Vauvojen vanhemmat missä vaiheessa nukutte? Joka ilta miehen kanssa riitaa aiheesta :(

Meillä reilu 5 kk vauva ja alan olla ihan umpiväsynyt nyt kun vauva ei enää nuku päivällä kuin yhdet pitkät päiväunet ja muutamat noin 30 min unet. Joka ilta sama riitely ja syyllistäminen kun mies haluaisi viettää kahdenkeskeistä aikaa ja minä en jaksaisi valvoa joka ilta 1-2 kun vauva herää 7 jälkeen ja on taas alkamut syömään yöllä muutaman kerran. Eilenkin vauva meni nukkumaan klo 22 ja minä puoli 1 ja siitä tuli taas riita kun en halua viettää miehen kanssa aikaa. Vauva heräsi tänään 7.30 ja heräsin kaksi kertaa imettämään siinä välissä. Edellisenä yönä ehdin nukkua vähän alke 5 tuntia kun piti herätä neuvolaa varten aikaisin.

Tavaksi on tullut, että joka yö ehdin nukkua noin 6 tuntia (ennen synnytystä tarvitsin 8h unta, että olin pirteä) ja joka ilta riidellään samasta aiheesta kun minä haluaisin mennä nukkumaan ja mies haluaisi, että valvon. Sitten tuntuu, että ilen aivan umpiväsynyt joka päivä kun mies jankuttaa sitä etten halua viettää hänen kanssaan aikaa ja huomioin vain vauvan. Lisäksi on sitä mieltä koska olen vain kotona en tarvitse unta niin paljoa. Mies itse tekee iltavuoroa ja herää 10-11 välillä eli minä olen ollut jo useamman tunnin hereillä.

Miten teillä menee nämä nukkumiset? Olisi kiva saada vinkkejä kun tuntuu, että olen nykyään aina todella väsynyt.Päivällä en ehdi nukahtaa lyhyiden päiväunien aikana ja silloin kun vauva nukkuu pidempiä unia on kiva syödäkin rauhassa, usein on siivoamista tai koko päiväuniaika menee kaupassa kun täältä on matkaa ja busseja kulkee suht harvoin.

 

Siis miten niin ette ehdi viettää yhdessä aikaa, onhan tuossa monta tuntia???

Meillä ei juuri ollut yhteistä aikaa kun vauva oli pieni, siis ilman vauvaa, koska hän nukkui niin huonosti.

Mutta nykyään taapero menee nukkumaan 20-20.30 aikoihin ja me aikuiset viimeistään klo 23. Ja mun mielestä meillä on nykyään paljon kahdenkeskistä aikaa silloin kun halutaan...

 

Miten se miehellesi noin iso juttu on, että milloin sinä menet nukkumaan? Pakota miehesi heräämään lapsen itkuihin ja antamaan ruokaa pullosta.

 

onpas sun mies ymmärtämätön ja itsekäs. Voisi kokeilla että nousisi edes viikon joka kerta istumaan viereen kun sinä nouset imettämään ja aamulla ylös samaan aikaan kuin sinä joudut nousemaan. Varmaan alkaisi ymmärrystä löytyä. Eikä sun velvollisuutesi ole toimia minään seuraneitinä miehellesi, kyllä kai hän voi itsekseenkin telkkaria katsoa jos sua väsyttää. Huh.

 

Eipä kuulosta kovin aikuiselta tuo sinun miehesi. Siis millainen isä on mustasukkainen vauvan saamasta ajasta, eikä ymmärrä että pienten vauvojen äidit voivat todellakin olla ihan kuoleman väsyneitä?! Kannattaisi lähettää poju takaisin äidin helmoihin aikuistumaan!

 

No on miehellä jonku sortin asenneongelma :-O Todellakin menee tossa vauvavaiheessa kunnon yöunet sen edelle että vanhemmilla on tuntikausia yhteistä aikaa joka ilta. Vauva kasvaa, alkaa nukkumaan paremmin, ja sitten äitikään ei ole enää niin väsynyt.

Mä suosittelen kans tota että mies hoitaa vauvaa pari yötä putkeen vaikka vkloppuna, nousee vauvan kanssa yhtä aikaa ja hoitaa myös koko päivän. Siinä saattaa paljastua, miksi joskus voi vähän väsyttää vaikka onkin "vain kotona"...

