Veikkauksia, kumpi antaa periksi?

hyytikyppynen

Aktiivinen jäsen
30.10.2006
26 410
8
38
puurajan takana
Ko meilä on sellanen tilanne että mie kuulun kirkkoon ja mies ei. Mie haluaisin kastaa tämän tulevan lapsen ja mies ei. En tiä uhkaako tästä nyt sitte kehittyä kauhea avioriita mutta, kumpikohan antaa periksi?
d030.gif



Tästä on keskusteltu jo paaaaljon. Ja minun mielestä miehellä ei oo kyllä mittään oikeita perusteluja olla kastamatta lasta koska sen ilmeetki on aina vähän :xmas: Jospa se vaan tahallaan minua kiusaa :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Olemisen riemu:
Sinä äitinä päätät kastetaanko lapsi vai ei. Tää oli siis vain mun mielipide. Itse olen ajatellut niin että lapsi voi myöhemmin erota kirkosta jos kokee sen ahdistavaksi.

No ko mie en halua kävellä miehen yli tässä asiassa, vaan haluaisin että päästäis yhteisymmärrykseen nii että molemmat ois tyytyväisiä... :/
 
Avioliiton kohdalla pakanoiden mieliksi sitä ei solmita kirkossa, vaan maistraatissa ja valmis liitto voidaan sitten siunata kirkollisin menoin. Miksei lapsen kohdalla voitaisi tehdä samoin? Nimenanto pakanallisesti ja sitten pelkkä siunaus? Yksikään pappi tuskin kieltäytyisi lapsen siunaamisesta.
 
Eiköhän olisi parempi, että laitatte lapsen väestörekisteriin ja annatte lapsen itse sitten vanhempana päättää mitä haluaa.
toki lapsi voi käydä uskonnon tunneilla ja äiti voi kertoa omasta uskostaan ym.
Me ainakin teimme näin mieheni kanssa, kun toinen ei kuulu kirkkoon.
 
äiti päättää. meillä onneksi oltiin yhtä mieltä asiasta eikä siitä tullut mitään ongelmaa. minä en kuulu ja mies kuuluu muttei ole uskossa eikä kirkko millään tavalla osa miehen elämää. lasta ei kastettu
 
Alkuperäinen kirjoittaja hyytikyppynen:
No ko mie en halua kävellä miehen yli tässä asiassa, vaan haluaisin että päästäis yhteisymmärrykseen nii että molemmat ois tyytyväisiä... :/

Mun mies ei kuulu kirkkoon ja muutenkin suhtautuminen on uskonnonvastaista. Itse kuulun kirkkoon mutta minulla ei ole henkilökohtaista uskoa. En silti pidä kirkkoa ja uskontoa kielteisenä asiana ja en halunnut sulkea kirkkoa ja mahdollista uskoa pois lasten elämästä.

Mies voi ilmaista oman kantansa uskontoon jos lapset sitä häneltä kysyvät. Kuten teen minäkin.

Mies antoi periksi kasteasiassa. Koska loppujen lopuksi asia oli "ihan sama".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Olemisen riemu:
Alkuperäinen kirjoittaja hyytikyppynen:
Alkuperäinen kirjoittaja Olemisen riemu:
Sinä äitinä päätät kastetaanko lapsi vai ei. Tää oli siis vain mun mielipide. Itse olen ajatellut niin että lapsi voi myöhemmin erota kirkosta jos kokee sen ahdistavaksi.

No ko mie en halua kävellä miehen yli tässä asiassa, vaan haluaisin että päästäis yhteisymmärrykseen nii että molemmat ois tyytyväisiä... :/

Mun mies ei kuulu kirkkoon ja muutenkin suhtautuminen on uskonnonvastaista. Itse kuulun kirkkoon mutta minulla ei ole henkilökohtaista uskoa. En silti pidä kirkkoa ja uskontoa kielteisenä asiana ja en halunnut sulkea kirkkoa ja mahdollista uskoa pois lasten elämästä.

Mies voi ilmaista oman kantansa uskontoon jos lapset sitä häneltä kysyvät. Kuten teen minäkin.

Mies antoi periksi kasteasiassa. Koska loppujen lopuksi asia oli "ihan sama".

No juu, mieki vähän veikkaan että jos tuo nyt antais periksi kumminki, luultavasti muuten vain minua kiusaa. Se on sen paha tapa... :xmas:

Ei mullakkaan ole mitenkään henkilökohtasta sidettä koko kirkkoon, uskon mitä uskon omassa päässäni. Mut en tiä, jotenki tuntuu että tullee turvallisempi olo siitä kasteesta, miksihän lie :snotty:
 

Yhteistyössä