Veren korvikkeet?

Ongelma:
Kammoan verta. Mutta se ei ilmene inhona haavoihin. Olen ollut avustamassa leikkauksissa eläinlääkäriasemalla, eikä se inhota sieläkään.
Sen sijaan inhoan syvästi verensiirtoa, pelkkä ajatuskin riittää saamaan pahan olon. En osaa sanoa miksi näin on. Pahimmillaan heikotus on iskenyt, kun näin työkaverin vesipullon (verenluovutuksesta saatu) jossa oli kuvana piirretty,hymyilevä veripisara ja teksti "Hengenpelastaja" tms. Eli ajatus verenluovutuksesta riittää, ei tarvitse nähdä tässä yhteydessä verta edes oikeasti.

Nyt on alkanut pelottaa, että onko kuinka suuri todennäköisyys joutua verensiirtoon synnytyksessä? Ei, minua ei pelota se että itse vuotaisin melkein kuiviin, vaan se että pitäisi ottaa vastaan jonkun toisen luovuttamaa verta. En tiedä voisiko elää sellaisen tiedon kanssa, että olen saanut jonkun toisen ihmisen verta suoniini. Outoa? Arvatkaa etteikö minusta ole... Mutta silti niin todellista, syvää, ja pelottavaa inhoa ettei sitä pysty edes kuvailemaan.

Voinko käydä etukäteen luovuttamassa itse itselleni verta hätävaraksi (sen saattaisin ehkä kestää pyörtymättä sillä ajatuksella että saatan tarvita sitä itse.

Vai saako sairaaloissa kuinka helposti käyttöönsä verenkorvikkeet? Näitähän on, koska on uskontojakin jotka kieltäytyvät oikeasta verestä verensiirrossa.
 
Tarkoitatko että kammoat siis ainoastaan punasoluja (=sitä punaista) vai kaikkia verituotteita (punainen ja keltainen = trombosyytit)?

Mikäli kammo kohdistuu vain punasoluihin, niin jäljelle jää vielä trombosyytit, plasmanlaajentajat (hemohes ym.) ja hyytymistekijät. Mutta fakta on että keinotekoisia punasoluja ei ole olemassa ja kun hemoglobiini laskee tarpeeksi alas on sinulla kaksi vaihtoehtoa: 1) olla ottamatta punasoluja ja kuolla tai 2) niellä kammosi ja ottaa punasoluja vastaan ja jäädä eloon huolehtimaan lapsestasi.

En ole koskaan kuullut että Suomessa olisi mahdollista käydä luovuttamassa itselleen verta varalle.
 
^ Aika kärjistetysti sanottu, että kuolet jos et ota punasoluja.
Huomhuom. Ihmisen elimistö sietää väliaikaisesti huomattavaakin anemiaa (eli punasolujen vähyyttä) mikäli veren tilavuus säilyy normaalina. Ja veren tilavuutta voidaan lisätä eri nesteillä. Elimistö tuottaa punasoluja sitten itse lisää ja aikanaan veren punasolutasapaino palautuu.
EPO auttaa punasoluja syntymään elimistössä nopeammin, joten voi kysyä onko mahdollisuutta saada sitä.
Lisäksi monia veren pieniä ainesosia voi saada pussista sellaisenaan, ei tarvitse ottaa kokoveren siirtoa aina ja välttämättä.
Joissain sairaaloissa on esim. leikkauksissa mahdollista käyttää laitetta, joka ottaa talteen oman hukkaan vuotaneen veren (imetään haavasta tms.) ja se suodatetaan ja puhdistetaan ja palautetaan potilaaseen. Ei ehkä alatiesynnytyksessä ole käytetty, mutta jos joutuu vaikkapa sektioon ja jostain syystä tulee runsasta vuotoa, niin voi toivoa tämän laitteen käyttöä mikäli laite löytyy hoitavasta sairaalasta.

Ihan viisastakin kyseenalaistaa verensiirron tarpeellisuus. Verta ollaan lykkäämässä joka kerta jos potilas vähääkään menettää verta, ja ihan suotta koska elimistöllä on kyky palauttaa tilanne ennalleen kunhan edellytykset (eli se veren nestetilavuus) on olemassa. Ja verensiirron riskit on todellisuudessa suuremmat kuin mitä ihmisten annetaan ymmärtää.
Tsemppiä!! :)
 
^ No näistä riskeistä olen myös kuullut ja ne on ollut YKSI syy miksi verensiirrot ei houkuta. Mutta ehdottomasti suurin on tuo jäätävä inho asiaa kohtaan.

Voisinkohan sitten vaatia, että jos minuun kuitenkin olisi jostain syystä jonkun verta tungettava, se tehtäisiin niin etten tule koskaan tietämään asiasta...? En nimittäin tiedä, näin etukäteen ajatellen, miten voisin elää sellaisen tiedon kanssa. Kai se inho siitä joskus laantuisi, mutta silti. Pitääkin ottaa puheeksi neuvolassa tuo.
 
Ihmisen elimistö sietää väliaikaisesti huomattavaakin anemiaa (eli punasolujen vähyyttä) mikäli veren tilavuus säilyy normaalina. Ja veren tilavuutta voidaan lisätä eri nesteillä.
Kyllä tämä pitää paikkansa, mutta vain mikäli anemia on syntynyt pitkällä aikavälillä. Olen nähnyt potilaan jonka hemoglobiini oli 34 kävelevän itse osastolle. Mikäli jonkun hemoglobiini laskee arvoon 34 vuodon seurauksena, ei hän todellakaan kävele, hyvä jos hengittää enää itse.

