vieläkö sinulla on onni omistaa äiti?

Onko sinulla vielä äiti ja oletteko hyvissä väleissä?Oma äitini kuoli muutama kuukausi sitten ja en meinaa päästä surusta yli millään :'( vielä monesti on mielessä että soitanpa äitille ja kerron jonkun asian,mutta sitten muistankin etten enää voi.Äärettömän surullinen olo :'( Äitini oli maailman ihanin ihminen :heart:

 

Meillä äiti kuoli 2002 ja ikävä on vieläkin välillä lähes ylitsepääsemätön, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen alkaa pikkasen helpottamaan.

 

:hug:

On onni ja sitä arvostan. Joskus väsyneenä tulee mietittyä, että mitäs sitten kun,,, mutta tulee niin paha mieli, etten halua ajatella asiaa sen pidemmälle...

Voimia sulle!!

 

Vielä äiti elossa, ei kyllä tiedä kuinka kauan. Sydämessä ohivirtausta ja parhaillaan selvitellään voiko mitään korjausta tehdä vai hiipuuko elo pikkuhiljaa huimaamatta. Meinasin menettää äitini muutama kuukausi sitten ja siitä lähtien aika on ollut todella pitkää. Voimia sinulle :hug:

 

On ja hällä vielä nimpparit tänään :flower: Meillä on ihana suhde äidin kanssa mutta ollaan selvitty myös aikamoisista riidoistakin mutta aina sovittu pikaiseen :heart:

 

Kyllä onneksi on vielä äiti :heart: Paras ystävä.

Voimia sinulle menetyksestä :hug:

 

:hug: Halaus sinulle ap !
Minultakin kuoli maailman tärkein ja ihanin äiti pari kuukautta sitten aivan liian aikaisin pois. Tuntuu ettei tästä pääse yli ollenkaan. Tyhjä olo, kun ei voi soittaa tai käydä, halata tai nauraa yhdessä enää. Nyt vain muistot jäljellä. :'(

 

On äiti ja olemme hyvissä väleissä. Hänellä on kuitenkin sairauksia ja ikä alkaa painaa, olenkin aina välillä suruissani miettinyt että kun hänestä joskus aika jättää kuin tyhjän tilan hän jättää.
:hug:

 

Kyllä on, siinä asiassa olen hyvin onnekas :heart: Äitini on hyvin läheinen, tuki, turva ja hyvä ystävä.

 

On onni omistaa ja toivottavasti vielä pitkään kun hällä on ikää vasta 54v. Hyvissä väleissä ollaan, soitellaan lähes päivittäin ja nähdään viikottain.

 

Äitini kuoli jokunen vuosi sitten. Kaipaan häntä paljon! Varsinkin nyt oman lapsen myötä olisi ihana ku äiti olisi lähellä konkreettisesti.

On niin surullista, kun joku niin tuttu ja turvallinen on poissa. Äitilapsisuhde on kyllä jotain ainutlaatuista, joka kestää koko elämän ja on myös aikuisena hyvin tärkeä.

 

Kyllä äitini elää vielä ja olemme hyvissä väleissä =)

 

Tuntuu että olisin halunnut pitää äidin vielä montamonta vuotta...lähtö tuli täysin yllättäen.Suren niin paljon sitäkin kun lapseni eivät saaneet nauttia rakkaan mummon seurasta pidempään :'( iso ikävä heilläkin ja lohduton olo.Äitiä ja mummoa ei mikään eikä kukaan voi milloinkaan korvata :heart: Ehkä tämä ikävä helpottaa pikkuhiljaa.Olisi vaan niin ihana mennä mummolaan ja istua äidin kanssa kaffikupposen ääreen juttelemaan niitä näitä.Ikävä on sanoinkuvaamattoman suuri. :ashamed:

 

On onni omistaa, ja arvostan sitä todella.

