Vauvan "yöunet"

  • Viestiketjun aloittaja "äityli"
  • Ensimmäinen viesti
"äityli"
Kyselisin vähän vinkkejä siitä miten olette totutelleet teidän vauvat siihen että yöllä voi nukkua pidempään. Minulla on vajaan kuukauden ikäinen vauva ja tulevaisuutta ajatellen olen miettinyt miten saisi vauvan tottumaan sellaiseen rytmiin että yöllä ei heräisi 2-3 tunnin välei syömään. Neuvolassa sanottiin että muuten syötöt 3tunnin välein mutta yöllä saa antaa nukkua 5tuntia. Tiedän että tuon ikäisillä ole vielä mitään rytmiä ja syö silloin kun on nälkä mutta mielenkiinnosta kysyn että miten ootte omat vauvat totuttaneet siihen että nukkuisi yöllä pidempään?
 
yhden äiti
meiän poika,nyt 8kk, on nukkunut alusta asti sen 10 tuntii yössä..Heräs aluks toki syömään mut ne jäi vähitellen pois. Meillä oli selkeet iltatoimet jo heti pariviikkoisesta asti. (Kylpy ja kirjan luku) Ja öisin ihan himmee pieni valo ja yösyötöt hyvin eleettömiä... Mut varmaan on lapsesta aikalailla kiinni koska alkaa tosissaan nukkuu, mut hyvillä tottumuksilla varmasti on osuutensa..
 
"kahden äiti"
Nukkuminen, kuten syöminenkin, ei ole käyttäytymismuoto, jonka voisi opettaa lapselle pakolla.

Korkeintaan voit luoda olosuhteet, jotka tekevät lapselle mahdolliseksi nukahtaa. Neuvottuani kolmen vuosikymmenen ajan vanhempia nukkumista koskevissa kysymyksissä olen tullut johtopäätökseen, että useimmat yöheräilijät ovat sellaisia syntyjään, eivät olosuhteiden vuoksi. Ei ole sinun vikasi, että vauvasi herää, eivätkä vauvasi nukkumatavat ole vanhemmuutesi heijastusta. Jos ystäväsi kehuvat, että heidän vauvansa nukkuvat läpi yön, luota meihin: he todennäköisesti liioittelevat - ja paljon.

Kuulemasi ristiriitaiset neuvot voivat valvottaa sinua enemmän kuin vauvasi. Pelkäät, että hemmottelet vauvasi pilalle, jos otat hänet vuoteeseesi tai hoidat vauvaa herkkävaistoisesti, kun hän herää keskellä yötä. Murehdit, jos epätoivon ja uupumuksen ajamana kokeilet hiukan vauvakoulutusta ja annat vauvasi itkeä muutamana yönä. Joskus on hyödyllistä ymmärtää, että jotkut vauvat ovat hyväunisia ja osaavat syntyjään rauhoittaa itsensä, kun taas toiset vauvat heräävät helposti yöllä ja ovat vaikeasti jälleen rauhoitettavissa. Jokainen vauva on erilainen ja unikäyttäytyminen liittyy enemmänkin synnynnäiseen tempperamenttiin (tai yöheräilyn kohdalla lääketieteellisiin syihin) kuin mihinkään äidin tai isän aikaansaamiin "huonoihin tapoihin". Tulee aika, jolloin sinnikkäänkin yövalvojan vanhemmat palkitaan keskeytymättömällä unella. Ikävaihe, jona perheet palkitaan tällä koko yön kestävällä autuudella, vaihtelee lapsesta toiseen. Odottaessanne kokeilkaa, mikä yöaikainen vanhemmuuden tyyli toimisi teidän tapauksessanne. Tätä varten teidän ei tarvitse konsultoida muita uniexperttejä kuin vauvaanne ja itseänne.

KIINNITTYMISEN JATKAMINEN YÖLLÄ
Yöajan kiintymysvanhemmuudessa on kysymys enemmästä kuin vain vauvan nukkumapaikasta. Kysymys on asenteesta vauvan öisiin tarpeisiin, sen hyväksymistä, että vauvasi on pieni ihminen, jolla on suuret tarpeet - ympäri vuorokauden ja läpi viikon. Vauvasi luottaa siihen että sinä, hänen vanhempansa, olet jatkuvasti saatavilla myös yöllä, kuten päivälläkin. Joten sopeutat yöhön liittyvät tapasi vauvan tarpeisiin. Jos olet halukas joustamaan ja luovut kulttuurissa yleisestä asenteesta, jonka mukaan vauvat pitäisi opettaa heti alusta lähtien nukkumaan itsekseen, tulet ymmärtämään, että vauvan toivottaminen tervetulleeksi omaan vuoteeseesi ei ole pilalle hemmottelua eikä vauvan komentoon alistumista.

