Viesteillläänkö

Kylläpä kuulosti tutulta, kun noita viestiketjuja lueskelin: vaikeaa on aikuisena ystäviä löytää. Jättiosan elämästä nappaa työ, ja sen jälkeen kotihommat. Se mitä jää, on lenkkeilyä miehen kanssa, harvakseen pikaisia sähköposteja, lueskelua, joskus viikonloppuisin pientä viihdykettä... Mutta lisäksi olisi joskus kiva istahtaa bussiin ja reissata naapurikulmille, istuskella kahvilla, puhua syviä ja pinnallisia. Ja purkaa asioita myös sähköpostiin, kirjoittaminen se vasta tavan terapiaa onkin! Eli vahvasti uskon, että vielä tässä 40+ iässä on notkeutta uusiin ihmissuhteisiin. Eihän sitä heti tarvitse bestis olla, riittää kun avoimin mielin on valmis kuuntelemaan ja kiinnostumaan. Joten haloo, kuuleeko kukaan? Viestejä voi laittaa 42v. naisihmiselle, jonka lapset ovat jo lukioiässä ja jota kiinnostaa lukeminen, kielet, muut maat mansikat, liikuntakin omiksi tarpeiksi. Kirjoitellaan, kahvitellaan, ihmetellään, mennään vaikka teatteriin tai järkätään oma liikuntailtapäivä. Koto on itä-Suomessa, mutta tiet on rakennettu niin etelään kuin pohjoiseenkin.

 

Laitoin juuri oman ilmoitukseniYstävät - sivuille. Vastaanpa sinullekin, vaikka en sillä suunnalla asukaan. Itse olen 30+ kahden lapsen äiti, ja kirjoitin juuri myös, että ystävien löytäminen vaikeutuu vuosi vuodelta..niin se vaan on. Sosiaalinen olen kyllä, mutta ystäviltä vaadin muutakin kuin löysiä kielenkantoja Mukavaa syksyn jatkoa sinullekin!