 

Miehille on rankkaa tulla isäksi ja luopua vaimosta, josta tulee synnytyksen myötä äiti ja jota vauva tarvitsee enemmän kuin isä. Muistan miten hankalaa omalle miehelleni oli kun esikoinen syntyi ja joutui luopumaan omasta elämästään, esikoinen huusi yötä päivää ensimmäisen puolivuotta. Kolmen vuoden kuluttua meille syntyi kaksoset. Mies oli jo ehtinyt tottua isompaan lapseen, joka ei vaadi hänen huomiotaan eikä minunkaan huomiota enää siinä määrin mitä vauva ja oli jo pystynyt harrastamaankin. Kaksoset oli uusi kriisi (hekin huusivat ensimmäisen puoli vuotta yötä päivää) eli oli jo unohtanut kuinka rankkaa vauva-aika voi olla. Esim. iltaisin kun saatiin kaksoset niille tunnin unilleen ei tullut itse nukkumaan vaan jäi valvomaan ja koko ajan väsytti niin kovasti. Nyt kohta syntyy neljäs lapsi (kaksoset alle 2v) ja voin kuvitella millasta tuon ukon kanssa tulee olemaan kun minä en ehdi hoitaa kaikkia neljää lasta yöllä tai muutoinkaan yksin -painajaiset, muut yöheräilyt, kun ovat kipeinä.

 

Jospa mieskin muuttaisi vähän vuorokausirytmiään ns. normaalimpaan suuntaan ja alkais nousta aamulla touhuilemaan teidän kanssa. Voisi uni maistua sitten äijällekin ennen aamuyötä.

Ehtiikö miehesi ylipäänsä näkemään koko vauvaa koskaan, jos nukkuu aamut ja valvoo yöt jolloin vauva on unilla??

 

[QUOTE="kohta neljän äiti";28862366]Miehille on rankkaa tulla isäksi ja luopua vaimosta, josta tulee synnytyksen myötä äiti ja jota vauva tarvitsee enemmän kuin isä. Muistan miten hankalaa omalle miehelleni oli kun esikoinen syntyi ja joutui luopumaan omasta elämästään, esikoinen huusi yötä päivää ensimmäisen puolivuotta. Kolmen vuoden kuluttua meille syntyi kaksoset. Mies oli jo ehtinyt tottua isompaan lapseen, joka ei vaadi hänen huomiotaan eikä minunkaan huomiota enää siinä määrin mitä vauva ja oli jo pystynyt harrastamaankin. Kaksoset oli uusi kriisi (hekin huusivat ensimmäisen puoli vuotta yötä päivää) eli oli jo unohtanut kuinka rankkaa vauva-aika voi olla. Esim. iltaisin kun saatiin kaksoset niille tunnin unilleen ei tullut itse nukkumaan vaan jäi valvomaan ja koko ajan väsytti niin kovasti. Nyt kohta syntyy neljäs lapsi (kaksoset alle 2v) ja voin kuvitella millasta tuon ukon kanssa tulee olemaan kun minä en ehdi hoitaa kaikkia neljää lasta yöllä tai muutoinkaan yksin -painajaiset, muut yöheräilyt, kun ovat kipeinä.[/QUOTE]

Mä en vaan ymmärrä miksi olet tuollaisen miehen kanssa tehnyt lapsia?

 

Meillä 4,5kk vauva. Itse nukun päiväunet silloin kun vauvakin. Lyhyet tai pitkät, ihan vauvasta riippuen. Asensin tämän ajatuksen itseeni jo raskausaikana kun sitä kaikkialla suositeltiin että itse jaksaisi. Siivoamisen ym. Kotityöt teen sitten silloin kun vauva on hereillä. Meillä viihdytään sitterissä ja leikkimatolla. Imurointi on vauvan suuri suosikki sitä hän ei kyllästy katselemaan koskaan. Jossain tälläistä jopa suositeltiin, jotta lapsi oppisi ja tottuisi kotitöihin pienestä pitäen.

Voin koittaa palata aiheeseen myöhemmin lisää, kun pääsen koneelle. Tämä kännykällä näyttely on niin hidasta...

