Vinkkejä 4-vuotiaan nukkumiseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pullava
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pullava

Vieras
Eli lapsonen nukahtaa omassa huoneessa omaan sänkyyn jos toinen vanhempi nukuttaa mut kömpii heti meidän väliin kun herää eka kerran eli jo alkuyöstä. Tai sitten illat menee niin et haluaa vain meidän sänkyyn nukkumaan, välillä on melkoista tahtojen taistelua tuon tyttären kanssa, pikkusisko nukkuu samassa huoneessa hänen kanssaan aivan mukisematta, nukkunut vauvasta saakka. Alkaa todella jo vaivaamaan tämä tilanne vaikka pienihän toinen vielä on kun vasta neljä vuotias. Kärsivällisyyttä vaaditaan ainakin, mutta mikähän voisi olla "oikea" tapa hellästi, mutta määrätietoisesti opettaa kokonaan omaan sänkyyn ja huoneeseen. Muuten on ikäisekseen todella reipas tapaus kyllä.
 
Jos haluatte "eroon" unikaverista niin sitten JOKA kerta kun se kömpii viereen kiikutatte sen takasin omaan sänkyyn, jos itkee niin olette vierellä kunnes nukahtaa. =)
 
Uhkailu, lahjonta, kiristys... Meillä auttoi lahjonta. Aina kun nukkui aamuun saakka omassa sängyssä sai tarran liimata aamulla sängyn laitaan. Viikossa oppi ja sittemmin nukkunut omassa sängyssä muutamia sairasteluja lukuuottamatta.
 
Minä en ottanut koskaan meidän sänkyyn, koska muuten ainoa, joka siinä loppuyönä nukkui, oli lapsi. Eli vein lapsen takaisin omaan sänkyyn ja olin jonkin aikaa vieressä tai jos en jaksanut, niin otin patjalle meidän sängyn viereen. Mutta tässä pitää tosiaankin olla tiukkana, koska jokainen lipsuminen on tavallaan paluu lähtöruutuun. Itse en kyllä ole tuohon nukutusrumbaankaan alkanut, ovi on vaan jätetty auki, että on kuullut meidän äänet ja voinut tarvittaessa huudella sieltä, jos on hätä tullut :-).

Siinä on se, että jos lapsi ei osaa illalla nukahtaa itsekseen, niin ei yölläkään sitten osaa, kun sattuu heräämään. Ja toiset nyt heräilee joka yö.

Meillä on ollut vähän levoton nukkuja tuo lapsi ja varmasti olisi ollut jatkuvasti välissä, jos siihen olisi ollut mahdollisuus. Vaatii itseltä toki jaksamista, mutta kyllä se ajan myötä siitä helpottaa.

Tsemppiä!
 
Kiitos vastauksista! Jämäkämpi kyllä pitäis olla tuolle neidille tässä asiassa, täytyy vain kokeilla olla kärsivällinen. Meilläkin makkarit vierekkäin et kuulee meidät kyllä kun jättää ovet auki. Tosiaan muuten mahdottoman reipas ikäisekseen mut tämä on niin stressaava asia varsinkin näin kesällä kun hiostaa liian ahtaalla nukkuminen ja muutenkin.
 
Länsimaisella nukuttamisideologialla on taloudellinen ja uskonnollinen tausta. Samassa sängyssä nukkuvan lapsen uskotaan uhkaavan vanhempien parisuhdetta. Lisäksi länsimaissa arvostetaan itsenäisyyttä ja yksilöllisyyttä enemmän kuin perhekeskeisyyttä. Tähän liittyy väärä luulo siitä, että yksin nukkuminen tukisi lapsen itsenäistymistä.

Tiede on ollut osaltaan mukana vääristämässä käsityksiä lasten nukkumisesta. Monet nukkumistutkijat ovat määritelleet lapsen biologiseksi parhaaksi asioita, jotka oikeasti ovat hyväksi vanhempien sosiaaliselle ja taloudelliselle elämälle. Evolutiivinen näkökulma on unohdettu ja normiksi on asetettu yksin läpi yön nukkuva vauva. Tämä ei kuitenkaan ole ihmislajille biologisesti tai sosiaalisesti normaalia.

Länsimainen kulttuuri on saanut aikaan sen, että biologisesti epänormaali nukkuminen - vauva nukkuu yksin - on tullut normaaliksi, ja biologisesti normaali nukkuminen - perhepeti - on tullut epänormaaliksi.

Toisin kuin kuvitellaan, yksin nukkuminen ei lisää lapsen itsenäisyyttä. Yksin nukkuva kyllä oppii tuudittamaan itsensä uneen ilman aikuisen apua, mutta vauvasta asti äitinsä kanssa nukkuneet lapset ovat taaperoina omatoimisempia ja sosiaalisesti itsenäisempiä. Vanhempiensa kanssa nukkuneet kontrolloivat paremmin tunteitaan ja sietävät paremmin stressiä. Perhepeti edistää turvallisen kiintymyssuhteen syntyä, lisää lapsen turvallisuutta, vähentää yksinäisyyttä ja öisiä pelkoja. Yksinnukkuvia lapsia on vaikeampi kontrolloida, he ovat vähemmän onnellisia ja vähemmän innovatiivisia. Heillä on enemmän kiukunpuuskia ja he ovat pelokkaampia. Tavallisesti vanhempiensa kanssa nukkuvat lapset ovat -yllätys, yllätys- kyvykkäämpiä yksinoloon. Vanhempien kanssa yhdessä nukkumisella on positiivisia ja suotuisia vaikutuksia lapsen koko elämään.

Vaikka lapset nukkuisivat omassa sängyssään, tulisi jokaiselle lapselle suoda oikeus nukkua vanhempiensa kanssa samassa huoneessa niin kauan kuin lapsi sitä haluaa.

Nykyään normaalina pidetty lapsen kiintyminen unileluun voi olla merkki lapsen turvallisuudenkaipuusta. Mihin lapsi, jonka elämässä ei tapahdu suuria muutoksia tai joka nukkuu äitinsä vieressä, tarvitsisi unilelua?

Jotain synnynnäisistä äidinvaistoista kertoo se, että huolimatta kulttuurisista suosituksista useimmat vanhemmat nukkuvat jonkin verran lapsensa kanssa. Tavallista on myös vauvn nostaminen keskellä yötä vanhempien sänkyyn. Lastenhoidon asiantuntijoiden antamat ohjeet tosin saattavat saada vanhemmat salaamaan perhepeteilyn, tai mikä pahinta, tuntemaan siitä syyllisyyttä.

Koko ajan löydetään enemmän todisteita siitä, kuinka yksin nukkumisella on lapselle vakavia fysiologisia ja sosioemotionaallisia seurauksia. Sen sijaan ei ole löydetty yhtään todistetta siitä, että vanhempien kanssa nukkuminen olisi lapselle haitallista.

(lyhentäen sitaatit kirjasta: Luonnollinen lapsuus)
 
[QUOTE="vieras";24189626]Länsimaisella nukuttamisideologialla on taloudellinen ja uskonnollinen tausta. Samassa sängyssä nukkuvan lapsen uskotaan uhkaavan vanhempien parisuhdetta. Lisäksi länsimaissa arvostetaan itsenäisyyttä ja yksilöllisyyttä enemmän kuin perhekeskeisyyttä. Tähän liittyy väärä luulo siitä, että yksin nukkuminen tukisi lapsen itsenäistymistä.