Lisättäköön, ettei vauvalle ole mitään oikeaa tai väärää nukkumapaikkaa. Päämääräsi ei ole sopeuttaa vauvasi nukkumakäytäntöä jonkun muun neuvomiin periaatteisiin - tulivatpa neuvot sitten vauvakouluttajalta tai kiintymysvanhemmuuden kannattajalta. Päämääräsi on löytää yötä varten vanhemmuuden strategia, joka tekee kaikille perheessä mahdolliseksi nukkua hyvin. Me, ja monet muutkin vanhemmat olemme huomanneet, että vauvan lähellä nukkuminen on paras tapa mahdollistaa vauvan tarpeisiin reagoiminen myös yöllä, ja nukkua silti hyvin.

MIKSI VAUVAN LÄHELLÄ NUKKUMINEN TOIMII?

On kaksi pääsyytä sille, miksi vanhemmat nukkuvat lastensa lähellä. Ensinnäkin yhdessä nukkuminen jatkaa kiinnittymistä, jonka rakentamiseksi vanhemmat ponnistelevat päivät. Kun lapsen ei tarvitse päiväsaikaan itkeä yksinään, käy järkeen, ettei häntä yölläkään jätetä toiseen huoneeseen itkemään. Vauvan lähellä nukkuminen on vauvan kantamisen yöversio. Toiseksi vauvat, joiden kanssa nukutaan, nukkuvat paremmin ja tämä auttaa äitejäkin nukkumaan paremmin. Toisin sanoen yhdessä nukkuminen toimii.

Pikkulapsen uni on erilaista kuin aikuisilla. Tutkijat eivät tiedä, miksi vauvat viettävät niin paljon aikaa kevyessä unessa. Voi olla, että vauvat eivät vielä ole kyllin kehittyneitä voidakseen turvallisesti nukkua syväunta. Jos hyväksytään ajatus, että vauvoilla on hyvä syy nukkua kuten nukkuvat, alkaa tuntua järkevältä myös ajatus, että vauvojen pitäisi nukkua jonkun rakastamansa ihmisen vieressä.

Uneen vaipuminen äidin rinnoilla tai isän käsivarsilla luo tervettä suhtautumistapaa nukkumista kohtaan. Vauva oppii, että on mukava nukahtaa. Vanhempiensa kanssa nukkuvat vauvat eivät ainoastaan nuku tyytyväisempinä, he myös pysyvät unessa kauemmin.

Jos vauva on yksin, herääminen saattaa olla pelottavaa. Kun huoneessa ei ole vanhempaa, vauva päättelee olevansa yksin ja hylättynä. Jos vauva herää lähellä äitiä, herääminen ei ole niin pelottavaa. Vauva ymmärtää, että kaikki on hyvin, jos äiti on lähellä. Hän voi imeä maitoa, jos on nälkä ja imeminen tyynnyttää hänet taas uneen. Ja äiti voi ehkä ojentaa kätensä, taputtaa vauvan selkää, mumista muutaman lohdutuksen sanan ja saatella vauvan näin kevyestä unesta kohti syvempää ilman että hänen tarvitsisi itse edes kunnolla herätä.

Kuinka paljon mukavampaa onkaan pystyä tyydyttämään vauvan tarpeet yöllä lähtemättä ollenkaan sängystä. Tällä tavoin yöllä usein syövien vauvojen äidit eivät ainoastaan pysy hengissä vaan suorastaan kukoistavat. Jos kysyt heiltä aamulla, he eivät osaa kertoa, mihin aikaan tai kuinka usein vauva heräsi yöllä. He vain tietävät levänneensä kunnolla. Koska samassa vuoteessa nukkuvien äitien ja vauvojen unirytmit asettuvat yksiin, vauvan heräämiset eivät häiritse äidin unirytmiä.

