V
vieras
Vieras
Exä oli kova aina välillä aloittamaan juttuja, mutta sillä jäi aina kaikki kesken, joko ensin loppui rahat ja sen jälkeen kiinnostuskin. Ulkoseinä on ollut jo pari vuotta kesken, kun keksi vaihtaa tuosta ikkunan alta osan laudoitusta, osan saikin kaverin kanssa tehtyä, mutta kun laudat loppui, niin siihen loppui kiinnostuskin.
Toissa kesänä innostui kaivelemaan tota pihaa, josta johtuen meillä kasvaa nyt sitten nokkosta vähän joka paikassa, kun kaiveli vaan omaksi iloksi ja pilasi oikeastaan nurmikon tuosta edestä. No sai se jotain aikaiseksikin silloin, kun ajatteli siirtää aitaa niin että aidan ulkopuolelle jää parkkialue. No se parkkialue on vieläkin kesken, hiekkaa siihen kyllä toi, mutta ei siihen autoa voi ajaa, kun se upottaa liikaa, mutta innostus loppui taas lyhyeen.
No nyt kun ero tuli ja minä ostin miehen puolikkaan tästä talosta, niin nämä keskeneräiset asiat saa nyt loppuun. Mun veli ja isä tulee korjaamaan tuon seinän ja sitten saan exän siskolta soraa tuohon parkkipaikkaan, että sitä voisi joskus käyttääkin. Pihalle 2-3 vuotta lojunut lautakasa on nyt pilkottu ja saatu liiteriin ja täällä sisälläkin voi keskeneräisiä asioita tehdä.
Aiemmin kukaan ei ole halunnut oikein auttaa, kun siitä on tullut vaan sanomista ja pahimmassa tapauksessa exä olisi kaiken hajottanut. Ehkä nuo listatkin saadaan vihdoin tonne kattoon, jotka exän piti itse sinne pistää, mutta eihän niitäkään saanut aikaiseksi.
Ja minä tiedän, että sitä ärsyttää ihan suunnattomasti se, että ne asiat nyt viedään loppuun asti, mutta kun se on aina ollut niin julmetun ylpeä, ettei ole voinut apua vastaanottaa, niin ei kukaan ole halunnutkaan auttaa.
Toissa kesänä innostui kaivelemaan tota pihaa, josta johtuen meillä kasvaa nyt sitten nokkosta vähän joka paikassa, kun kaiveli vaan omaksi iloksi ja pilasi oikeastaan nurmikon tuosta edestä. No sai se jotain aikaiseksikin silloin, kun ajatteli siirtää aitaa niin että aidan ulkopuolelle jää parkkialue. No se parkkialue on vieläkin kesken, hiekkaa siihen kyllä toi, mutta ei siihen autoa voi ajaa, kun se upottaa liikaa, mutta innostus loppui taas lyhyeen.
No nyt kun ero tuli ja minä ostin miehen puolikkaan tästä talosta, niin nämä keskeneräiset asiat saa nyt loppuun. Mun veli ja isä tulee korjaamaan tuon seinän ja sitten saan exän siskolta soraa tuohon parkkipaikkaan, että sitä voisi joskus käyttääkin. Pihalle 2-3 vuotta lojunut lautakasa on nyt pilkottu ja saatu liiteriin ja täällä sisälläkin voi keskeneräisiä asioita tehdä.
Aiemmin kukaan ei ole halunnut oikein auttaa, kun siitä on tullut vaan sanomista ja pahimmassa tapauksessa exä olisi kaiken hajottanut. Ehkä nuo listatkin saadaan vihdoin tonne kattoon, jotka exän piti itse sinne pistää, mutta eihän niitäkään saanut aikaiseksi.
Ja minä tiedän, että sitä ärsyttää ihan suunnattomasti se, että ne asiat nyt viedään loppuun asti, mutta kun se on aina ollut niin julmetun ylpeä, ettei ole voinut apua vastaanottaa, niin ei kukaan ole halunnutkaan auttaa.
Nyt ne sitten on tuolla puuliiterissä odottamassa talvea ja polttamista 