vauvaton

[vauvaton]

asiasta on keskusteltu ennenkin, mutta taas...

mutta mitä teen, kun mies ei halua lasta (yksi nyt jo iso on). alussa, vuosia sitten, ajattelin että hän tarvii aikaa, mutta nyt on samat ajatukset. olen 38v, joten kauaa ei ole enää miettimisaikaa. ensimmäisen lapsen hän halusi itse, minä täysin yhteismielin luovuin urasta ja jäin vauvan kanssa kotiin ja luovuin uran tekemisestä. silloin oli vielä toiveissa toinen. yksi lapsi tuntuu minusta liian vähältä. haluaisin käyttää energiaa toiseenkin lapseen.
mies perustelee kantaansa sillä että on liian vanha nyt (39v), aikaisemmin oli eri syitä, silloin hänen jatkokoulutuksensa ym. minusta alkaa tuntua, että hän on huiputtanut minua, kun syyt muuttuu...
rakkautta ja intohimoa kyllä muuten löytyy.

 

[>><<<]

a) Jätä miehesi ja etsi uusi mies
b) Hankkiudu raskaaksi miehesi tietämättä eli jätä ehkäisy pois ja varaudu siihen, että vauvauutinen voi merkitä painostamista aborttiin tai aiheuttaa eron
c) Hanki itsellesi salarakas, joka on valmis tekemään vauvan
d) Yrität sopeutua tilanteeseen ja unohdat vauvahaaveet

Nämä vauva-asiat ovat vaikeita, koska niistä on vaikea tehdä kompromissia. On vaikea sanoa, että pitäisikö sinun vain jättää ehkäisy pois, koska jos miehesi on ollut hyvä isä, hän todennäköisesti olisi hyvä isä jatkossakin, mutta on vain halunnut toteuttaa itseään muissa asioissa kuin isyydessä. Toisaalta mielestäni vauva on oikeutettu rakastaviin vanhempiin (tai ainakin yhteen vanhempaan, mutta se tie voi olla raskas).

Tiedän itse, että vaikka on jo yksi lapsi, niin vauvakuume voi olla äärettömän kova, jopa kovempi kuin ennen ekaa vauvaa. Vaikka ekaa lasta rakastaisikin, niin tarve kokea äitiys uudestaan voi olla sietämättömän kova. Tiedän itse, että tuossa tilanteessa olisin hankkiutunut raskaaksi keinolla millä hyvänsä. Ongelma on vain siinä, että mitä enemmän ikää tulee lisää, niin sitä vaikeampaa on tulla raskaaksi, joten jos raskauden alkamiseen ei riitäkään pelkkä pillerien poisjättö, niin mitä teet siinä tapauksessa?

 

[vauvaton]

oikeastaan "kiva" tietää, että joku on vähän samalla linjoilla tuon vauvajutun kanssa...
meillä mies hoitaa ehkäisyn kondomilla, joten en voi hankkiutua raskaaksi "vahingossa", en tosin tiedä, tekisinkö niin...

 

[LKillukka-]

Jotkut asiat ovat niin suuria, ettei niistä voi päättää toisen puolesta. Vanhemmuus on yksi sellainen. Jos minut huijattaisiin vanhemmaksi, olisin hyvä äiti, rakastaisin lasta ja kasvattaisin hänet niin kuin olen toivotut lapsenikin kasvattanut. MUTTA, luottamus puolisoon olisi mennyt iäksi -missä muissa asioissa hän petkuttaisi noin törkeästi, eikö missään ole rajaa?

Kun luottamus suhteessa menee, niin mitä jää jäljelle -ei yhtään mitään.

 

[LKillukalle]

Toisaalta parisuhteen kestosta ei voi mennä muutenkaan vannomaan. Kukin meistä osaa itse päätellä, onko parisuhde elämää suurempi rakkaustarina vai ehkä vain sitä, että otti tuon äijän, kun ei parempaakaan ollut tarjolla. Jokaisen pitää siis itse miettiä, että haluaako enemmän sitä, että parisuhde jatkuu vai sitä, että saa vauvan.

AP: Voisitko valehdella, että olet saanut allergiaoireita kondomista, joten haluaisit vaihtaa ehkäisyn kierukkaan, mutta et sitten asennuttaisikaan sitä? Jotkut kai ovat yrittäneet rikkoa kondomia nuppineulalla tai ovat kaataneet kondomin sisällön vaginaansa.

 

[Lillukka- (ilman K-ta, heh)]

Jos parisuhde on hyvä, niin kuin ap kertoo heidän sushteensa olevan, niin miksi tietoisella riskillä sotkea se?