 

munkaan mies ei tajunnut melkeen millään miten väsynyt ihminen voi ollla.. meillä 2 lasta, 5v ja 10kk.. valitti aina miksi nukahdan 23 aikaa sohvalle tai menen sänkyyn 22 aikaa.. ite heräsi siinä 12 aikoihin ja nukkumaankin kävi vasta 3 aikaa.. nyt välillä saattaa nousta lasten kanssa ylös siinä 8 aikaa

 

Kuulostaapa mies melkoisen empatiakyvyttömältä
Todella turhauttavaa, jos mies ei yksinkertaisesti tajua, että ihminen nyt vaan tarvitsee unta. Vaikka olisikin "vain" kotona.

Mitä mies haluaa sinä "yhteisenä aikana" tehdä? Mihin aikaan hän tulee töistä? Voisitteko sopia, että olisi tietyt päivät, vaikka pari arki-iltaa viikossa, jolloin valvot miehen kanssa pidempään, ja vastaavasti muina päivinä "saat" mennä nukkumaan ajoissa ilman valituksia?

Jos mies kerran menee noin myöhään töihin, niin ehdota, että osana päivistä mies heräisi aamulla vauvan kanssa ja sinä saisit nukkua myöhempään? Perustele sillä, että näin jaksat sitten viettää sitä hänen haluamaa yhteistä aikaa illalla. Samoin miehen vapaapäivinä hän voi hoitaa vauvaa jolloin sinä saat aikaa nukkua pois univelkoja.

 

[QUOTE="niina";28862379]Mä en vaan ymmärrä miksi olet tuollaisen miehen kanssa tehnyt lapsia?[/QUOTE]

Tiedätkö mitä, sitä minä itsekin ihmettelen. Tätä neljättä ei todellakaan oltu suunniteltu, tulin raskaaksi ehkäisystä huolimatta. Ja kaksosetkin oli yllätys, siis että vauvoja olikin kaksi -kummankaan suvuissa ei monikkoja.

 

Suostuisikin joskus heräämään vauvan kanssa ja on luvannutkin, että joku aamu herää niin, että minä vain syötän mutta ikinä ei vielä ole ollut sellaista aamua joka hänelle sopisi. Käyn suihkussa vauvan nukahdettua ja usein on pyykkejä ripustettavana, tiskejä jäänyt tiskaamatta tai jotain vastaavaa mikä vie myös aikaa vauvan mentyä nukkumaan. On kiva, että mies haluaa viettää kanssani aikaa mutta ärsyttää kun hänelle ei käy esim. Se että valvoisin jokatoinen ilta myöhään ja jokatoinen ilta menisin nukkumaan kun väsyttää. Hänen mielestään valitan turhasta kun saan olla kotona kaikki päivät eikä minua oikeasti voi väsyttää.

 

Joskus muistan, kun joku tällä palstalla epäili väsynyttä ihmistä masentuneeksi, kun hän ei halunnut valvoa miehensä kanssa puolille öin ja herätä sitten viideltä ehtiäkseen töihin kuudeksi.

Mutta asiaan. Onko miehesi pakko tehdä iltavuoroa? Jos saisitte perheen rytmin vähän synkronoitua, niin olisi helpompaa. Toisekseen, miehesi pitäisi nyt vain ymmärtää, että tilanne on tämä ja sillä hyvä. Yhteistä aikaa voi ottaa parina iltana viikossa, muulloin sinä menet ajoissa nukkumaan tai sitä yhteistä aikaa voi ottaa vaikka viikonloppuna niin, että hankkii päivällä jonkun hoitamaan vauvaa muutamaksi tunniksi.

Onko miehesi mustasukkainen vauvalle? Ja mitä se ajanviettäminen yhdessä teillä on? Juttelemista vai telkkarinkatsomista? Telkkariahan mies voi kyllä katsella yksinkin...

 

Miehesi on idiootti, anteeksi vain.

 

[QUOTE="äiti minäkin";28862360]Eipä kuulosta kovin aikuiselta tuo sinun miehesi. Siis millainen isä on mustasukkainen vauvan saamasta ajasta, eikä ymmärrä että pienten vauvojen äidit voivat todellakin olla ihan kuoleman väsyneitä?! Kannattaisi lähettää poju takaisin äidin helmoihin aikuistumaan![/QUOTE]

Mietin ihan samaa. Tuli tosiaan mieleen että minkä ikäsiä te ootte?

