Vielä eilisistä Meidän Häistä....Haluaisitko että lapsesi saisi lapsen ja avioituisi 17-vuotiaana vai että olisi vielä 35-vuotiaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Naurukohtaus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Naurukohtaus

Aktiivinen jäsen
04.07.2006
3 625
0
36
Siinähän se tulikin.Miehen kanssa mietittiin että ei se ehkä nyt tuntuisi kauheen kivalta jos omasta lapsesta tulisi äiti ja vaimo jo 17-vuotiaana mutta eipä sekään mukavaa olis jos lapsi eläis villiä sinkkuelämää vielä 35-vuotiaana :| Ei sitten päästy kompromissiin....Mitäs teillä on sanottavaa tähän?Kumpi olisi ns.pahempi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Naurukohtaus:
Siinähän se tulikin.Miehen kanssa mietittiin että ei se ehkä nyt tuntuisi kauheen kivalta jos omasta lapsesta tulisi äiti ja vaimo jo 17-vuotiaana mutta eipä sekään mukavaa olis jos lapsi eläis villiä sinkkuelämää vielä 35-vuotiaana :| Ei sitten päästy kompromissiin....Mitäs teillä on sanottavaa tähän?Kumpi olisi ns.pahempi?

jaa a. musta tuli vaimo 17V ja äiti 19V että näin ja en kadu sitä päivääkään ,ja olemme yhä naimisissa ja toukokuussa tulee 11V naimisissa.
 
mulle ainakin ihan sama, pääasia että lapset on onnellisia. toki toivon että lapsia tekisivät alle 30 vuotiaina, mutta voihan se olla niinkin etteivät tee lapsia ollenkaan, sekin käy.
 
Itse sain ensimmäisen lapsesi 16 vuotiaana, koin itsesi täysin valmiiksi siihen. Kahden vuoden päästä syntyi toinen. Tän jälkeen sterilisaatio.
Vanhempani oli innoissaan ja onnellisia isovanhempia :)
 
Jos lapsi löytäisi kivan puolison jo nuorena, en laittaisi pahakseni. Monesti kun nuorena löytyy se oikea sielunkumppani, jää ne turhat rälläämiset pois aj mukula on paljon rauhallisempi.

Tosin voi olla, että sille tulee sitten jossain vaiheessa se menovaihe päälle, jos ei ole ehtinyt kokemaan juuri mitään ennenkuin aloittaa jo yhteiselämän toisen kanssa.

Mutta en kyllä haluaisi, että lähes nelikymppinen lapseni vielä pyörisi suurinpiirtein meidän vanhempien kanssa saman katon alla ja vetäisi pillurallia kaupungilla vailla huolta huomisesta.
 
no en kyllä haluis kumpaakaan B) ja miksei 17 vee pärjäis hyvin elämässä vaikka lapsen tekiski nuorena jos myöhemmin kouluttautuu ja saa hyvän työpaikan. usein vaan näissä tuppaa käymään niin että se menovaihe tulee sitte myöhemmin kun nuorena ei oo päässy menemään. ja sinkkuna 35, ei kai siinäkään mitään pahaa jos hyvä työpaikka ja asiat muuten reilassa. en kyllä usko et sen ikänen jaksaa ihan joka vkl baareissa heilua :whistle: B) tai sit siinä on jo ongelmaa sen viinan kanssa :| ja sekin hyvin yleistä tuon ikäsissä sinkuissa, ainakin miespuoleisissa. et ehkä tuo nuorena naimisiin ja lapsia on mun mielestä noista parempi vaihtoehto :)
 
Kannatan ensimmäistä vaihtoehtoa. :p
Itse sitoutunut todella nuorena ja edelleen yhdessä.
Olin 14 kun muutettiin yhteen. Naimisiin kun olin 18. Ensimmäinen lapsi kuitenkin vasta 20 vuotiaana.
Halusin käydä ensin koulut loppuun ja olla hetken töissä opiskelujen jälkeen.
Töitä tein koko opiskelujen ajan ilta,yö ja viikonloppuna.
 
Alkuperäinen kirjoittaja no joo:
Harva 35-v. elää villiä sinkkuelämää..Ihan tavallista arkea se tuppaa olemaan..Aikuisena minusta lapset tulisi kuitenkin tehdä.

No minun lähipiirissäni on heti 2 esimerkkiä. Aika surullista katsottavaa ovat.
Ei mitään omaisuutta, pelkkää velkaa.
Tärkeintä on viikonlopun baarikuviot. Toinen asuu vielä KOTONA vanhempiensa kanssa :o.
Toinen odottaa lottovoittoa, alkaa kuulemma sitten vasta suunnitella elämäänsä paremmin :o.
 
