Vihaan joulukuusta.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Unelma-Anelma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

Unelma-Anelma

Vieras
Että ihminen voi vihata, inhota joulukuusta!!
Ja olen äiti ihminen, joka inhoaa jouluhässäkkää, jouluruokaa, joululauluja, jouluKUUSTA!!!
Anoppi ja oma äitini päättivät sitten ostaa meidän perheeseen tekokuusen, jotta lapset saisivat joulun!!! Mitä Vit... siis valkeaa joulua! Oksennan kohta!
No lapset innoissaan, yritän nyt sitten kaivella herneitä nenästäni pois, jotta saatais kuuselle paikka johonkin, missä minä en sitä näkisi, mutta lapset kyllä.... Tekikö ne tämän tahallaan???
En ole jouluihminen, kortit jäi laittamatta. Päätin tänä vuonna niin. Uskon kyllä Jeesukseen, seimi meillä esillä ja kynttilöitä. Beetlehemin tähtikin on.
Mutta mihin tarvitaan näitä laatikoita, kinkkuja, rosolleja, torttuja. Ähkyä? Joulukuusta? Ja se Pukkikin kuulemma tulee, sen törysäkin kanssa ja täyttää lattiat leluilla joita sukulaiset ahkerasti ovat ostaneet, vaikka olen sanonut ettei mitään tarvita... Minne ei jouluäitiihminen voi paeta jouluna, ettei perhe/ lapset saa traumoja???
 
No ei sitä nyt ihan silleen voi ajatella ettei mitään joulua ollenkaan, varsinkin jos lapset sitä kaihoaa... Kyllä mäkin tuskastelen aina niiden kaikkien lahjojen ja laatikoiden kanssa, mut lapsille mä sitä teenkin =)
 
Mun lapsuus oli onnellinen, oli tiilitalo, isä, äiti, kaksi lasta ja saatiin koirakin, kun tarpeeksi vinguttiin. Tää joulu inho on ihan aikusiällä kehittynyt piirre!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tyttöni Tuulispää:
Laita ne lapset sinne anoppilaan tai äidillesi jouluksi ja jää itse kotiin. Laita tekokuusi pakettiin ja siihen mummojen nimet
;)

Tää jo rupes naurattaa, tän ahistuksen keskellä. Hitsi kun asuvat eripuolelle Suomea. Tai laittaisko toiselle sen kuusen latvan ja toiselle tyven.. Hah hah haa...
 
Mut mä haluasin antaa lapsille erinlaisen joulun mallin, ei sitä lahjojen määrää ja kaupallisuutta. Tekokuusta! Muovia! Ei!
Onhan sitä lasten riemua ihana katsoa, mutta se riemu tuntuu niin kulutushysteeriseltä. Voisko se jouluaatto olla sellainen rauhoittumisen hetki ja miettimisen hetki. Eikä käärepaperia, vääriä lahjoja... Kun se nauru muuttuu kuitenkin itkuksi jännityksestä, odotuksesta ja väsymyksestä.
Jotenkin tuntuu että suku tunkee meille muokkaamaan meidän joulua...
 

Yhteistyössä