Kyllä puhuminen, vaikka ympärisellainen on aina parempi vaihtoehto kuin petos. Jos se ei tuota toivottua lopputulosta, niin se on sitten "voi, voi", kaikkea haluamaansa kun ihminen ei voi saada ja se jokaisen pitäisi hyväksyä.

Joskus kun lukee näitä ellien kohtaloita, neuvoja, ym. niin ei ole ihmekkään, että yhteiskunta voi huonosti. Missä on se aikuisuuteen kuuluva vastuuntunto ja kyky hallita omaa elämäänsä ja ottaa vastuu teoistaan? Eletään kuin siat pellossa, oma per*se lähimpänä suuta. Jas täällä en tarkoita ketään erityisesti, vaan palstaa pitkään seuranneena, toteamuksena yleiskuvasta.

 

[sohfffis]

Vauvaton.Miltä tällanen kuulostaa.Menet johonkin jeesaamaan missä on pikku peipejä.Saisit olla kosketuksissa pienten lasten kaaa koska olet lapsirakas.Oikeen hyvin ymmärrän tunteesi.Muistan omat vauvani.Miten oli kiva pitää heistä huoli ja nähdä heidän kasvu.Alkoivat vähitellen tunnistamaan vanhempansa.Se molemminpuolinen hyvänolo jatkuu hamaan hautaan asti.

 

[se mikään vanha oo]

Kyllä on yli 5kymppisiäkin isiä. Esim. Paavo Lipponen tuli isäksi tosi vanhana. Ei siinä auta muu kuin neulalla tehdä reikä kortsuun oviksen aikoihin.

 

[Leena]

Tuompa korteni minäkin tähän kekoon.
Minusta tuo on rumaa edes ajatella salaa raskaaksi tuloa.Yhteis tuumin se lapsi pitäisi tehdä, tai sitten jos se on niin suuri näkemysero niin sitten on kai vain toisen annatteva periksi tai erottava.Mutta ei nainen saisi mieheltään salaa hankkiutua raskaaksi.jotkut tuntuivat sitä ehdottelevan.

 

[kikkokku]

jos kaikki maailman vauvat hankkittaisiin "yhteistuumin" ja "yhdessä suunniteltuna", ei tällä planeealla olisi murto osaakaan ihmisistä.

 

[Leena]

jos kaikki maailman vauvat hankkittaisiin "yhteistuumin" ja "yhdessä suunniteltuna", ei tällä planeealla olisi murto osaakaan ihmisistä.

Se ei silti tee väärästä oikeaa.

 

[ainokainen]

jos kaikki maailman vauvat hankkittaisiin "yhteistuumin" ja "yhdessä suunniteltuna", ei tällä planeealla olisi murto osaakaan ihmisistä.

Niin olisikin! Eikö oliskin mahtava juttu jos näin olisi.

Ylikansoittuminen on koko ihmiskunnan suurin haaste tällä hetkellä. Ehdottaisin ratkaisuksi harkittua lisääntymistä. Joten pliis, ei mitään "vahinkolapsia"... Kantaa vastuunne, aikuiset!

 

[Sairasta puhetta]

Siis sekoittaako vauvakuume noin pahasti pään, ettei edes ymmärretä mikä on oikein ja mikä väärin?

On todella, siis todella väärin hankkiutua kiroillen salaa raskaaksi. Kamalaa luettavaa tuollainen, että neuvotaan oikein puhkaisemaan kondomit tai leikkiä omaavansa kierukan. Ihan hirveää.

Pikkuisen pitäisi miettiä. Jos minulle joku mies tekisi tuollaista, niin ottaisin eron samantien ja käskisin pakata tavaransa. Miettikää sitäkin, että jos mies ei lasta halua, ei hän ala väkisin sitä rakastamaan raskausaikanakaan.

Sitten pahoitatte mielenne, kun mies ei pysty eikä tahdo iloita, keskustella tai jakaa tunteita raskaudesta ja siihen liittyvistä asioista. Kun lapsi syntyy ja olette väsyneitä, on turha huutaa miehelle, mikäli hän ei jaksa herätä auttamaan. Tai kun haluatte jumppaan ja mies ei halua olla kotona silloin lastenvahtina.

Todella vaarallista peliä tuollainen. Ei missääntapauksessa voi luottaa siihen, että mies kasvaa isäksi raskauden aikana tai viimeistään synnytyksen jälkeen. Niin kun ei todellakaan välttämättä käy.

Hirveän rumaa touhua..mielestäni normaali ihminen ei tee tuollaisia asioita salassa. Minun hälytyskellot ainakin soisivat kovasti, että millainen tunne-elämä, psyyke ja moraali on ihmisellä joka kykenee tuollaiseen toimintaan.

