vierailija
Verkkouutiset: Yhä suurempi osa kuluttajien ansioista kuluu elinkustannuksiin - Kiitos yritysten ahneusinflaation ja OrpoPurran alvin noston sekä leikkausten!
www.verkkouutiset.fi
Intrum Insight-raportin mukaan sekä kuluttajien että yritysten maksukyky heikkeni ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ja aiempaa useammasta laskusta jouduttiin lähettämään muistutuksia tai siirtämään perintään.
– Inflaation laukka on hidastunut, mutta se ei vielä näy kuluttajan kukkarossa. Edelleen korkealla pysyttelevät elinkustannukset heikentävät kuluttajien maksukykyä. Lisäksi leikkaukset sosiaalietuuksissa lisäävät erityisesti heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien maksuvaikeuksia, Iskala sanoo tiedotteessa.
Intrumin Eurooppalaisen kuluttajien maksutapatutkimuksen mukaan suomalaisista kuluttajista 19 prosenttia arvioi joutuvansa jättämään maksamatta vähemmän tärkeitä laskuja selviytyäkseen inflaation ja korkeiden korkojen vaikutuksista kustannustasoon.
Lomautusten ja työttömyyden lisääntyminen heikentää maksukykyä ja lisää yritysten luottoriskejä
Kuluttajien lisääntyneet maksuvaikeudet näkyvät myös Takuusäätiössä, joka tarjoaa tukea raha-asioissa ja velkojen hoidossa.
Takuusäätiön johtaja Minna Mattila kertoo, että työttömien osuus neuvonnan asiakaskunnassa on kasvanut yli neljänneksellä viime vuodesta.
– He ovat kertoneet kärsineensä inflaatiosta ja sosiaalitukien leikkauksista. Korkojen nousu puolestaan on lisännyt yhteydenottoja asuntovelallisilta, jotka ovat huolissaan asuntonsa menettämisestä. Monet ovat alkuun yrittäneet selviytyä laskuista ja arjen menoista ottamalla uutta luottoa. Luoton ottamisen sijaan kannustamme ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä Takuusäätiön maksuttomaan neuvontaan tai talous- ja velkaneuvontaan, sanoo Mattila.
Viime syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan yli puolet (55 %) suomalaisista kuluttajista arvioi, että käyttää seuraavien 12 kuukauden aikana aiempaa vähemmän tai ei lainkaan rahaa lomailuun ja matkailuun.
Peräti 65 prosenttia arvioi käyttävänsä aiempaa vähemmän rahaa päivittäisiin kuluihin, kuten ravintolaillallisiin tai lahjoihin ja 58 prosenttia kertoi aikovansa käyttää tavallista vähemmän rahaa sesonkiluonteisiin juhlapyhiin.
– Yhä suurempi osa kuluttajien ansioista kuluu elinkustannuksiin ja rahaa jää vähemmän vapaa-ajan viettoon. Kesäsesongista voikin tulla ravintola- ja matkailualalla odotuksia heikompi, Iskala arvioi.
Yli puolet suomalaisista kuluttajista arvioi, että käyttää seuraavien 12 kuukauden aikana aiempaa vähemmän tai ei lainkaan rahaa lomailuun ja matkailuun.
Inflaation syy
Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
www.apu.fi
Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.
Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.
Yhä suurempi osa kuluttajien ansioista kuluu elinkustannuksiin | Verkkouutiset
Orastavasta talouskasvusta huolimatta kuluttajien maksukyky heikentynee ja maksuvaikeudet kasvavat tulevina kuukausina.
www.verkkouutiset.fi
Intrum Insight-raportin mukaan sekä kuluttajien että yritysten maksukyky heikkeni ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ja aiempaa useammasta laskusta jouduttiin lähettämään muistutuksia tai siirtämään perintään.
– Inflaation laukka on hidastunut, mutta se ei vielä näy kuluttajan kukkarossa. Edelleen korkealla pysyttelevät elinkustannukset heikentävät kuluttajien maksukykyä. Lisäksi leikkaukset sosiaalietuuksissa lisäävät erityisesti heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien maksuvaikeuksia, Iskala sanoo tiedotteessa.
Intrumin Eurooppalaisen kuluttajien maksutapatutkimuksen mukaan suomalaisista kuluttajista 19 prosenttia arvioi joutuvansa jättämään maksamatta vähemmän tärkeitä laskuja selviytyäkseen inflaation ja korkeiden korkojen vaikutuksista kustannustasoon.
Lomautusten ja työttömyyden lisääntyminen heikentää maksukykyä ja lisää yritysten luottoriskejä
Kuluttajien lisääntyneet maksuvaikeudet näkyvät myös Takuusäätiössä, joka tarjoaa tukea raha-asioissa ja velkojen hoidossa.
Takuusäätiön johtaja Minna Mattila kertoo, että työttömien osuus neuvonnan asiakaskunnassa on kasvanut yli neljänneksellä viime vuodesta.
– He ovat kertoneet kärsineensä inflaatiosta ja sosiaalitukien leikkauksista. Korkojen nousu puolestaan on lisännyt yhteydenottoja asuntovelallisilta, jotka ovat huolissaan asuntonsa menettämisestä. Monet ovat alkuun yrittäneet selviytyä laskuista ja arjen menoista ottamalla uutta luottoa. Luoton ottamisen sijaan kannustamme ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä Takuusäätiön maksuttomaan neuvontaan tai talous- ja velkaneuvontaan, sanoo Mattila.
Viime syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan yli puolet (55 %) suomalaisista kuluttajista arvioi, että käyttää seuraavien 12 kuukauden aikana aiempaa vähemmän tai ei lainkaan rahaa lomailuun ja matkailuun.
Peräti 65 prosenttia arvioi käyttävänsä aiempaa vähemmän rahaa päivittäisiin kuluihin, kuten ravintolaillallisiin tai lahjoihin ja 58 prosenttia kertoi aikovansa käyttää tavallista vähemmän rahaa sesonkiluonteisiin juhlapyhiin.
– Yhä suurempi osa kuluttajien ansioista kuluu elinkustannuksiin ja rahaa jää vähemmän vapaa-ajan viettoon. Kesäsesongista voikin tulla ravintola- ja matkailualalla odotuksia heikompi, Iskala arvioi.
Yli puolet suomalaisista kuluttajista arvioi, että käyttää seuraavien 12 kuukauden aikana aiempaa vähemmän tai ei lainkaan rahaa lomailuun ja matkailuun.
Inflaation syy
Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
Ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista – syy inflaatioon on yritysten voittomarginaali
Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.
Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.
