Vinkkejä kakaivataan miten järjestää tapaamiset

Olen avoliitossa, mutta eroamassa. Mies vaan hyväksyisi tosiasiat.
Miten olette saaneet sovittua tapaamiset joustaviksi ja kumpaakin osapuolta tyydyttäväksi?

Tarkoitan juhlapyhiä,lomia lapsen ja omat?
Mitä minun kannattaa ottaa huomioon kun menemme tapaamaan lastenvalvojaa?

Miten saada mies ymmärtämään ettei yhteiselo ole mahdollista?
Näkemyserot ovat huimat ja riitelyä joka asiasta. Kiitos vastauksista jo etukäteen.
Uupunut :ashamed: :ashamed:

 

...siellä lastenvalvojalla!Ite tokaisin heti,etten suostu mihinkään yleiseen muottiin,vaan lasten tapaamisissa on otettava meidän perheen tämänhetkinen tilanne huomioon.Kovin pieniä on liian raastavaa raahata yökylään sekä pitkäksi aikaa.

Niinpä aukaisin suuni ja vaadin,että lapset tapaavat isäänsä useamman kerran viikossa ja tunneissa mitattuna ja myös välillä ositettuina,eli kuopus ei aina mukana.Yhden arki-illankin oon rauhoittanu niin,että exä tulee meille ja ite lähden silloin pois.Exä sitten ite valkkasi päivät ja kellonajat mitkä halusi.Lisättiin myös kohta,että voidaan keskenämme sopia muista tapaamisista tai tapaamisten muutoksista (välillä vaihdetaan kellonaikaa,kun exällä vuorotyö,minkä vuoksi myöskään pyhistä tai lomista ei ole mitään sovittu).

Lasten turvaksi on ne viikonpäivät sekä kellonajat,jos ei aikuisten kommunikointi jostain syystä sujukaan.Mut hienosti on menny.Muutaman kerran on isommat lapset ollu yhden yönkin,kun exällä pitkät vapaat.Itelläni ei kauheesti omaa aikaa tän sopimuksen takia,mut tää on tän hetkinen tilanne ja paras kaikkien kannalta.Ihan eka sopimus oli pari kertaa viikossa ja muutaman tunnin kahden kuukauden ajaksi,että nähtiin kuinka sujuu ja kuinka exä jaksaa...

Eli siis kaavoihin ei kannata kangistua,vaan sopimuksessa voi tosiaankin ottaa huomioon lapsen iän,kummankin osapuolen elämäntilanteen sekä sopimuksen keston.Ja riidellähän ei kannata,sillä vanhemmallahan ei ole oikeuksia,vaan kyse on LAPSEN OIKEUDESTA TAVATA VANHEMPAANSA.

Parisuhdeasioissa en rohkene neuvomaan,enkä ole mikään sanomaan mitään,kun omakin avioliitto rysähti karille kuin itse Titanic jäävuoreen!!!Ei kun voimia koitokseen

 

Mun lapset ovat 2 ja 4 ja hyvin ovat olleet ns. kaavanmukaisesti joka toinen vkoloppu ja väliviikolla yhtenä päivänä ja yönä isukillaan. Eiköhän se isikin osaa hoitaa lapsia ihan yhtä hyvin ja meidän muksut oikein odottavat, että pääsevät isilleen. Näin mä saan omaa aikaa enemmän ja lapset isiaikaa enemmän. Nämä on kirjattu sopimuksiin alusta lähtien ja sen lisäksi ovat vuorotellen joulut ja juhannukset yms. minulla ja vuorotellen isällään.Kesällä ovat kaksi viikkoa lomalla isän kanssa.(viikot eivät ole yhteen putkeen välttämättä) ja talveksi on sovittu yksi lomaviikko. Meidän suntojen väli on 7 kilometriä joten matkakaan ei oo pitkä ja välillä ollaan kyllä kasassa koko perheenkin voimin jomman kumman kotona. Muista aina , että lapsen etu on nähdä molempia vanhempiaan mahdollisemman usein. =)

 

...kannattaa miettiä tapauskohtaisesti,mikä on omille lapsille paras käytäntö.Meillä oli kuopus reilun 8kk eron sattuessa.Enhän sentään tissivauvaa isälle yökylään raahaa,kun ei pulloakaan kelpuuttanut.Nyt on rintaruokinta loppusuoralla,mutta iltamaidon saa vielä,minkä jäätyä on sitten yökyläily paikallaan...Ja kun meillä välimatkaa vain kilometri,on usein näkeminen suht helppoa.Kun lapset kasvaa,voivat vaikka kipittää itsekin koulusta suoraan isälleen.

Ja pointtina vielä exän terveys,tapaa lapsiaan voimiensa mukaan.Ehkä viikonloppukyläilyn aika on sitten myöhemmin,mutta tällä hetkellä ei järkevää ja toimivaa.Parempi käytäntö on ollut näin,että isä jaksaa,kuin ylikuormittaa neljällä lapsella koko viikonlopun yli...ja isällä vielä katkeamaton kolmivuoro,joten vapaapäiväkin sattuu minne milloinkin...

 

:flower: Kiitos kovasti että vastasitte.
Kyllä sitä miettii lastaan ja hänen parastaan. Enkä halua lapselta isää kieltää,kun koskaan et voi tietää miten toinen reagoi.
Mies kun puheiden mkaan on niin mustavalkoinen joko tai. Jolle minä en olkaani pahemmin kohauta siis uhkauksille. Hän vie lapsen joka on 1v tai
hän ei halua olla tekemisessä...
Minä kun haluaisin kaiken menevän aikuisen oikeesti rennossa ilmapiirissä.
Mahdoton päiväuni.
Hauskaa kesää teille ja kiitos =)