 

[ksfönak]

jos kaikki maailman vauvat hankkittaisiin "yhteistuumin" ja "yhdessä suunniteltuna", ei tällä planeealla olisi murto osaakaan ihmisistä.

Niinpä, ja sehän olisikin hyvä!

 

[AP:lle]

Vauvaton; en jaksa uskoa, että lähtisit pettämään miestäsi - viemään puolison luottamuksen ja vahingoittamaan lapsesi isäsuhdetta jo ennen kuin hän on syntynyt! Eikös pariterapiat ole juuri tätä varten, että siellä pääsette käsittelemään tätä asiaa? Teillä on kuitenkin ehjä ja hyvä koti jo tälle olemassaolevalle lapsellenne, älä lähde sitä rikkomaan..

 

[Mollukkapullukka]

Jälleen kerran voin kertoa ettei mikään ole halveksittavampaa kuin pakottaa haluton osapuoli vanhemmaksi. Uskomatonta että sitten jälkeenpäin kehdataan vielä olla vinkumassa elatusmaksuja...

 

[Petoksen Hedelmä]

Voi miten ylevää saada alkunsa äitinsä petoksesta... Miettikää vähän, ihmiset!

 

[,,..--..]

Tässä on sellainen epäoikeudenmukaisuus, että aina pitäisi mennä sen osapuolen mukaan, joka ei lasta halua. Minusta ei ole väärin haluta lasta eli minun mielestäni ei ole oikein, että pitäisi oikein pariskuntana mennä terapiaan, jotta vaimo ei haluaisi lasta enää terapiassa käytyään (= olisi samaa mieltä kuin mies). Toisaalta olisiko sitten niin, että ainoa vaihtoehto on se, että vaimo ilmoittaisi miehelle, että miehellä on kaksi vaihtoehtoa: suostua vauvan hankintaan nyt heti tai erota.

 

[Leena]

Tässä on sellainen epäoikeudenmukaisuus, että aina pitäisi mennä sen osapuolen mukaan, joka ei lasta halua. Minusta ei ole väärin haluta lasta eli minun mielestäni ei ole oikein, että pitäisi oikein pariskuntana mennä terapiaan, jotta vaimo ei haluaisi lasta enää terapiassa käytyään (= olisi samaa mieltä kuin mies). Toisaalta olisiko sitten niin, että ainoa vaihtoehto on se, että vaimo ilmoittaisi miehelle, että miehellä on kaksi vaihtoehtoa: suostua vauvan hankintaan nyt heti tai erota.

Näinhän siinä välttämättä käy.

Ei ole oikein pakottaa toista haluamaan lasta, mutta on väärin vaatia toista luopumaan haaveestaan kokonaan...Jokainen sitten miettiköön tykönään kumpi on sitten se parempi ratkaisu...erotakko vaiko saada sittenkin sitä jälkikasvua.

Mutta se on ehdottomasti väärin että toimii toisen selän takana!

 

[vitsipitsi]

Vaikka ekaa lasta rakastaisikin, niin tarve kokea äitiys uudestaan voi olla sietämättömän kova.

Etkö ole enää ensimmäisen lapsesi äiti?

Alkuperäiselle, jos todella haluat lapsen, pistä mies valitsemaan, mutta ole valmis myös elämään sen asian kanssa, että miehesi mieluummin eroaa kuin tekee uuden lapsen.

 

[Lillukka-]

Toisaalta olisiko sitten niin, että ainoa vaihtoehto on se, että vaimo ilmoittaisi miehelle, että miehellä on kaksi vaihtoehtoa: suostua vauvan hankintaan nyt heti tai erota.

Jotkin asiat ovat sellaisia, että kompromissejä ei voi tehdä, eli se on joko-tai tilanne.

Olen tässä vauva-asiassa sitä mieltä, että todellakin se "ei-ääni" ratkaisee. Vanhemmuus on niin kova juttu, että kenenkään ei pitäisi siihen vastentahtoisesti joutua tai ryhtyä.

Jos ap ei saa miehensä päätä kääntymään, niin silloin hänellä on edessään puntarointitilanne, toiseen vaakakuppiin tämänhetkinen tilanne ja toiseen kuviteltu tulevaisuus, jossa uusi mies/yksinhuoltajuus. Riskinä myös se, että ei enää koskaan löydä miestä, jota rakastaa niin kuin tätä nykyistä. Nämä ovat niitä arvotusasioita, mitä ap kokee elämässään tärkeänä? Mielikuvaharjoitukset (jos ne tehdään todella syventyen aiheeseen) eri tilanteista voivat selventää asiaa.