No mulla ei oo varaa sanoa koska olen tullut raskaaksi 18-vuotiaana ja lapsen onnestahan siinä on kyse.Muistan miltä itse tuntui olla niin nuorena raskaana ja miten kamalaa se olisi ollut jos äiti ei olisi ollut tukena.Sama asia jos lapsestani tulisi homo tai lesbo.En voi kuvitella että kauhistuisin asiasta tms.Tosin asiahan on sitten ihan erikseen kun se oikeasti tulee eteen mutta näin etukäteen ajateltuna mulle on ihan sama kuhan lapsesta ei tule alkoholistia tai narkkaria.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
no en kyllä haluis kumpaakaan B) ja miksei 17 vee pärjäis hyvin elämässä vaikka lapsen tekiski nuorena jos myöhemmin kouluttautuu ja saa hyvän työpaikan. usein vaan näissä tuppaa käymään niin että se menovaihe tulee sitte myöhemmin kun nuorena ei oo päässy menemään. ja sinkkuna 35, ei kai siinäkään mitään pahaa jos hyvä työpaikka ja asiat muuten reilassa. en kyllä usko et sen ikänen jaksaa ihan joka vkl baareissa heilua :whistle: B) tai sit siinä on jo ongelmaa sen viinan kanssa :| ja sekin hyvin yleistä tuon ikäsissä sinkuissa, ainakin miespuoleisissa. et ehkä tuo nuorena naimisiin ja lapsia on mun mielestä noista parempi vaihtoehto :)

menovaihe voi tulla tai olla tulematta. itselläni ei tullut menovaihetta. sain ekan lapseni 18v ja tokan 20v. naimisiin menin 22v
 
Alkuperäinen kirjoittaja heidiS23:
Alkuperäinen kirjoittaja Naurukohtaus:
Siinähän se tulikin.Miehen kanssa mietittiin että ei se ehkä nyt tuntuisi kauheen kivalta jos omasta lapsesta tulisi äiti ja vaimo jo 17-vuotiaana mutta eipä sekään mukavaa olis jos lapsi eläis villiä sinkkuelämää vielä 35-vuotiaana :| Ei sitten päästy kompromissiin....Mitäs teillä on sanottavaa tähän?Kumpi olisi ns.pahempi?

jaa a. musta tuli vaimo 17V ja äiti 19V että näin ja en kadu sitä päivääkään ,ja olemme yhä naimisissa ja toukokuussa tulee 11V naimisissa.

miten pääsit alaikäsenä naimisiin jos ei lapsia vielä ollu??
 
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Jos lapsi löytäisi kivan puolison jo nuorena, en laittaisi pahakseni. Monesti kun nuorena löytyy se oikea sielunkumppani, jää ne turhat rälläämiset pois aj mukula on paljon rauhallisempi.

Tosin voi olla, että sille tulee sitten jossain vaiheessa se menovaihe päälle, jos ei ole ehtinyt kokemaan juuri mitään ennenkuin aloittaa jo yhteiselämän toisen kanssa.

Mutta en kyllä haluaisi, että lähes nelikymppinen lapseni vielä pyörisi suurinpiirtein meidän vanhempien kanssa saman katon alla ja vetäisi pillurallia kaupungilla vailla huolta huomisesta.

Mistään tollaisestahan ei ollut puhetta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Jos lapsi löytäisi kivan puolison jo nuorena, en laittaisi pahakseni. Monesti kun nuorena löytyy se oikea sielunkumppani, jää ne turhat rälläämiset pois aj mukula on paljon rauhallisempi.

Tosin voi olla, että sille tulee sitten jossain vaiheessa se menovaihe päälle, jos ei ole ehtinyt kokemaan juuri mitään ennenkuin aloittaa jo yhteiselämän toisen kanssa.

Mutta en kyllä haluaisi, että lähes nelikymppinen lapseni vielä pyörisi suurinpiirtein meidän vanhempien kanssa saman katon alla ja vetäisi pillurallia kaupungilla vailla huolta huomisesta.

Mistään tollaisestahan ei ollut puhetta.



"eipä sekään mukavaa olis jos lapsi eläis villiä sinkkuelämää vielä 35-vuotiaana "

Luki avauksessa!

Mistä tässä avauksessa sitten oli puhe????! :o
 

Yhteistyössä