Mutta muuten meillä ei ole tuon nukkumaan menemisen kanssa ollut ongelmia, kun me ollaan miehen kanssa oltu ja ollaan vieläki, sellaisia että menemme itsekkin ennen kymmentä nukkumaan ja aikoinaan kun vauva oli pieni niin kyllä minä nukuin päivällä silloin kun vauvakin nukku. Ne siivoukset sen muutaman kuukauden saavat olla vaikka vähän hutastenki tehty.

Meillä oli aikoinaan niin päin että minä tein iltavuoroa ja tulin kotiin n. 22.40, en todellakaan odottanut että mies olis ollut mua oottamassa, kyllä hän oli nukkumassa.

 

Mies oli tottunut valvomaan pikkutunneille, mutta mie tein houkuttelevammaksi tulla kanssani nukkumaan klo 21ja nyt unirytmi sellanen 21-6, eikä 2-8. Kahdenkeskistä aikaa se nukkuminenkin meillä.

 

Vähän reilu kolmekymppisiä ollaan ja yhdessä ollaan oltu yhdeksän vuotta. Aina ollut ongelmaa aiheesta mutta silloin kun olin töissä niin mies hyväksyi helpommin että menen aikaisemmin nukkumaan eli ongelma on vauvan synnyttyä kärjistynyt. Anoppini on samanlainen yövalvoja vaikka aamuvuoroa tekeekin. Valvoo myöhään yöhön saattaa ilmaantua kyläänkin ilmoittamatta vaikkapa klo 21 jälkeen ja sitten nukkuu töiden jälkeen aina monen tunnin päiväunet. Heidän kanssaan on kamalaa viettää jotain juhlapäiviä koska on pakko valvoa noin klo 6 asti aamulla (muuten saa haukut kuinka on ilonpilaaja ja juhlapyhiä on vain harvoin jne). Vaikka kaikki istuisivat silmät ristissä niin nukkumaan ei voi mennä kun on esim. Jouluaatto eikä sitä voi pilata nukkumalla.

 

Ootko ap nyt ihan tosissasi?? Miehesi on täysi idiootti, ja sinä olet idiootti kun edes tuossa määrin myönnyt hänen lapselliseen paskaansa! Ihan oikeasti, uskomatonta!

Mies valittaa että sinä et valvo hänen kanssaan yöllä, mutta millä hän perustelee sen ettei HÄN herää sinun kanssasi aamulla? Siinähän olisi yhtä lailla yhteisen ajan paikka kuin yöllä. Tuossa on niiiiiin paljon pielessä että ihan turha edes kommentoida tarkemmin, menisi helmiä sioilla. Olette molemmat lapsellisia, "mies" on lapsellinen vaatimuksissaan ja sinä olet lapsellinen kun siedät moista käsittämätöntä älyttömyyttä. Ei tuosta tule mitään, ei tuollaisista lapsista saa aikuisia millään.

 

Nuorimmainen 4kk. Pistetään nukkumaan siinä n klo 20, kun isommatkin menee. Nukkuu heräämättä n 6-6.30 asti. Valvotaan miehen kanssa sinne 23-24 pintaan. Mulle yhteinen aika on ollut elintärkeetä kaikkien vauva-aikoinakin. Minä en jaksais muuten. Mutta omat lapset nukkuneet aina hyvin. Jos pitäis valvoa yöt, niin olisin varmaan eri mieltä.

 

Jos mies välttämättä haluaa viettää aikaa kanssasi noin myöhään, niin eikö olisi reilua, että hän sitten myös herää klo 7 touhuamaan vauvan kanssa, ja sinä saat nukkua pitkään vuorostasi? Kuulostaa ihan siltä, että sulla on kaksi lasta siellä, vauva ja mies. Jos yhteistä aikaa haluaa, niin ei sitä voi toisen kustannuksella vaan alkaa vaatimaan, varmaan auttaisi jos mies heräisi ajallaan, osallistuisi kotitöihin, niin ettei sulle jäisi sitä tekemistä niin paljoa iltaan, silloinhan sitä liikenevää aikaa voisitte viettää aamupäivisin koko perheenä ja iltaisin vielä hetken kahdestaan. Tuntuisi kuitenkin järkevämmältä ettei mieskään valvoisi 1-2 asti saati vaatisi sua valvomaan, jos rytmin saisi käännettyä vähän järkevämmäksi, niin aikaakin jäisi enemmän jo päivään, eikä sun tarvitsisi olla väsyneenä koko ajan. Jos mies ei suostu edes keskustelemaan, miten tilannetta voisi kohentaa, niin sinuna silloin sanoisin, että siinä tapauksessa sinäkään et tule asiassa vastaan, ja menisin ajoissa nukkumaan, jotta jaksaa arkea pyörittää ja olla virkeänä vaavin kanssa.

 

Nuorimmainen 4kk. Pistetään nukkumaan siinä n klo 20, kun isommatkin menee. Nukkuu heräämättä n 6-6.30 asti. Valvotaan miehen kanssa sinne 23-24 pintaan. Mulle yhteinen aika on ollut elintärkeetä kaikkien vauva-aikoinakin. Minä en jaksais muuten. Mutta omat lapset nukkuneet aina hyvin. Jos pitäis valvoa yöt, niin olisin varmaan eri mieltä.

Minä tartten enemmän unta kuin 7-6 h. Nyt olen liian monena iltana ollut pedissä vasta 22.30 ja sen kyllä huomaa... olen ihan pihalla ja väsyttää vieläkin. Meillä muksut heräävät 5.30 -6.00. Pitäisi siis viimeistään kymmeneltä olla nukkumassa. Joka yö tulee herättyä ainakin kerran, joko itse herään johonkin tai sitten lapset heräävät.

 

[QUOTE="Mariska";28862373]Jospa mieskin muuttaisi vähän vuorokausirytmiään ns. normaalimpaan suuntaan ja alkais nousta aamulla touhuilemaan teidän kanssa. Voisi uni maistua sitten äijällekin ennen aamuyötä.

Ehtiikö miehesi ylipäänsä näkemään koko vauvaa koskaan, jos nukkuu aamut ja valvoo yöt jolloin vauva on unilla??[/QUOTE]

Aivan samaa meinaisn ehdottaa. Miksi ihmeessä isällä on noin erilainen rytmi kuin koko muulla perheellä? Ylös vaan aamulla ja illalla työvuoron jälkeen nukkumaan.. Ja ainakin viikonloppuisin isäkin voisi herätä yöllä hoitamaan vauvaa. Saisit nukkua.

 

Vähän reilu kolmekymppisiä ollaan ja yhdessä ollaan oltu yhdeksän vuotta. Aina ollut ongelmaa aiheesta mutta silloin kun olin töissä niin mies hyväksyi helpommin että menen aikaisemmin nukkumaan eli ongelma on vauvan synnyttyä kärjistynyt. Anoppini on samanlainen yövalvoja vaikka aamuvuoroa tekeekin. Valvoo myöhään yöhön saattaa ilmaantua kyläänkin ilmoittamatta vaikkapa klo 21 jälkeen ja sitten nukkuu töiden jälkeen aina monen tunnin päiväunet. Heidän kanssaan on kamalaa viettää jotain juhlapäiviä koska on pakko valvoa noin klo 6 asti aamulla (muuten saa haukut kuinka on ilonpilaaja ja juhlapyhiä on vain harvoin jne). Vaikka kaikki istuisivat silmät ristissä niin nukkumaan ei voi mennä kun on esim. Jouluaatto eikä sitä voi pilata nukkumalla.

Kuulostaapa todella ihanalta perheeltä kokonaisuudessaan. Ei kukaan normaali ihminen PAKOTA, eikä edes painosta, toista valvomaan, eikä kukaan normaali ihminen SUOSTU valvomaan jos joku mielenvikainen siihen yrittää pakottaa.

Tutustupa hyvä nainen käsitteisiin "läheisriippuvuus" ja "kiltin tytön syndrooma". Kummankaan osapuolen käyttäytyminen ei nyt ole normaalia. Älä kasvata lastasi samaan kieroutuneeseen maailmaan jossa nyt molemmat vanhemmat elätte (miehesi on alistaja ja sinä alistuja, molemmat yhtä epäterve suhtautumistapa).