Vertaa tätä tilanteeseen, jossa äiti ja vauva nukkuvat eri huoneissa. Kun yksin nukkuva vauva herää itkien, yksin ja herättää äidin syvästä unesta, äidin on noustava vuoteestaan ja kiiruhdettava vauvan luo. Sitten hänen on rauhoitettava vauva niin, että tämä pystyy imemään maitoa. Kun vauva viimein vaipuu uneen, äiti laskee tämän koriinsa, ja sitten hänen itsensä pitäisi pystyä nukahtamaan.

Vauvakoulutuksen näkökulmasta yöherääminen on tapa, josta vauva pitää opettaa pois, ei merkki siitä, että vauvalla olisi tarve kiinnittyä vanhempiinsa. Usein toistuva yöherääminen ei tunnu kuitenkaan vaivaavan useimpia vauvan kanssa nukkuvia äitejä. Useammin toistuvat ruokinnat, lisämaito ja lisäkosketus auttavat vauvaa kasvamaan paremmin.

Vauvoilla on oma tapansa tietää, miten he voivat saada vanhemmiltaan sen, mitä kasvaakseen tarvitsevat. Jos otat vinkistä vaarin ja nautit yöllä vauvasi läsnäolosta, tulet iloisemmaksi ja pysyt paremmin kiinnittyneenä vauvaasi.

Vauvan kanssa nukkuminen tekee sinulle mahdolliseksi välittää vauvallesi huolenpidon viestejä läpi koko yön, sanomatta sanaakaan. Kun olet lähellä vauvasi herätessä ahdistuneena, voit vastata hänen tarpeisiinsa nopeasti ja asianmukaisesti. Tämä välittää vauvallesi viestin, että hän voi luottaa siihen että tyydytät hänen tarpeensa ja olet paikalla hänen tarvitessaan. Kun jätät kriitikot ja vauvakouluttajat omaan arvoonsa ja lasket vauvasi viereesi nukkumaan, viestität hänelle, että luotat hänen merkkeihinsä.


YHDESSÄ NUKKUMINEN - KUINKA SEN SAA TOIMIMAAN?

Varmistakaa, että kummatkin vanhemmat ovat yhtä mieltä.
Kiintymysvanhemmuuden periaatteiden olisi tarkoitus lähentää vanhempia, ei vieraannuttaa heitä toisistaan.

Käytä suurta sänkyä
Yhdessä nukkuminen on mukavampaa, kun on paljon tilaa jaettavaksi.

Laajenna sänkyäsi
Jotkut äidit ja vauvat tarvitsevat hieman etäisyyttä, jotta olo on mukava eikä herää liian usein. Kokeile sivuvaunua.

Kokeile erilaisia nukkumisjärjestelyjä
Monille perheille parempi järjestely on , että vauva nukkuu äidin ja seinän välissä

Nukkukaa yhdessä osa yöstä
Vauvan kanssa nukkuminen ei ole kaikki-tai-ei-mitään-kysymys.
Vauvan nukkuessa yksin vanhemmat voivat nauttia hetken kahdestaan. Vauvan herätessä vauva haetaan nukkumaan vanhempien sänkyyn.

Jaa vuoteesi vain yhden lapsen kanssa kerrallaan
Pikkuvauvan ja taaperon nukkuminen yhdessä ei ole turvallista. Järjestä taaperolle oma erikoissänky parisängyn viereen.

Joko heräät lastesi kanssa, kun he ovat vauvoja, tai sinun on herättävä heidän kanssaan, kun he ovat vanhempia.

(Onnellisen vauvan hoito-opas: Kiintymysvanhemmuuden kirja: , kirjoittaneet William Sears & Martha Sears)
 
vanha ämmä
[QUOTE="kolmen äiti";22829315]Ei niitä voi totuttaa, ne nukkuu pidempään sitten kun nukkuvat ja eivät ole nälissään.[/QUOTE]

Näinhän se tosiaan on, mutta kyllä minäkin tuota mietin ekan vauvani kanssa (15 vuotta sitten)
 