Minäkin, kuten useat muutkin, jouduin luopumaan joistakin asioista nykyisessä liitossani, samoin teki mieheni. Olimme ja olemme edelleen kuitenkin sitä mieltä, että hyvä parisuhde peittoaa ne menetykset tai uhraukset joita jouduimme tekemään.

Vielä loppuun omassa ystäpiirissä tapahtunut tilanne. Hyvä ystäväni oli jo yli nelikymppinen, kun tuli isäksi, vaikka oli pyhästi luvannut itselleen, että yksi, nyt jo lähes aikuinen lapsi hänelle riittää ja että ehdotomasti on jo liian vanha isäksi. Vaimokkeensa kuitenkin puhui hänet ympäri uuteen isyyteen, perusteinaan mm. se, ettei itsellä ole lapsia ja luvaten hoitaa vauva omana projektinaan. Kävi niin -kuten arvata saattaa, että ystäväni hullaantui tähän uuteen tulokkaaseen täysyin, eikä puhettakaan enää mistään "omasta projektista". Luulen, että tässä tapauksessa nainen olisi lähtenyt liitosta, jos mies ei olisi ollut suostuvainen isyyteen. Mies näin ollen arvotti elämäsä tärkeät asiat vaimokkeensa eduksi ja loppujen lopuksi myös omaksi edukseen. Ovat tätä nykyään(kin) onnellisia yhdessä.

 

[Siiri2]

Mie en vaan ymmärrä, että miksi mies on käyttänyt tekosyitä vuosikaudet. Mikset oo vaan heti ekan jälkeen sanonut, että en halua enempää lapsia. PISTE.

Itse oon vapaaehtoisesti lapseton, eikä tulis mieleenkään vedättää jotain lapsia haluavaa miestä sanomalla, että ei nyt, mut katsotaan myöhemmin sitten. Kun en todellakaan halua lasta!

 

[Lillukka-]

Te, jotka neuvoitte ap:ta puhkomaan kumeja, niin suosittelisitteko vaikakapa "siirin" miestä toimimaan samoin? Ja mitäpä tähän sanoisi "siiri2"?

Noista tekosyistä(?), syyt ovat saattaneet olla aitoja silloin kun asiasta on keskusteltu. Ihmisen mieli saattaa muuttua ja ehkä hän silloin todella oli sitä mieltä, että lasten aika on myöhemmin. Nyt tullut sitten mukavuudenhaluiseksi, kun ensimmäinen lapsi on jo iso(?). Jos suhde on hyvä, niin kuin ap kertoi, niin en jaksa uskoa ,että mies olisi tahalleen vedättänyt. Eikö teillä ikinä muutu mielipiteet, toiveet ja halut?

 

[Siiri2]

Jos ei voi / uskalla luottaa toiseen osapuoleen ehkäisyasiassa, niin voi hankkia steriloinnin. Sen jälkeen asian luulisi jo olevan toiselle täysin selvä, eikä tarvitsisi myöskään elätellä toiveita siitä mielen muuttumisesta... Itselleni tämä on ihan selvä ja ehdoton asia, joten vaikea ymmärtää noita mielen muuttumisia näin suuressa ja perustavanluontoisessa asiassa. Omasta mielestäni on kolmenlaisia ihmisiä lapsiasian suhteen, niitä jotka
a) haluavat lapsia
b) eivät halua lapsia
c) eivät tiedä miten asiaan suhtautua ja näillä saattaa mieli muuttua vaikka eestaas.

Itse olen niin b), etten henkilökohtaisesti voi ymmärtää vaihtoehtoa c), koska asia on omassa mielessäni niin mustavalkoinen että sitä joko haluaa tai ei.

 

[vihainen]

Salaa raskaaksi hankkiutuminen on kyllä melkein k***päisintä mitä nainen voi miehelle tehdä. Ei kenelläkään ole oikeutta tehdä tuollaista päätöstä toisen puolesta.

Lailla pitäisi kieltää. Rikosnimikkeeksi vaikka "geneettisen materiaalin luvaton käyttöönotto", rangaistukseksi pakollinen abortti (jonka kulut pitää tietty itse maksaa) ja sakkoja. Toistuvasta rikoksenuusimisesta tuomittakoon munasarjat valtiolle menetetyksi rikoksentekovälineenä --> pakkosterilointi.
Ongelmana tietty todistaa teon tahallisuus... =/

Mutta tuosta voi pahemmaksi enään pistää sillä, että hankkiutuu raskaaksi pettämällä ja pistää miehen kasvattamaan jonkun toisen kakaraa... Hävetkää!