Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja tuttu tilanne:
meillä kaksi vuotta ollut tilanne, että vuokra ja sähkölaskut enää mAksetaan. siis ne tärkeimäthän nuo on. muita laskuja ei ole edes mahiksia maksaa. korot juosseet niin törkeisiin lukemiin. huomautukset maksaa, perintätoimistoon ilmoitukset maksaa. eli pääoma ei pienenis kun ei hyödytä noita korkojakaan maksaa, koska pääoma ei pienenisi. ja mihin sen rajan vetäis, että mitä laskuja maksettaisiin. velkaneuvojalla käytiin, ja minkäänlaista lainaa ei saada, koska tulot ovat velkoihin nähden liian matalat. että näin. tässä koitetaan sitten tahia, ja yrittää olla ettei asia vaivaisi. mies painaa töissä pitkää päivää, ja mä murehdin ja murehdin, kunnes en tiedä mihin tää kaikki johtaa.
Voi itku...tää on jo paha tilanne =( miten ihmeessä sä jaksat??mä en kyllä enää tuollasta tilannetta kestäis.Jos noin meille käy niin ollaan päätetty että istutaan kaikki pöydän ääreen myrkkyjuomien kanssa ja sanotaan hyvästit =( ihan oikeesti,me ei kestettäs tollasta.
aina en kestä itsekkään. monta kertaa tekisi mieli sanoa vain hyvästit. mutta kuka niiden lainojen kanssa eläisi, lapsetko?? syyttömimmät osapuolet tähän ovat kuitenkin. syytänkö sitten itseäni vai miestä. tiedän vain että vielä vuosia sitten tilanne oli se, että saattoi jokin lasku jäädä maksamatta, ja tuli huomautuslasku. mutta ikinä ei ulosotto karhunnut rahoja. sukulaisilta saattoi silloin lainata.
mutta mitä tehdä nyt, kun mitään kaupungin takaamaa luottoa ei saada. haaveilen että nuo velat saisi yhdistettyä yhdeksi lainaksi jota maksellaan pois. mutta kun postiluukusta kilahtaa viikon aikana useampi lasku joissa korot ja huomautukset sekä oikeudenkäyntikulut kun lasku käynyt tuomittavana. kaikki se on jo enempi kuin se mitä itse saan kuukaudessa käteen.
epätoivoisia hetkiä elän. olen täysi eristäytynyt ulkomaailmasta. murehdin ja haudon näitä asioita. mutta tiedän ettei miehelläkään ole helpompaa. mutta kuinka voimme auttaa itseämme. kuka auttaisi meitä. kenelle puhuisi asiasta. velkaneuvojalla käyty kahteen kertaan. muualla asiasta ei voi puhua. tätä en toivoisi kenellekkään.
olen kuitenkin tunnollinen ihminen, ja tää velka on asia joka painaa sydänalaa joka päivä. ja mitä sitten kun meistä aika jättää miehen kanssa, kuka hoitaa nämä laskut. pakko kuitenkin hammasta purren vain jaksaa.
meidän perheessä ei ole alkoholiongelmaa. ei väkivaltaa. mutta meillä on velkaongelma. miksei näistä puhuta julkisesti. tuskin olemme suomen ainoita. olisi edes vertaistukea, mutta ei.