Viihtyykö teiän koirat pihalla yksin?

Niin kauan kun joku meistä on pihalla tuon kanssa, se on ihan hiljaa ja ok. Mutta annas olla kun muut menee sisälle, niin alkaa sen päiväinen elämä ja haukkuminen :headwall: :headwall: :headwall:

Miksi, oi miksi se on tuommoinen?? |O

 

ei viihdy...
jos joku meistä menee sisälle niin ne tunkee samalla oven aukaisulla sisälle...
tosin nämä onkin sisäkoiria

 

Meillä koira viihtyy tosi hyvin yksin ulkona. Se etsii (tällaisinä päivinä ) jonkun aurinkoisen kohdan aidan viereltä ja makailee siellä vaikka koko päivän.

Minkä ikäinen koiranne on? Mikä rotu?

 

No ei viihdy kovin pitkään. Jonottaa sitten oven takana että joku avaa oven. Ei ymmärrä raukka edes haukkua...
On siis sisäkoira.

 

2,5-vuotias kultsu kyseessä.

 

2,5-vuotias kultsu kyseessä.

Seurankipeä siis :heart:

 

Eipä noi borkut oikeen itekseen viihdy, vaikka ne harvoin puhuu turhaan ne on laumasieluja. Mun dobberit oli kyl ulkona aitauksis hiljaa mut kyllä sen huomas et ulkona ku ite oli niin perässähän se lauma tuli sinne minne mä menin

 

Labbis-saksanseisoja sekoitus kyllä viihtyy pihalla ihan keskenään. Asustaa tarhassa kun ei olla kotona, sisällä kanssamme ja ulkoilee yksinään. Pitkiäkin aikoja viihtyy kun välillä "unohtuu".

 

Seurankipeä sitten kai. Mutta jotenkin sitä kuvittelee että koirana ois kauhean kiva olla nätteinä kesäpäivinä ulkona nurtsilla rauhassa. Ehkä mä inhimillistän sitä liikaa näin väsyneenä äitinä..

 

Seurankipeä sitten kai. Mutta jotenkin sitä kuvittelee että koirana ois kauhean kiva olla nätteinä kesäpäivinä ulkona nurtsilla rauhassa. Ehkä mä inhimillistän sitä liikaa näin väsyneenä äitinä..

Ei laumaelukka oikeen itekseen vaan viihdy vaan se kaipaa sitä laumaansa siihen lähelle

 

Toinen viihtyy yksinäänkin. Toinen taas viihtyy niin kauan kun joku ihminen on siellä.

 

Seurankipeä sitten kai. Mutta jotenkin sitä kuvittelee että koirana ois kauhean kiva olla nätteinä kesäpäivinä ulkona nurtsilla rauhassa. Ehkä mä inhimillistän sitä liikaa näin väsyneenä äitinä..

Ei laumaelukka oikeen itekseen vaan viihdy vaan se kaipaa sitä laumaansa siihen lähelle

Meillä on melko pieni piha (rivari) ja takapihan ovi auki jos koira on siellä, joten kuulee ja näkee meidät kyllä mutta ei se mitään vaikuta.
Tuo on myös tottunut siihen, että aina jos mä lähden jonnekin kotoa ilman autoa, se pääsee mukaan. Tässä yksi päivä lähdin nuorimmaisen kanssa kävellen käymään tuossa koululla enkä voinut koiraa ottaa mukaan, niin haukun kanssa se jäi ikkunaan itkemään.. Jos oisin lähtenyt autolla, ei se ois sanonut mitään.

 

Viihtyy tuo pihakoira (jämpti), mäykyllä tekee vähän tiukempaa, mut ei sekään koko aikaa äänessä ole.

 

Meidan sakemanni on viihtynyt erittain hyvin ulkona yksinkin. Sita taytyy vaan pitaa silmalla ikkunasta, kun tekee mielellaan kaikkea kiellettya - rontti !

 

Paremmin viihtyy sillon kun ovat keskenään. Auta armias kun minä kuljen pihalla ja koirat häkissä niin sitten vasta meteli on melkonen.
Yksin ollessaan haukkuvat vaan jos joku liikkuu pihalla.