V
Vähän väsynyt mieheensä
Vieras
Yhteiset keskustelut kotona on niin kivuliaita, että olen päässyt siihen pisteeseen jossa en enää henkilökohtaisia ajatuksiani, pohdintojani ja asioita kerro miehelleni. Kaikki mitä suustani tulee on jollain tapaa väärää päätelmää ja osoitetaan vääräksi. Olkoon kyse sitten mistä tahansa asiasta. Eikä se ylety vain sinne, vaan minun tunteidenkin alueelle. Kaikki tunteetkin on jotain, joita ei saisi näyttää tai ovat väärässä paikassa väärään aikaan. Eikä mies taida oikeasti aina ymmärtää. Hänellä on mm. vaikeuksia lukea toisten tunteita ja tunnereaktioita ja yhdistää ne oikeanlaiseen kokemukseen.
Miehellä on hyvin toisten ylitallova tyyli keskustella. Joskus kun hänpuhuu muiden kanssa, minua karmistuttaa se, millä vimmalla hän tahtoo osoittaa heidän olevan väärässä. Tai se, miten nauttii kun saa puhuttua toisen pussiin. Eikä hän tätäkään välttämättä tahallaan tee tai ymmärrä miten se toisia loukkaa. Monesti hänestä on hyvä "kasvattaa" ihmisiä.
Eilen minulla tuli ns. mitta täyteen. Pyysin miestä lopettamaan. Pyysin häntä puhumaan minulle edes joskus siten, ettei minulla olisi jatkuvasti sellainen olo kuin olisin kelvoton ja tyhmä. Kerroin miten minuun sattuu se tapa jolla minua tallotaan. Mies suuttui ja kertoi hyvin jotakuinkin seuraavalla tavalla asian
"Minä en sille mitään voi, että minulla on niin mielenterveysongelmainen vaimo, että kuvittelee jatkuvasti asioita päässään ja sitten elää kuin ne olisivat totta"
Minä lähdin käymään vessassa pesemässä kasvot ja pissalla. Päätinpä, etten itkekään. Erityisen kipeää tuo teki siksi, että minulla on ollut vakavaa masennusta takanani, yksi suuri syy sille oli koettu henkinen ja fyysinen väkivalta menneisyydessä. Siihen mies sitten päätti tarttua. Mies itse on syyllistynyt hyvin pahasti siihen henkiseen moukarointiin, jonka jälkipyykkejä itsekin pääsi pesemään. Niiden kokemusten jälkeen muuttui ja kasvoi ja joutui itsekin kohtaamaan sen mikä oli silloin ja mikä on nyt.
Nyt itse oltuaan masentunut minä olen koettanut häntä auttaa ja tukea. Yksi syy masennukselle olen minä. Minä koska en vain jaksanut "pysyä hengissä" sekä hyvin raskas elämänvaihe kiireineen. Minä tuen, koska tahdon. Mutta tuon eilisen kommentin jälkeen tuntui kuin jokin raskas olisi laskeutunut ylleni. Mies tuli luokse ja vaati minua olemaan hänen tukenaan, kun nyt sitä eniten tarvitsee. Haukuttuaan ensin minut mielenvikaiseksi ja hulluksi. Tein tylysti ja kävelin pois.
Minä en jaksa tuota ihmistä. En vain jaksaisi. Kiitos, että sain jakaa tämän teidän kanssanne. Väsynyt vaimo kuittaa.
Miehellä on hyvin toisten ylitallova tyyli keskustella. Joskus kun hänpuhuu muiden kanssa, minua karmistuttaa se, millä vimmalla hän tahtoo osoittaa heidän olevan väärässä. Tai se, miten nauttii kun saa puhuttua toisen pussiin. Eikä hän tätäkään välttämättä tahallaan tee tai ymmärrä miten se toisia loukkaa. Monesti hänestä on hyvä "kasvattaa" ihmisiä.
Eilen minulla tuli ns. mitta täyteen. Pyysin miestä lopettamaan. Pyysin häntä puhumaan minulle edes joskus siten, ettei minulla olisi jatkuvasti sellainen olo kuin olisin kelvoton ja tyhmä. Kerroin miten minuun sattuu se tapa jolla minua tallotaan. Mies suuttui ja kertoi hyvin jotakuinkin seuraavalla tavalla asian
"Minä en sille mitään voi, että minulla on niin mielenterveysongelmainen vaimo, että kuvittelee jatkuvasti asioita päässään ja sitten elää kuin ne olisivat totta"
Minä lähdin käymään vessassa pesemässä kasvot ja pissalla. Päätinpä, etten itkekään. Erityisen kipeää tuo teki siksi, että minulla on ollut vakavaa masennusta takanani, yksi suuri syy sille oli koettu henkinen ja fyysinen väkivalta menneisyydessä. Siihen mies sitten päätti tarttua. Mies itse on syyllistynyt hyvin pahasti siihen henkiseen moukarointiin, jonka jälkipyykkejä itsekin pääsi pesemään. Niiden kokemusten jälkeen muuttui ja kasvoi ja joutui itsekin kohtaamaan sen mikä oli silloin ja mikä on nyt.
Nyt itse oltuaan masentunut minä olen koettanut häntä auttaa ja tukea. Yksi syy masennukselle olen minä. Minä koska en vain jaksanut "pysyä hengissä" sekä hyvin raskas elämänvaihe kiireineen. Minä tuen, koska tahdon. Mutta tuon eilisen kommentin jälkeen tuntui kuin jokin raskas olisi laskeutunut ylleni. Mies tuli luokse ja vaati minua olemaan hänen tukenaan, kun nyt sitä eniten tarvitsee. Haukuttuaan ensin minut mielenvikaiseksi ja hulluksi. Tein tylysti ja kävelin pois.
Minä en jaksa tuota ihmistä. En vain jaksaisi. Kiitos, että sain jakaa tämän teidän kanssanne. Väsynyt vaimo kuittaa.