Vieraan lapsen vaikutus oman lapsen käytökseen

[Sirissa]

Meillä käy yhtenä päivänä viikossa 9v. sukulaislapsi hoidossa koulun jälkeen. Tämä lapsi on ainut lapsi ja "hiukan erikoinen": mm. todella voimakas uhma, leikkii rajusti ja esim. autoilla leikittäessä leikki on yhtä törmäilyä ja hakkaamista/loukkaantumisia/kuolemisia (autojen siis), leikkii usein jotain hirviötä, joka jahtaa minun lapsiani, huijaa ja pelottelee heitä, pitää väkisin kiinni jne. Vanhin lapsistani (4v) on alkanut kopioida tätä sukulaislapsen käytöstä. Tekee aina seuraavana päivänä pienemmille sisaruksilleen (2v ja 6kk) juttuja, joita oppinut tältä sukulaiselta sekä omissa leikeissään tekee samoja juttuja. On myös alkanut irvailla ja määräillä samalla tavalla. Tämä laantuu sitten päivien kuluessa, mutta alkaa tietysti taas uudestaan. Minä en sitten pidä tästä yhtään! En tiedä mitä pitäisi tehdä. En jotenkin raaskisi kieltää lasta tulemasta meille, koska on muutenkin syrjitty (mm. toiset isovanhemmat) eikä hänellä ole muuta paikkaa minne mennä. Puutun aina niihin tilanteisiin, mutta en kai voi muuttaa hänen leikkimistyyliään. Lapsi käy muutenkin psykoterapiassa, en tarkkaan tiedä mikä "diagnoosi" hänellä on.

 

[Pretty]

Koska lapsi on jo noin iso, voit varmaan puhua hänen kanssaan. Istutat välipalalle kahden kesken ja kerrot, että teidän omat lapset on vielä niin pieniä, että niiden kanssa leikitään eri tavalla. Sanot, että teillä ei pelotella, huijata eikä riehuta, koska pienemmät lapset eivät siitä pidä, etkä sinäkään.

Sitten seuraat leikkejä, ja jos äityy hurjaksi, muistutat, mistä puhuttiin.

Ellei puhe tepsi, puhut lapsen vanhemmille. Ja ellei sekään auta, valitettavasti voit ilmoittaa lapselle ja vanhemmille, että elleivät tavat muutu, hän ei voi enää tulla teille. Ja silloin voit vähän liioitellakin - sanot vaikka, että pienin pelkää noita leikkejä ja näkee painajaisia tms. Koska eihän hän niistä pidäkään?

 

[Sirissa]

Koska lapsi on jo noin iso, voit varmaan puhua hänen kanssaan. Istutat välipalalle kahden kesken ja kerrot, että teidän omat lapset on vielä niin pieniä, että niiden kanssa leikitään eri tavalla. Sanot, että teillä ei pelotella, huijata eikä riehuta, koska pienemmät lapset eivät siitä pidä, etkä sinäkään.

Sitten seuraat leikkejä, ja jos äityy hurjaksi, muistutat, mistä puhuttiin.

Ellei puhe tepsi, puhut lapsen vanhemmille. Ja ellei sekään auta, valitettavasti voit ilmoittaa lapselle ja vanhemmille, että elleivät tavat muutu, hän ei voi enää tulla teille. Ja silloin voit vähän liioitellakin - sanot vaikka, että pienin pelkää noita leikkejä ja näkee painajaisia tms. Koska eihän hän niistä pidäkään?

Lapselle olen monta kertaa puhunut ja sanonut myöskin, että meillä pätee eri säännöt kuin heillä. Ei tepsi puheet ei. Leikkiin puututtaessa meno rauhoittuu hetkeksi mutta alkaa taas uudestaan. Pitää kai puhua lapsen (yh)äidille. Tiedän, että hän ottaa siitä nokkiinsa. Ei halua kuulla lapsestaan mitään pahaa.

 

[?]

Koska lapsi on jo noin iso, voit varmaan puhua hänen kanssaan. Istutat välipalalle kahden kesken ja kerrot, että teidän omat lapset on vielä niin pieniä, että niiden kanssa leikitään eri tavalla. Sanot, että teillä ei pelotella, huijata eikä riehuta, koska pienemmät lapset eivät siitä pidä, etkä sinäkään.

