vesirokko ja raskaus

Kokemuksia kaivataan???????

 

vaarallinen yhdistelmä! :/

 

Jos vesirokkoa sairastamaton äiti joutuu vesirokkokontaktiin lähetetään hänet heti seuraavana arkiaamuna päivystyksenä synnytysvastaanotolle kiireellistä vesirokkovasta-aine määritystä varten tai vesirokkovasta-aine- määritys otetaan terveyskeskuksessa kiireellisenä. Vasta-aine negatiivisille aloitetaan asikloviiri 800 mg x 5 tai valasikloviiri 1000 mg x 3/vrk
7 vuorokauden kuluttua kontaktista.

Jos raskaana oleva sairastuu vesirokkoon, yllämainittu lääkitys aloitetaan avohoidossa 1 vrk:n sisällä oireiden puhjettua. Jos rakkuloitten puhjettua 4. päivänä vielä on korkea kuume (>38,5), paljon rakkuloita (>300), paha kurkkutulehdus, on varicelle pneumonia mahdollinen ja potilas järjestetään sairaalahoitoon iv-lääkitykseen. Alle 24 raskausviikolla sairastettuun vesirokkoon liittyy 1-2 % riski vesirokko-oireyhtymään, josta syystä sikiön voinnin seurantaa varten potilaasta kirjoitetaan lähete äitiyspoliklinikalle, jonne hänet kutsutaan rokon parannettua. Yli 24-viikkoinen sikiö ei vaurioidu vesirokkoviruksen vaikutuksesta

 

Vesirokko. Aikuisella varicella-zosterviruksen (VZV) aiheuttama vesirokko on harvinainen, koska valtaosa heistä on sairastanut sen jo lapsena. Suomessa on arvioitu, että vuosittain noin 2 000 raskaana olevaa naista on alttiina vesirokolle ja noin 30 sairastuu siihen raskauden aikana (Kurki ja Hiilesmaa 1997). Raskaana olevan naisen - kuten yleensä aikuisen - vesirokko voi olla rajuoireinen ja siihen saattaa liittyä tehohoitoa vaativa keuhkokuume (Scott ym. 1997). Hoitona voidaan käyttää asikloviiria, joka tosin ei estä sikiön infektoitumista (Brown ja Baker 1989).

VZV leviää istukan läpi sikiöön noin joka neljännessä tapauksessa. Alkuraskauden infektio saattaa vaurioittaa sikiön raajoja, silmiä ja aivoja. Ns. vesirokko-oireyhtymä on kuitenkin harvinainen (taulukko 2). Ennen 20. raskausviikkoa sairastettu vesirokko johtaa sikiövaurioihin 2-5 %:ssa tapauksista. Myöhemmin raskauden aikana sikiö sairastaa lievän vesirokon, johon ei liity vakavia, pysyviä haittoja.

Sikiön kannalta tilanne on hankalin, jos äidin vesirokko ilmenee enintään viisi vuorokautta ennen synnytystä tai kaksi vuorokautta sen jälkeen. Noin 30 % vastasyntyneistä saa tällöin rajun yleistyneen vesirokon (kuolleisuus 25 %), koska äidille ei ehdi kehittyä sikiötä suojaavia vasta-aineita. Vastasyntyneelle voidaan antaa varicella-zosterimmunoglobuliinia ja infektion hoitoon asikloviiriä (Scott ym. 1997).

Vesirokkorokotetta on nykyisin käytettävissä, ja sitä voidaan tarvittaessa antaa ehkäisyyn seronegatiivisille naisille (Seidman ym. 1996). Raskaus ei saisi alkaa kolmeen kuukauteen rokotuksen jälkeen.