aikanani pissaillut vielä kouluiässäkin, samoin lasten isä. Mielenkiinnolla odotan nyt tätä meidän uusioperheen pienimmäistä, miten hänen kohdalla. Vaan turhaan siitä ei kannata stressiä ottaa. Ja lääkäreilläkin on niin monia kantoja tähän asiaan. Meidän pojilla tää on jo kuitenkin niin satunnaista,ettei siihen edes lääkärit ota kantaa. Juomisen säännöstely iltaisin on ollut paras keino.Hormooneita ei ole kokeiltu kenelläkään, oman lastenneuvolan lääkäri oli niitä vastaan, eikä niitä ole ehdotettu muidenkaan lääkäreiden vastaanotoilla. Saimme aikanaan kelan tukeakin, vaan nyt on jo niin satunnaista tää kastelu, ettei sitä noteerata. Onneksi olkoon vaan kaikille, jotka pääsevät yökastelusta eroon jo muutaman vuoden iässä. Kaikki eivät pääse.