Vihaan tätä jatkuvaa sekasotkua!!

[kotitalouskone]

Mä vaan siivoan ja siivoan ja siivoan. Ja heti kun selkäni käännän, sotkua ilmestyy uudelleen. Astioita kannellaan ympäri taloa, vaatteet jätetään just siihen mihin ne sattuu tippumaan. Puhtaita viikattuja vaatteita ei tietenkään saada omiin kaappeihin saakka. Siinä ne nököttää pyykkikorissa vaikka maailmantappiin saakka, jos minä en niihin koske. Roskis on ihan tuntematon käsite, kaikki roskat jätetään pöydille ja lattioille. Ulkovaatteita ei saada naulakkoon, reput jää keittiön lattialle, noitten omiin huoneisiin en edes uskalla mennä.

Mä oon sata kertaa asiasta sanonut. Olen sanonut kauniisti ja olen sanonut rumasti. Olen puhunut asiallisesti, olen huutanut, olen itkenyt. Ei vaikutusta. Olen lahjonut, olen uhkaillut ja kiristänyt. Ei tehoa. Olen hinnoitellut kotityöt ja luvannut niistä maksaa, ei vaikutusta.

Olen myös sanonut, että aivan sama vaikka ette siivoaisi täällä ikinä, mutta ÄLKÄÄ myöskään sotkeko. Kyllä minä voin imuroida ja pestä lattioita ja huolehtia tiskeistä ja pyykeistä ja pölyistä ja vaikka mistä. Mutta mä EN JAKSA KOKO AJAN kantaa astioita keittiöön, kerätä pyykkejä ympäri taloa, noukkia roskia roskikseen, korjata tavaroita oikeille paikoilleen.

Mut ei. Kun vaan ei. Mä en jaksa.

 

[voi parkaa!]

Ketä kauheuksia sinne sun kotiisi on tunkeutunut asumaan ja miksi?

 

[kotitalouskone]

Kotini on vallannut kaksi teinimutanttia, jotka kaiken muun ylläolevan lisäksi myös tappelevat keskenään melkein kaiken hereillä olo aikansa. En tiedä miten niihin saa kommunikaatioyhteyden tai ylipäänsä mitään yhteyttä.

 

[Bbierass]

Ihan oikeasti, aiotko jatkaa tuota loputtomiin??

 

[Bbierass]

Kyllä nyt on vaan pakko teidän muuttaa systeemiä. Minkäikäisiä ne mutantit on ja milloin tämä meno on alkanut?

 

[kotitalouskone]

Ihan oikeasti, aiotko jatkaa tuota loputtomiin??

Mitä? Tätä siivoamista? Mun on pakko, sillä en kestä asua kaatopaikalla. Kai tää viimeistään kymmenen vuoden päästä helpottaa.

 

[Bbierass]

Mitä? Tätä siivoamista? Mun on pakko, sillä en kestä asua kaatopaikalla. Kai tää viimeistään kymmenen vuoden päästä helpottaa.

Joo, ymmärrän, mutta siis tarkoitan, että sun on saatava muut osallistumaan. Viemään roskansa, hoitamaan hommansa ja osuutensa. Se on jo sun kasvatuksellinen velvollisuutesi.

 

[voi parkaa]

Kotini on vallannut kaksi teinimutanttia, jotka kaiken muun ylläolevan lisäksi myös tappelevat keskenään melkein kaiken hereillä olo aikansa. En tiedä miten niihin saa kommunikaatioyhteyden tai ylipäänsä mitään yhteyttä.

Jatka urhoollista huutamista ja komentamista, tapaile harrastustesi parissa toisia teinihirviöiden äitiä, ja lohduttaudu sillä että aivokeiju, joka vie viisailta, vähän päälle kymmenvuotiailta kullannupuiltamme aivot, tuo ne kyllä takaisin kun ne muksut ovat noin parikymppisiä...

Ei se loputonta ole, mutta kamalla kyllä. Omat ihanuuteni ovat jo 24- ja 28-vuotiaita, ihania, siivoja ja fiksuja ihmisiä. Mutta muistan kyllä miten hartaasti toivoin että ne kasvaisivat pian siihen ikään että muuttavat pois. Ja kun kuopuskin oli muuttanut, niin miten kauheesti sitä kaipasikaan alkuun välillä niitä meikkipussukoita pitkin eteisen lipastoja, murkkuhieltä haisevia vaatteita ja siellä sun täällä lojuvia kirjoja...

Tsemppiä.

P.s. lue Jere -sarjakuvia!

 

[kotitalouskone]

11- ja 13-vuotiaita. En muista milloin tämä virallisesti alkoi, asiat on edenneet pikkuhiljaa tähän pisteeseen. Kyllä ne vielä pienempinä innoissaan auttoivat minua kotitöissä ja jopa siivosivat huoneensa, mutta nykyään kaikkoavat kuin tuhka tuuleen jos mainitsenkin sanan "siivous". Vapaa-ajallani, kun siivoamiselta ehdin, nalkutan ja valitan ja komennan -koetan pitää nuo edes jotenkin kurissa etteivät sotkisi koko ajan. Mutta töissä ollessani koko kämppä saadaan kaaoksen valtaan.