Veren tilavuutta voidaan lisätä juuri plasmanlaajentajilla tai ihan perusnesteytyksellä. Tämä ei kuitenkaan mitenkään lisää veren hapenkuljetuskykyä ja toisaalta jopa "laimentaa" sitä jäljellä olevaa verta.

EPO auttaa punasoluja syntymään elimistössä nopeammin, joten voi kysyä onko mahdollisuutta saada sitä
Kyllä, mutta vaikutus tulee vasta parin viikon sisällä. Ei auta juuri mitenkään akuutissa vuodossa.

Lisäksi monia veren pieniä ainesosia voi saada pussista sellaisenaan, ei tarvitse ottaa kokoveren siirtoa aina ja välttämättä
Koko verta ei enää siirretä kuin pikkukeskosille ja heillekin se tehdään yhdistämällä punasoluja ja trombosyyttejä. Veren pienillä ainesosilla tarkoitat ilmeisesti trombosyyttejä ja erilaisia hyytymistekijöitä. Sairaaloissa kyllä annetaan juuri sitä mistä on puute, eikä aina vain "verta".

Verta ollaan lykkäämässä joka kerta jos potilas vähääkään menettää verta, ja ihan suotta koska elimistöllä on kyky palauttaa tilanne ennalleen kunhan edellytykset (eli se veren nestetilavuus) on olemassa. Ja verensiirron riskit on todellisuudessa suuremmat kuin mitä ihmisten annetaan ymmärtää.
Olen kyllä tämän asian kanssa eri mieltä. Veri ei ole halpaa ja sitä ei koskaan anneta turhaan ja varmuuden varaksi. Eli pikkuvuotoihin et tule saamaan verta. Kyllä sitä katsellaan ihan potilaan voinnin mukaan annetaanko vai ei. Joku toinen selviää pienen huimauksen kanssa, kun toinen menee tajuttomaksi joka kerta kun edes sängyn päätyä koettaa nostaa.

Verensiirrossa on aina riskejä, siksi siihen ei lähdetä heppoisin perustein. Veri kuitenkin on testattua, mutta kuten veripalvelukin ilmoittaa tuore tartunta ei näy testeissä. Aina voi tulla vasta-ainereaktioita, mutta HIV:ä tai C-hepatiittia ei Suomessa ole verensiirrosta tullut sitten 80-luvun. Ulkomailla tilanne on eri. Sanoisin että verensiirrossa on aina riskinsä, mutta en pitäisi niitä kovin korkeina.

Ja Vinttis sinulle tiedoksi, kaikki sinulle tehdyt asia kerrotaan sinulle. Suomessa ei terveydenhuollossa ole mahdollista että saisit verta ja siitä ei sinulle sanoittaisi. Ei vaikka niin toivoisitkin.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä vaan sitä verta annetaan heppoisin perustein, nim. kokemusta on. Tajusin onneksi itse sanoa, että tasan ei anneta. Eikä sitä tarvittukaan, sitä oltais vaan "varmuuden vuoksi" lykätty suoneen.
Ja tiedän tapauksen, että EPOa on annettu nimenomaan etukäteen siltä varalta, että synnytyksessä tulee verenhukkaa.
Mut keskustele asiasta etukäteen neuvolassa ja kätilön kanssa sitten synnärillä (tee kirjallinen hoitotoivepaperi siltä varalta, että puhuminen ei luonnistu supistelujen vuoksi). Jokainen on oikeutettu päättämään omasta hoidostaan + saamaan laadukasta hoitoa ja halutessaan ilman verta (on kyllä vielä niitä lääkäreitä jotka eivät syystä tai toisesta suostu antamaan veretöntä hoitoa, ovat kangistuneet kaavoihinsa...). Toki on hyvä olla tietoinen sit niistä vaihtoehtoisista hoitomuodoista ja riskeistä puolin jos toisin.
 
Niin ja siis huomhuom, täytyy ottaa huomioon se kuinka suuresta verenhukasta on kysymys. Suht harvoin synnytyksessä kuites Suomessa käy niin, että verta pääsee hukkaan enemmän kuin litra. Useimmiten verenhukkaa ei ole nimeksikään. Onhan se totta, että hemppari hujahtaa aikas alas, jos parikin litraa verta häviää elimistöstä, mutta ani harvoin näin käy.
 
Kyllä vaan sitä verta annetaan heppoisin perustein, nim. kokemusta on. Tajusin onneksi itse sanoa, että tasan ei anneta. Eikä sitä tarvittukaan, sitä oltais vaan "varmuuden vuoksi" lykätty suoneen.
Yksittäistapaukseen on vaikea ottaa kantaa, kun ei tiedä taustoja ja faktoja. Olen pahoillani jos koet että kohdallasi on toimittu näin.

Ja tiedän tapauksen, että EPOa on annettu nimenomaan etukäteen siltä varalta, että synnytyksessä tulee verenhukkaa
Kyllä näin voidaan toimia, jos vuotoriski on jostain syystä kohonnut. Ei se EPO kuitenkaan niin turvallista ole että sitä kannattaa alkaa pistelemään kaikille perusterveille, normaalilla vuototaustalla oleville synnytyksen lähestyessä vain koska pelkää/ei halua verta. On eri asia jos vuotohistoriassa on jotain mikä antaa viitteitä suuremmasta vuotoriskistä.

Raskauden aikana elimistö lisää verivolyymia jo luonnostaan. Tämän vuoksi pieni vuoto (alle litra) juurikaan vaikuta synnyttäjän vointiin.
 

Yhteistyössä