Vertaistukea ahdistukseen/masennukseen ja perhe-elämässä jaksamiseen!

Täällä äiti kaipailisi vertaistukea teiltä muilta äideiltä elämäntilanteeseen, jossa suuressa osassa on äidin ahdistuneisuushäiriö ja jonkin asteinen masennus. Hoito on käynnissä, mutta välillä turhauttaa kun tuntuu, että asiat vain junnaavat paikallaan ja olen ainoa ongelmani kanssa! Löytyykö kohtalotovereita?



Raskausajan voin hyvin, mutta ahdistus tuli synnytyksen jälkeen ja jatkuu yhäkin... Vauva ei ollut suunniteltu ja kaikki vastuu tulikin hieman ''shokkina'' tuoreelle äidille, joten jonkinlainen synnytyksen jälkeinen masennuskin tuli koettua. Minulla on esiintynyt pelkotiloja, pakko-oireista käytöstä (esimerkiksi pelkään jotain pahaa tapahtuvan, jos en tee asioita tietyllä tavalla). Välillä on parempia päiviä ja sitten taas niitä huonompia. Menin vielä typeränä aloittamaan hormonaalisen ehkäisyn ja nehän pistivät pääni entistä pahemmin sekaisin. Harmittaa kun ihanaa perhe-elämää varjostaa tämmöinen ongelma... Sitä kun haluaisi antaa vain parastaan vauvalle ja nauttia näistä hetkistä!



Kaipailisinkin tukea muilta mammoilta, varsinkin, jos olette/olette olleet samanlaisessa tilanteessa, tsemppejä tänne päin kiitoos!

 

Voimia!

Minulla oli myös ahdistavaa silloin kun esikoinen oli vauva. Asiaa pahensi koliikki. Olen myös kärsinyt peloista ja pakko-ajatuksista. Siinä vaiheessa kun lapsi oli sellainen 1,5 v alkoi elämä taas tuntua oikein valoisalta

Kannattaisi varmaan luopua hormonaalisesta ehkäisystä, sehän on vaarallista muutenkin, mutta lisäksi vielä jos aiheuttaa mieliongelmia. Kuparikierukka on yksi hyvä vaihtoehto.

 

ap: Lopetin minipillerit juurikin mielialavaihteluiden vuoksi noin viikko sitten. Kuparikierukan laitoin ensimmäisenä, mutta kohtuni oli liian pieni sille ja aiheutti kipuja :-(