Mun vapaapäivät, ne harvat, menee AINA siihen, että mä siivoan.

 

[sama meilläkin]

Sama homma täälläkin,tosin mulla on vaan yksi lapsi :O varhaisteini alkaa olemaan....
Ei vaan onnistu,ei,kun tulen töistä kotiin,ensimmäisenä eteisessä keskellä lattiaa ulkovaatteet,reppu yms.. Heittää vaatteensa minne huvittaa,tietokonepöydällä roskia,jugurttipurkkeja,mukeja,lautasia ym,ym

Oon myös sanonut kauniisti ja rumasti,kiristäny,lahjonu,vaikka mitä.
Tosin välillä otan niin hirveet raivarit,että poika herää...sitten luvataan itku kurkussa ettei enää toistu,kun olen jo niin raivoissani,että oon jo poissa tolaltani...

Niin luvataan....kunnes taas koittaa uusi päivä.

 

[Bbierass]

Huhhuh... En kyllä katselis tuollaista!! Siis eikö teillä ole opetettu, että esim. ruokaa ei syödä, ei juoda kuin keittiössä? Siinä tuliei meillä jo eka stoppi, ruokien ja juomien kanssa ei kuljeskella ympäriinsä. Näin ei astioita, roskia, sotkua kulkeudu ympäri taloa.

 

[voi parkaa!]

Kai se teinin kasvamisen paikka on myös äidin kasvamisen paikka.

Sitä yltää semmoisiin tunteisiin ettei uskokaan. Mukaan lukien raivo, rakkaus, huoli, syyllisyys, pelko, epätoivo, haikeus ja syyllisyys. Oli niitä muitakin, mutta en enää muista mitä ne oli...

Joka tapauksessa, ihanaa kun se on ohi ja voi alkaa odotella lapsenlapsia. Ne sitten tulee rankaisemaan niitä teidän omia lapsia sitten aikanaan...

 

[sama meilläkin]

Huhhuh... En kyllä katselis tuollaista!! Siis eikö teillä ole opetettu, että esim. ruokaa ei syödä, ei juoda kuin keittiössä? Siinä tuliei meillä jo eka stoppi, ruokien ja juomien kanssa ei kuljeskella ympäriinsä. Näin ei astioita, roskia, sotkua kulkeudu ympäri taloa.

On kyllä opetettu.
Mutta silti vaan...

 

[kotitalouskone]

On opetettu, että keittiön pöytä on sitä varten että ihmiset syö sen ääressä. Mutta en tiedä missä todellisuudessa nuo nykyään elävät, kun ruokailupaikkoja tuntuu löytyvän kaikkialta muualta paitsi keittiöstä. Tietokonepöytä, olohuoneen sohva, oma huone, jopa mun makkari tuntuu soveltuvan ruokailuun mitä mainiommin. Ja kyllä, olen sanonut, olen huutanut, olen todella monta kertaa ilmoittanut että astioita EI viedä pois keittiöstä. Ei vaikutusta. Viimeistään silloin, kun en ole kotona, ruokailu tapahtuu jossain muualla.

 

[kotitalouskone]

Kai se teinin kasvamisen paikka on myös äidin kasvamisen paikka.

Sitä yltää semmoisiin tunteisiin ettei uskokaan. Mukaan lukien raivo, rakkaus, huoli, syyllisyys, pelko, epätoivo, haikeus ja syyllisyys. Oli niitä muitakin, mutta en enää muista mitä ne oli...

Joka tapauksessa, ihanaa kun se on ohi ja voi alkaa odotella lapsenlapsia. Ne sitten tulee rankaisemaan niitä teidän omia lapsia sitten aikanaan...

Tuo sun viimeinen lause kiteyttää kyllä kaiken Miten monta kertaa mä oonkaan puhissut itsekseni, että toivottavasti teidän omat lapsukaiset on sitten samanlaisia kuin tekin ootte nyt.. Noista tunteistakin olet oikeassa, välillä tuntuu että itsekin joutuu elämään siinä tunteiden vuoristoradassa missä nuo mutantitkin matkustaa.

 

[vieras*]

Haistapa paska. Itse olet perheesi "opettanut" noin toimimaan.

"Mitä kylvää, sitä niittää.

 

[Kovat piippuun.]

Vie kaikki lattialle tmv väärään paikkaan viskatut vaatteet ja tavarat kylmästi roskiin. Kerran varoitat että näin tulee tapahtumaan jos ei korjata pois ja sitten toteutat.

 

[voi parkaa!]

Haistapa paska. Itse olet perheesi "opettanut" noin toimimaan.

"Mitä kylvää, sitä niittää.

Maalla on helppo olla viisas kun merellä myrskyää.

