Viikonloput ahdistaa - mieluummin töissä

[vierailija]

Kokeeko kukaan muu tällaista? Innolla odottaa perjantaita ja työviikon päättämistä, mutta lauantai-iltana miettii että olisipa ollut työpäivä. Kotona kaikki ok, tekemistäkin riittää, en tiedä mistä voisi johtua. Töissä on kivaa, vihdyn työssäni ja työkaverit ovat mukavia.Töissä on usein kivempaa kuin kotona - liekö se syy sitten. Sunnuntait on pahimpia, jos on ehtinyt lauantaina tehdä kaiken. Ei osaa vaan levätä ja rauhoittua. Ei ole oikein ketään ketä tavata - eikä oikeastaan kiinnostakaan eikä huvita. Sunnuntai-iltana helpottaa kun tietää pääsevänsä huomenna töihin ja näkemään työkavereita.

 

[vierailija]

Minusta tuntuu ihan samalta. Itselleni tulee hirveä tyhjyyden tunne viikonloppuna. Minulla ei ole juurikaan ystäviä. Siis oikeita ystäviä, sellaisia, joiden luokse voisi vain porhaltaa silloin,kun siltä tuntuu. Ihmisille pitää nykyään varata aika, jos niitä haluaa nähdä. Tai jos kavereita tulee käymään, on huushollin oltava tiptop ja juuri uunista tulleet kaakut ja pullat pöydässä. Sitten linnoittaudun kotiin ja tylsistyn ja ahdistun.

Tai jos jotain muuta esim. lapsen harrastukseen liittyvää menoa, niin sekin ahdistaa.

Olen aina ollut koti-ihminen, mutta kaivannut silti ihmisten seuraa. Tuntuu vain, ettei sitä samanhenkistä seuraa ole olemassakaan.

Niin en tiedä, johtuuko se ahdistus viikonloppuisin ihan vain siitä, ettei ole sitä omanhenkistä seuraa, missä olisi helppo olla ja viettää sitä aikaa...