Tiede on ollut osaltaan mukana vääristämässä käsityksiä lasten nukkumisesta. Monet nukkumistutkijat ovat määritelleet lapsen biologiseksi parhaaksi asioita, jotka oikeasti ovat hyväksi vanhempien sosiaaliselle ja taloudelliselle elämälle. Evolutiivinen näkökulma on unohdettu ja normiksi on asetettu yksin läpi yön nukkuva vauva. Tämä ei kuitenkaan ole ihmislajille biologisesti tai sosiaalisesti normaalia.

Länsimainen kulttuuri on saanut aikaan sen, että biologisesti epänormaali nukkuminen - vauva nukkuu yksin - on tullut normaaliksi, ja biologisesti normaali nukkuminen - perhepeti - on tullut epänormaaliksi.

Toisin kuin kuvitellaan, yksin nukkuminen ei lisää lapsen itsenäisyyttä. Yksin nukkuva kyllä oppii tuudittamaan itsensä uneen ilman aikuisen apua, mutta vauvasta asti äitinsä kanssa nukkuneet lapset ovat taaperoina omatoimisempia ja sosiaalisesti itsenäisempiä. Vanhempiensa kanssa nukkuneet kontrolloivat paremmin tunteitaan ja sietävät paremmin stressiä. Perhepeti edistää turvallisen kiintymyssuhteen syntyä, lisää lapsen turvallisuutta, vähentää yksinäisyyttä ja öisiä pelkoja. Yksinnukkuvia lapsia on vaikeampi kontrolloida, he ovat vähemmän onnellisia ja vähemmän innovatiivisia. Heillä on enemmän kiukunpuuskia ja he ovat pelokkaampia. Tavallisesti vanhempiensa kanssa nukkuvat lapset ovat -yllätys, yllätys- kyvykkäämpiä yksinoloon. Vanhempien kanssa yhdessä nukkumisella on positiivisia ja suotuisia vaikutuksia lapsen koko elämään.

Vaikka lapset nukkuisivat omassa sängyssään, tulisi jokaiselle lapselle suoda oikeus nukkua vanhempiensa kanssa samassa huoneessa niin kauan kuin lapsi sitä haluaa.

Nykyään normaalina pidetty lapsen kiintyminen unileluun voi olla merkki lapsen turvallisuudenkaipuusta. Mihin lapsi, jonka elämässä ei tapahdu suuria muutoksia tai joka nukkuu äitinsä vieressä, tarvitsisi unilelua?

Jotain synnynnäisistä äidinvaistoista kertoo se, että huolimatta kulttuurisista suosituksista useimmat vanhemmat nukkuvat jonkin verran lapsensa kanssa. Tavallista on myös vauvn nostaminen keskellä yötä vanhempien sänkyyn. Lastenhoidon asiantuntijoiden antamat ohjeet tosin saattavat saada vanhemmat salaamaan perhepeteilyn, tai mikä pahinta, tuntemaan siitä syyllisyyttä.

Koko ajan löydetään enemmän todisteita siitä, kuinka yksin nukkumisella on lapselle vakavia fysiologisia ja sosioemotionaallisia seurauksia. Sen sijaan ei ole löydetty yhtään todistetta siitä, että vanhempien kanssa nukkuminen olisi lapselle haitallista.

(lyhentäen sitaatit kirjasta: Luonnollinen lapsuus)[/QUOTE]

sun jatkuva linkittäminen joka nukkumisketjuun on raivostuttavaa!!!! Minkä ikäisen sitä saa laittaa yksin nukkumaan? Kouluikäisen? 10-vuotiaan? Rippikouluikäisen?, täysi-ikäisen?
 
Mun poika tuli aiemmin kans usein yöllä viereen nukkumaan. Annoin olla, koska ajattelin, että jos lapsi herää yöllä ja kaipaa vanhempien viereen (=turvaa), hänen on se silloin saatava. Se ei ole mitään keksittyä valtataistelua. Nyt 5,5-vuotiaana ei enää tule väliin, sängynvaihto kesken yötä loppui muuton yhteydessä ihan itsestään.
 

Yhteistyössä