 

[Bbierass]

En voi kuin toivoa jaksamista ap. Tavallaan kannattaisi vaan yrittää kasvattaa sietokykyä...ei täyttää kotia huudolla, komentelelulla, raivolla... Kun noi kumminkin on vaiheita. Itsellä vaan on nyttemmin jaksaminen niin koetuksella, että en jaksaisi moista, en, ja siksi olen onnellinen, että oma nuoriso ei sotke. Toisaalta, heillä on omat huoneet eri kerroksessa ja ne voi joskus olla sekaisin, mutta eipä tarvitse mun katsella. Yhteiset tilat kumminkin pysyvät siistinä, imurointi kerta viikkoon riittää. Kyllä mä varmaan yrittäisin silti vielä, että pysäytetään tilanne hetkeksi ja kuunnellaan, mitä äidillä on asiaa. Kerrot heille, miltä sinusta tuntuu, ihan rauhassa. Kyllä siitä aina jotain menee perille, vaikkeivät he sitä sinulle nöyttäisi.

Sitä en oikein tajunnut, että jos olet viikannut puhtaat vaatteet nätisti, niin miks ne laitetaan pyykkikoppaan?

 

[vieras*]

Maalla on helppo olla viisas kun merellä myrskyää.

Anna olla myrskyämättä. Ennekoi tuleva tilanne.

 

[voi parkaa!]

Sen verran nyt ehkä voisin neuvoa aloittajaa(siis sen lisäksi että huudat ja komennat tunnollisesti, muistat aina välillä halata muksut, ja pidät huolen omista harrastuksistasi ja hermoistasi), että lapsesi ovat kykeneväisiä jo omaan pyykkihuoltoon, varsinkin vanhempi. Eli kerrot lapsille, että teidän perheessä kaikki kolmetoista vuotta täyttäneet hoitavat omat pyykkinsä. Hankit omat likapyykkikorit jokaiselle, ja opetat ihan kädestä pitäen vanhemmalle miten pyykit lajitellaan ja käsitellään, minkä jälkeen hän vastaa aivan itse siitä että onko hänellä puhtaita vaatteita vai ei. Jos niitä ei ole niin se on sory vaan.

 

[vieras*]

Anna olla myrskyämättä. Ennekoi tuleva tilanne.

Edit: e= a.

 

[nyt sitten]

Mä uskon että olet parhaasi tehnyt. Kokemuksesta.

Nyt sitten kova kovaa vastaan. Nettipiuhat-modeemit yms. pois ettei ole yhteyksiä. kännykät pois paitsi esim. vain koulumatkoille (tai miten muuten teidän perheessä on pakko jos on) Telkkarista piuhat pois. Karkkipäivät, viikkorahat veks. Kaikki ylimääränen rahoitus veks. harrastuksia jäihin. Yökyläilyt ja vaikka päiväkyläilytkin kavereitten kanssa jäihin. Ei kampaajalle tai vaatekauppaan tai mitä nyt teillä ehkä onkin tulossa. Kotiaresti pelittömässä, kännykättömässä, telkuttomassa ja musattomassa huoneessa ilman kavereita alkaa pian tympiä kyllä.
Pure siskokulta hammasta ja päätä ettet nyt vähään aikaan siivoa. kanna teinien huoneeseen kaikki roskat ja jätä sinne astiat, älä pese niiden pyykkiä. Siivoa vain oma huoneesi ja julista se teinivapaaksi areenaksi. Vie sieltäkin kotoa poistuessasi tarvittavat piuhat ettei elektroniikka toimi. Heittäydy joka heidän asiaansa välinpitämättömäksi (siis kuten voit) ja totea vain lakonisesti ettei sua kiinnosta niin kauan kun moisten kakaroitten kiinnostaa asua paskaläjässä (tai kuten teillä voi ilmaista asian.)
Kyllä ne kohta huomaa. Tsemppiä.

 

[seuraaja]

Anna olla myrskyämättä. Ennekoi tuleva tilanne.

Kolmen teinin äitinä ja nuorten kanssa lisäksi työskentelevänä voin kertoa, että nuoruusiän kehitys ei kaikilla mene vain samalla tavalla. Useimmilla se myrskyily on lievää. Noin neljäsosa nuorista ei myrskyile ollenkaan. Ja sitten on niitä joilla se homma menee melko vaikeaksi, niitäkin on noin neljäsosa.

Minulla kahdella on ollut lievää tai lähes ei ollenkaan myrskyävää. Yksi sitten myrskysi muidenkin edestä...

Joten siten kyllä hyvin ymmärrän tuon kommentin ärtymyksen - melko turha viisastella jos ei ole kunnon myrskyilevää teiniä koskaan nähnytkään.

 

["Vvvv"]

Osta perhekalenteri. Siihen jokaisen lapsen ja vanhemmat nimi. Etukäteen sovitte siivouspäivän. Jokaiselle jokin homma. Jos ei kerran osata huolehtia päivittäin siivosta, tulisi edes kerran viikossa kunnon siivous.
Jos joku jättää hommansa tekemättä, seuraa esim pelikielto tai kännykkä pois. Kun viikkosiivous on saatu hoidettua, palkitse esim tilaamalla pitsaa tms.