vauvani viihtyy yksin

[Mira]

Hei,

Onkohan muilla vastaavaa kokemusta. 2,5kk vanha vauvani viihtyy mainiosti yksinään. Hän saattaa makailla lattialla yksin kujerrellen jopa tunnin! Se, että poistun toiseen huoneeseen ei vauvaani häiritse. Hän makailee tyytyväisenä kujertaa ja naureskelee. Kun kumarrun hymyilemään hänelle hän vastaa hilpeällä hymyllä takaisin ja viuhtoo jaloillaan. Kun taas poistun hän jatkaa omia juttujaan. Pelkään, että vauvani on jotenkin outo ja liian rauhallinen. Onko muilla kokemuksia vastaavista rauhallisista, yksin viihtyvistä vauvoista ko.iässä? Entä mitä myöhemmin, onko luvassa joku toisenlainen kehityskausi (ts. vauva koko ajan kiinni äidissä). Olen oikeesti huolissani ja kiitollinen jos joku jaksaa jakaa omia vastaavia kokemuksiaan.

 

[-]

Mul on kaksi lasta ja kummatki on viihtyny pieninä itekseen.Just tos 2-3 kk iäs.Välillä äidille on iskenyt syyllinen olo, ku ei kokoaikaa viihdytä lasta, mut vauva tarvitsee myös vähän omaa aikaakin,ettei tule liian levoton.
Jos vauva on tyytyväinen, ei sillä ole mitään hätää. Kyllä se sit isompana sitä huomiota enemmän kaipaa. Mut ei toi vauva ajan itekseen viihtyväisyys tarkota että automaattisesti roikkuu äidissä kiinni isompana.Mun pojat nyt 2- ja 1-vuotiaita.

 

[Miralle]

Ihan normaalia on, noin pienenä vauvat viihtyy yksinkin. Odota pari kuukautta niin tilanne on toinen ja sitten 1v pitää äidin olla koko ajan näkyvillä ja jalassa roikutaan.

 

[?]

Mä en kyllä ymmärrä mistä ihmeestä sä olet huolissasi? Onko tämä joku vitsi?

 

[malla]

Myös meidän tyttö oli vauvana varsin rauhallinen tapaus. Ihan samalla lailla viihtyi yksin kuin sinun vauvasi. Rakasti oleskella sitterissä. Nämä on kai niitä vauvojen tempperamenttieroja. Tyttö oli ns. helppo vauva. Kieltämättä itsekin olin huolissani, että onko tämä normaalia.

10-12 kk iässä tytöllä oli eroahdistus ja äidissä roikkumisen kausi. Nyt se on jo helpottanut. Hän on reilun vuoden ikäinen ja varsin iloinen tapaus. Edelleen puuhailee paljon yksikseen eli ei tarvitse jatkuvasti viihdyttää. Hän on kuitenkin avoin ja sosiaalinen. Sen huomaa, kun ollaan muskarissa ym.

Älä ole yhtää huolissasi. Sinulla on vain luonteeltaan rauhallinen lapsi.

 

[Pahvi]

Älä nyt ainakaan valita siitä, että lapsesi on tyytyväinen!!

 

[Mira]

Kiitos kommenteista. Juu, kuulostaa varmaan oudolle, että olen huolissani, mutta olen silti. Jotenkin sitä kai pelkää, että ""liian"" rauhallisella lapsella vois olla jotain neurologista, autismia tms...Vauvani on kyllä ihan kivasti kontaktissa kun hänelle juttelee eli ilmeisesti hän on vaan tempperamentiltaan rauhallinen eikä juurikaan itke mitään, paitsi nälkäänsä. Ei vaan tunnu kivalle kun kaikki vieraat ihmeissään kysyvät ""onko hän aina noin rauhallinen"", ikään kuin vauvani olisi outo tapaus.

 

[äiti]

Pelkäsin samaa kun kysyjä,meillä on ns.helppo vauva muiden mielestä.Viihtyy yksin pitkiä aikoja ja naurattelee paljon.Kaikkea sitä tosiaan voi äidin mielessä peloksi asti kehittyä.Kiva kuulla että muillakin on samoja mietteitä.