Sitten seuraat leikkejä, ja jos äityy hurjaksi, muistutat, mistä puhuttiin.

Ellei puhe tepsi, puhut lapsen vanhemmille. Ja ellei sekään auta, valitettavasti voit ilmoittaa lapselle ja vanhemmille, että elleivät tavat muutu, hän ei voi enää tulla teille. Ja silloin voit vähän liioitellakin - sanot vaikka, että pienin pelkää noita leikkejä ja näkee painajaisia tms. Koska eihän hän niistä pidäkään?

Lapselle olen monta kertaa puhunut ja sanonut myöskin, että meillä pätee eri säännöt kuin heillä. Ei tepsi puheet ei. Leikkiin puututtaessa meno rauhoittuu hetkeksi mutta alkaa taas uudestaan. Pitää kai puhua lapsen (yh)äidille. Tiedän, että hän ottaa siitä nokkiinsa. Ei halua kuulla lapsestaan mitään pahaa.

siinäpähän sitten ottaa nokkiinsa. Ei sinun tartte omassa kodissasi sietää kaikenlaista käytöstä. JOs ei homma toimi, niin sitten ei lapsi tule teille. Simppeliä kuin mikä! Oletko puuttunut ihan topakasti vai vain nätisti jutellut? Auktoriteetti esiin!

 

[Pretty]

Olen samaa mieltä ed. kanssa, että lapsen äiti sitten loukkaantuu, jos niin kokee. Kukapa siitä pitäisi, että omaa lasta rajoitetaan (ellei itse siihen kykene?) Mutta tärkeintähän aloituksessasikin olivat omat lapset, niinkuin kuuluu ollakin. Ei lasten tarvitse leikkiä tuollaisia noin pienenä - 2v ja 6 kk kuuluvat ihan muut jutut.

Ymmärrän, ettei puhuminen ole välttämättä helppoa. Mutta jos lapsi on ns. erityislapsi, äiti varmaan tietää, ettet Sinä ole hankala, vaan on saanut lapsen käytöksestä viestiä muualtakin.

 

[Sirissa]

Olen samaa mieltä ed. kanssa, että lapsen äiti sitten loukkaantuu, jos niin kokee. Kukapa siitä pitäisi, että omaa lasta rajoitetaan (ellei itse siihen kykene?) Mutta tärkeintähän aloituksessasikin olivat omat lapset, niinkuin kuuluu ollakin. Ei lasten tarvitse leikkiä tuollaisia noin pienenä - 2v ja 6 kk kuuluvat ihan muut jutut.

Ymmärrän, ettei puhuminen ole välttämättä helppoa. Mutta jos lapsi on ns. erityislapsi, äiti varmaan tietää, ettet Sinä ole hankala, vaan on saanut lapsen käytöksestä viestiä muualtakin.

Lapsi saa lähes ainoastaan negatiivista palautetta jokapuolelta. Tuntuu siltä, että hänellä on hirveästi jotain aggressioita muttei keinoja purkaa niitä. Hän selvästi nauttii muiden kiusaamisesta. Edelliselle vastaajalle: Olen keskustellut asiallisesti lapsen kanssa sekä myöskin suuttunut niin, ettei hänelle ole jäänyt epäselväksi kantani hänen leikkeihinsä. Jos puutun leikkiin, niin hän sanoo vain "joo" ja homma jatkuu jonkin ajan kuluttua. Välillä sitten menee tosi hyvin koko päivänkin.

Jos yritä ensi kerralla vaan puuttua tiukemmin noihin tilanteisiin ja jos ei auta, niin puhua sitten äidille. Miten tuolle 4-vuotiaalle sitten selittäisi, etteivät ne leikit ole sopivia? Kun serkku kerran näyttää mallia.

 

[Pretty]

Niin... sehän siinä onkin, että jos kodissasi leikitään törmäilyä, hakkaamista jne... niin et pysty sitä kieltämään omalta lapseltasikaan tyyliin "Antti saa leikkiä teidän kanssa tätä, mutta sinä et leiki sitä veljesi kanssa". Säännöt on joko/tai.

Kurjaa, jos tuollainen käyttäytymismalli jää päälle omillekin lapsillesi, ja leikkivät sitten noin muidenkin lasten kanssa. Ja muualla tuollaset leikit voi jäädä hyvinkin lyhyeksi.

Tsemiä :flower: