Menee niin hermot tähän sovinnaiseen taviselämään. On uusi auto, oma asunto, vakaa mies joka on aina huomaavainen ja kiltti, rakastaa mua sellaisena kun olen. Seksiä harrastetaan kiihkottomasti kerran kuukaudessa jos sitäkään. Ja sitten kun sitä harrastetaan se tapahtuu sängyssä peiton alla, ei sen kummempia suuteluja, aina samalla lyhyellä kaavalla mies räplää vain minun "sitä" muutaman hetken, työntö sisälle, muutama toisto ja se on siinä. Koskaan ei tapella, eletään sovussa ja kerätään S-bonusta. Perheeni rakastaa nykyistäni ja kaikki on muka niin "hyvin". Syksyllä alkaa lapsettomuushoidot kun kaikki niin odottaa meiltä lapsia. MÄ TYLSISTYN KUOLIAAKSI!!!! AHDISTAA!
ARGH!!!!! Mä haluun takaisin mun entiseen elämään missä harrastettiin kiihkeästi seksiä milloin missäkin puskassa tai vaikka uimahallissa, ei ollut huolta huomisesta. Tapeltiin ja rakastettiin. Viihdekäytettiin milloin mitä nyt sattuikaan olemaan aineita tarjolla. Elämä oli jännittävää ja ikinä ei tiennyt mitä huomenna tapahtuu. Elämä oli elämisen makuista. SE on niin ihanaa...
Miten ihmeessä mä olen päätynyt tähän nykyiseen niin tylsään ja kiihkottomaan liittoon!!!??? MÄ HALUUN OLLA VILLI JA VAPAA!!!! Mä haluan tuntea, että mua todella halutaan ja mut otetaan kuin mies naisen ottaa. Haluan saada pääni sekaisin... edes silloin tällöin.
Pidätte varmaan mua hulluna , mutta tältä minusta tuntuu!!!