Tyttö syntyi 11.6. klo 8.23 painoa 4700g ja pituus 53cm!
Tänään päästiin vihdoin kotiin tytön kanssa, ihanaa! Oikeastaan vain päivällä venähti tämä kotiutuminen kun mulle tuli spinaalipuudutuksesta päänsärky minkä vuoksi eilen laitettiin verta tuonne selkäytimeen jotta saatiin puudutuksen aikana sinne päässyt ilmatila täytettyä ja pääkipu hellittämään. Hyvin onnistui tuo veripaikka vaikkakin selkäranka on nyt melko jäykkä..
SYNNYTYSKERTOMUSTA
illalla täälä kävin sillon kirjottelemassa että supistelee mutta ei vielä tiheenny tarpeeksi. No katteltiin siinä Beckiä ja edelleen supisteli kivuliaasti, väliin jo 7-5min välein. menin sitten kokeilemaan sängylle maate ja niin vain alko väli olemaan jälleen yli 10min mutta supparit tullessaan sen verta voimakkaita että en voinu kuvitellakkaan nukkumaan käyntiä. Nousin hetkeksi ylös millon sitten väli tiheni heti muutamaan minuuttiin. Klo 2 sanoin miehelle että tavarat äkkiä kasaan ja mennään näytille, olo oli aikas tuskanen
Sairaalassa olin sitten 3cm auki ja suolen tyhjennyksen jälkeen päästiin ammeelliseen saliin. Hetken keinuttelin tuolissa samalla kun otettiin käyrää ja kätilö täytti ammetta. Ammeessa sain sitten olla 2kert. 45min ja ainakin ensimmäiset 45 min olo oli tosi hyvä ja vesi oli niin hyvä kivunlievittäjä että en tuntenu suppareista kuin murto osan! No sitten viimesen 45min aikana kyllä örisin jo kuin joku isompikin eläin, oli aika repiviä suppareita jo siinä vaiheessa.. Mies sitten soitti kätilöä paikalle ja sainoin että haluan päästä keinutuoliin ilokaasua hörppimään. Kätilö siihen että 'voi kun tässä huoneessa ei ole ilokaasua' siis WHOT?!? minä siihen vain totesin että se kaasu on oltava, piste, muuten en nouse täältä ikinä pois ammesta!:kieh: (toiskertalaisena osasin olla jo vaativa
) No niin vain alko ilokaasua löytymään ja tunnin verran olin ihanassa syvässä humalassa ja olo oli taivaallinen
Kun sitten supparit taas koveni niin käskin kätilöä tilaamaan spinaalin paikalle ja melko nopeaan se sitten tulikin. Sitä laittaessa mulla tuli sitten paniikki kun jouduin sängylle samaan asentoon kuin missä mua Siljaa synnyttäessä pidettiin väkisin maate...sain kuitenkin lopulta koottua itteni ja puudute onnistui todella hyvin!
2h on tuon vaikutusaika ja olin sitä laittaessa jo 7cm auki. Kätilö sanoi että puhkasee kalvot ja lisää tarvittaessa oksitosiinia jotta saatais ponnistaa puudutuksen vielä vaikuttaessa. No kun tunti oli kulunu niin aloin hermoilla miehelle että tunto alkaa hiljalleen palautua että mitä jos en ookkaan avautunu lisää...käskin soittaa kätilöä paikalle jotta tulee arvioimaan sen oksitosiinin tarpeen. Kätilö kurkkas alapäähän ja sanoi että vauva on jo tulossa, paikat täysin auki ja pää tulossa, eikä mulla mitään paineentunnetta!
Siinä sitten alettiin ponnistamaan kun klo oli 8.30 ja 8min meni kun tyttö oli ulkona! Hartioista jäi kyllä hetkeksi kiinni kun koko oli niin reilusti, mutta muuten selvittiin vain pienellä epparilla ja kaikki meni todella hyvin!
Onneks en tosiaan tienny kuinka iso likka oli tulossa, olisin kyllä perunu koko homman! Mutta tuo ponnistusvaihe oli siis kivuton kun puudute oli vielä niin hyvissä voimissa, onneksi. Synnytyksestä jäi kaiken kaikkiaan tosi hyvä mieli, muutamia repiviä suppareita kyllä oli mutta kertaakaan ei tullut epätoivon tunnetta mitä mulla oli siljan synnytys täynnä... kätilöt oli taas todella osaavia ja kokoajan tiesin missä mennään ja seuraava vaihe oli suunniteltu valmiiksi joten olo oli aika turvallinen. Varmasti sillä pelkopolikäynnillä oli osuutta siihen.
Tyttö on muuten rauhallinen mutta tuo 4700g vaatii ruokaa sen verta että sen täyttö ei ole ihan niin yksinkertasta ja jonkin verran on valvottukin
Nyt on maito noussu ja lääkäri kyllä käski antaa lisämaitoa vielä lisäksi, saa nähä miten nämä yöt alkaa tästä muodostua, nyt nukutaan vielä tyytyväisenä sängyssä, ihana pieni :heart:
