Vinkkejä & Neuvoja??

Hei,
olen 20v ja ex mieheni abortti painostuksesta huolimatta päätin lapsen pitää. Nyt siis odotan esikoistani yksin ja laskettuaika on marraskuussa.

Odotusaika tietenkin ollut rankkaa niin henkisesti kuin fyysisestikkin, mutta silti onnellisena odotan ja positiivisella mielellä eteenpäin odottaen tulevaa.

Kovasti olen miettinyt miten jaksan vauvankanssa yksin.. Nyt odotusajalla ollut masennusta jonka takia psykologilla käynyt. Omat vanhempani asuvat 200km päässä ja ns. tukiverkosto muutenkin aika huono..

Mitkä asiat ovat teidän arkea helpottaneet? Mitkä yllättäneet negatiivisesti/positiivisesti?
Onko asioita joita voi jo ns. etukäteen odotusaikana tehdä jotka helpottavat arkea tulevaisuudessa?

Eli kaipaan siis kaikenlaisia vinkkejä ja neuvoja tulevan totaali yh:n elämään.

 

Voih, mä en oo yh, mutta toivotan sulle paljon jaksamisia tulevaisuuteen ja tsemppiä! =)
Nauti lapsestasi! =)

 

Ittelle voisit kokkailla pakkaseen ruokaa ennen l.a:ta ja pakastaa ne sellasina 1-2hengen annoksina. Voi olla että olet pirteä ja energinen kun lapsi syntyy ja pääsette kotiin,mutta voi olla myös että et jaksa muuta kuin imettää ja nukkua lapsen kanssa. Kuitenkin on todella tärkeää,että itsekkin syöt,niin sitten sieltä pakkasesta on helppo ottaa.
En ole itse ollut yh,kun lapset on syntyneet,mutta tälläinen tuli mieleen.
Pese myös kaikki pyykit ja vaihda petivaatteet ennen syntymää...

 

yksinhuoltajuudesta kannetaan varsinkin raskauden aikana aivan liian suurta huolta. tossa nyt tuli hyviä vinkkejä nuo et pistät ruokaa itselles valmiiks pakkaseen ja itkuhälytin on ehdoton vaikka olisikin pieni asunto. huolehdit vaan että teille molemmille on kaikki kotona valmiina kun sairaalasta tulette,ettei sinun tarvitse kuin hoitaa lastasi ja muistaa itse levätä,syödä ja juoda ehdottomasti. kun masentaa, katso lastasi ja ajattele hyviä asioita. lapsestasi kun nautit niin huolet karkaa ja kaikki menee omalla painollaan. ja älä tosiaan pidä hoppua kotoa lähdöstä ja ihmiset jos liikaa tuppaa kylään heti alkuun niin hyssytteleppä heitä hieman. tarvitsette molemmat lepoa ja omaa aikaanne. älä lopeta psykologilla käyntejäsi,ne ovat tärkeitä ja puhu hänelle suoraan vaikka tulisi mimmoisia tuntemuksia ihan mistä vaan asiasta. psykologit myös tulevat kotikäynneille synnytyksen jälkeen,jos niin haluaa. masentuneenakin pärjäät loistavasti kun se huomataan ajoissa niin aina löytyy apua kunhan vaan ottaa sen vastaan.
minä olen 4kk tytön yh äiti ja odotan nyt jo toista lastani. tyttö ei ole ollut ns "helppo lapsi",mutta aina vaan voimaa saa kun osaa nauttia hänestä. pää asia on että tyttö on terve. itse tyrin siinä asiani alussa etten muistanut syödä ja juoda tarpeeksi,joten maitoakaan ei tullut kuin kaksi viikkoa. on hyvä kerätä silti ympärilleen tukijoukkoja. monissa paikkakunnissa on äiti lapsi kerhoja yms jossa on äidit esikoistensa kanssa ja ammatti ihmiset paikalla..niissä on hyvä käydä ja voi siellä tutustua muihin äiteihin. yksinhuoltajana pärjääminen on asenteesta kiinni. minä ainakin päätin että pärjättävä nyt on kun tähän on itsensä laittanut ja hyvinhän tässä on sitten pärjättykin. en nyt tähän hätään keksi muuta sanottavaa,että kun voimia ja ota vaan itseäsi niskasta kiinni ja ennen kaikkea usko itseesi. lepää,syö,juo,rakasta lastasi niin nautitte molemmat yhteisestä ajastanne.