Miksi etuuksia verotetaan ankarammin kuin palkkatuloja?
Palkkatulojen verotus on lievempää kuin etuuksien ja eläkkeiden verotus, koska palkkatuloista voidaan viran puolesta tai verovelvollisen vaatimuksesta tehdä erilaisia vähennyksiä. Osa ansiotuloista tehtävistä vähennyksistä myönnetään vain palkansaajille. Etuuksista ja eläkkeistä näitä vähennyksiä ei saa.
Verohallinnolta kerran vuodessa saatava verokortti on laskettu palkkatuloa varten, eikä se sellaisenaan sovellu erilaisten etuuksien ennakonpidätyksen toimittamiseen oikean suuruisena.
Etuuksia ovat mm. työttömyys- ja sairausajan päiväraha, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, erityishoitoraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha, osittainen hoitoraha, kuntoutusraha, työmarkkinatuki, vuorottelukorvaus, koulutustuki ja starttiraha. Eläkkeitä varten lasketaan omat veroprosentit.
Palkkatuloista tehtävät vähennykset
Palkkatuloista tehdään viran puolesta tulonhankkimisvähennys laissa säädetyn suuruisena. Kuluja voidaan vaatia vähennettäväksi myös siltä osin, kuin ne ylittävät kaavamaisen tulonhankkimisvähennyksen määrän. Tulonhankkimiskuluja ovat mm. ammattikirjallisuuden hankintakulut, opintomatkoista ja työmatkoista aiheutuneet kustannukset, jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut, työhuonekulut, kulut tieteen ja taiteen harjoittamisesta sekä omien työkalujen käytöstä. Lisäksi palkansaaja saa tietyin edellytyksin vähentää palkkatuloistaan asunnon ja työpaikan väliset matkakulut.
Edellä mainittujen vähennysten lisäksi palkansaajat saavat valtion- ja kunnallisverotuksessa vähentää heiltä perityt lakisääteiset eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut. Lisäksi he saavat kunnallisverotuksessa hyväkseen ansiotulovähennyksen.