 

:hug: Voimia :hug:

Mun äiti kuoli jo kohta 8.vuotta sitten ja ajoittain ikävä on vieläkin kova,esimerkiksi monet tytön oppimat asiat olisi niin kiva soittaa ja kertoa äidille tai kysyä oman äidin neuvoa tytön kanssa toimimiseen.

Onneksi mulla on maailman mahtavin isä,joka juuri soitteli Kertoi vieneensä omista syntymäpäivä (60.v) kukistaan osan äidin haudalle.Tytöllä on myös "varamummo" äidin siskosta joka on mun kummitätini.

Puhelen kyllä ääneen edelleen äidilleni aina joskus ja kertoilen juttuja,ehkäpä hän ne jossakin kuuntelee

 

ei ole,äiti kuoli 12v sitten kun olin 14v :'( ja isä kuoli reilu 2v sitten :'( <br><br>

 

Äiti on kyllä elossa, mutta välit on niin etäiset että tuntuu melkein kuin ei olisi. Osanottoni suruusi. 2 kuukautta on lyhyt aika, kyllä suru helpottaa.

 

:hug: Voimia sinulle!
minun äiti kuoli 11 vuotta sitten, hyvin nuorena. Kuollessaan hän oli VAIN
35.vuotias.
Kova ikävä vieläkin, tekisi niin mieli kertoa niin ilot kuin huoletkin. Yhäkin kyyneleet tulee kun miettii tai käy haudalla. Suru ja ikävä ei lopu koskaan, niiden kanssa vaan oppii elämään.
Alkuun vei vuoden verran ennen kuin "oikeasti ymmärsin" että häntä ei enää ole. Kaikka hyvää ja jaksamista sinulle!

 

Äitini on minulle todella tärkeä ja lapselle myös. Menetys on suuri sitten joskus, toivottavasti hyvin pitkän ajan kuluttua.

 

Valitettavasti äitini kuoli muutama vuosi sitten sairastuttuaan parkinsonin tautiin, sitä edelsi viisi vuotta sairaalassa hoidossa.

Isäni kuoli kolme vuotta sitten keuhkokuumeeseen/ kahteen infarktiin
Kaunialan Sotavammasairaalassa.

Kaksoisveljeni kuoli kaksi vuotta sitten oman käden kautta.

Paras tyttökaverini kuoli sain tietää eilen, isältään
jolle soitin kun ihmettelin miksi hän ei vastaile, soittelimme viikottain tai jopa päivittäin.

Toivottavasti heillä on kaikilla hyvä olla :'(

Ikävä on silti kova :'(

 

On onni :heart: . Äiti on todella läheinen, usein nähdään ja kaikesta jutellaan.

 

ON äiti ja nyt ollaan tosi hyvissä väleissä, silloin kun olin teini niin ei oltu niin kovin hyvissä väleissä

 

\

Onko sinulla vielä äiti ja oletteko hyvissä väleissä?Oma äitini kuoli muutama kuukausi sitten ja en meinaa päästä surusta yli millään :'( vielä monesti on mielessä että soitanpa äitille ja kerron jonkun asian,mutta sitten muistankin etten enää voi.Äärettömän surullinen olo :'( Äitini oli maailman ihanin ihminen :heart:

Aivan, kuin minä olisin kirjoittanut isästäni... :'( Isäni kuoli parikuukautta sitten ja ei mene päivääkään etten häntä ikävöisi! :'(

Äitini on vielä elossa, onneksi!! :heart: Äidin kanssa soitellaankin päivittäin ja meillä on loistavat välit!

 

:hug: :hug:

 

Osanottoni äitisi johdosta :flower:

Mulla äiti on muttei siitä mitään onnea ole. Soittelee kaikille minusta ja mustamaalaa minkä kerkiää. Soittelee kännissä ja nimittelee.. Lapsenlapsistakaan ei piittaa tuon taivaallista. Aivan turha ihminen minulle, ikävä kyllä. :/