Alkuperäinen kirjoittaja yhden äiti;22829353:
meiän poika,nyt 8kk, on nukkunut alusta asti sen 10 tuntii yössä..Heräs aluks toki syömään mut ne jäi vähitellen pois. Meillä oli selkeet iltatoimet jo heti pariviikkoisesta asti. (Kylpy ja kirjan luku) Ja öisin ihan himmee pieni valo ja yösyötöt hyvin eleettömiä... Mut varmaan on lapsesta aikalailla kiinni koska alkaa tosissaan nukkuu, mut hyvillä tottumuksilla varmasti on osuutensa..
Näin. Meillä selkeät rutiinit olleet alusta saakka. Edelleen herää 3-4 krt yössä ja ikää tasan 1v.
 
kmkm
no vauvoja nyt ei vaan voi totuttaa eikä voi opettaa nukkumaan pitempään. ne nukkuu niinkun nukkuu ja sen mukaan mennään. toiset vauvat nukkuu jo tosi pienestä jopa yön yli mutta useimmat herättää useasti yössä vähintää 6kk vanhaksi, usein pidemmälle. jos sun vauvas herää 2h välein nii sit se herää ja minkäs teet.
 
"äityli"
että ei heitä voi mitenkään totutella että öisin nukutaan jne.. Jonkin aikaa koitin niin että yöllä kun herätään niin on pimeetä ja ei keskustella vauvalle ja pelkkä syöttö ja nukutus niin joskus ymmärtää että nyt pitäis nukkua eikä valvoskella mutta vauva ei pidä yhtään hiljaisuudesta ja pimeestä. Saa hirveet raivarit.. Sittenkun pistää radion päälle ni johan hiljenee. Sitäkin olen miettinyt että jos vauva yöllä sattumalta nukkuisikin yli sen viisi tuntia niin voiko antaa nukkua niin kauan että itse herää? Jotkut sanovat että voi nukkua koska kyllä vauva nälkään herää ja toiset taas sanovat että pitää herättää? Päivisin herätän joka kolmas tunti jos vauva ei itse ole herännyt ja öisin olen antanut nukkua niin pitkään kunnes tulee nälkä, pisin aika jonka yöllä on nukkunut on 4tuntia ja silloin herätin koska oli vain viikon vanha vauveli. Nyt en tiedä kuinka kauan nukkuisi jos joskus päättääkin nukkua pidempään...

t. viestin aloittaja
 
hjk
Ei mitenkään. Kyllä ne sitten aikanaan nukkuu. Meidän kolme lasta on öisin heränneet 2h välein syömään mutta sitten n. puolivuotiaasta on uniaika pidentynyt ykskaks ja 8kk iässä nukkuneet jo koko yön.

Ei vauvoja tartte herättää (ainakaan normaalipainoisia yli kuukauden ikäsiä) päivälläkään syömään. Anna nukkua niin kauan kun nukkuu.
 
Komppaan edellisiä, noita ihan pieniä ei oikein voi "opettaa". Jokaisella on erilaiset rytmit ja tavat, eikä auta kuin sopeutua. Meillä ykkönen nukkui jo synnärillä neljää, viittäkin tuntia yöllä ja hoitajat kehotti herättämään vähintään kolmen tunnin välein. Pari yötä taisin siinä herätellä (synnytys oli vaikea ja oltiin vajaa viikko sairaalassa), mutta kun paino lähti nopeasti nousuun ja tyttö voi muuten hyvin, niin annoin (salaa) nukkua vaan. Kotona jatkoi samaa rataa ja varmaan jo alle 1-vuotiaana alkoi nukkua kokonaisia öitä.

Kakkonen taas piti alusta saakka tasaista kahden tunnin rytmiä yölläkin, ja edelleen (nyt 9 kk) nukkuu levottomasti ja herää öisin 2-3 kertaa -vaikka aivan samat rutiinit tehdään kuin isommankin kanssa. Pahinta on se, että usein herää kahden, kolmen aikaan täsyin pirteänä ja valvoo (ja valvottaa) kolmekin tuntia siitä eteenpäin. Ollaan koitettu toisien päikkäreiden pois jättämistä (ei vaikutusta), nukkumaanmenon aikaistamista / myöhäistämistä (ei vaikutusta), nopeaa reagointia heräämiseen (ei vaikutusta, silloin, kun on päättänyt herätä kunnolla, herää, vaikka nanosekunnissa oltaisiin paikalla tassuttelemassa). Ainoa, mitä ei olla koitettu on "huutamaan" jättäminen. Ensinnäkin siksi, että en oikein allekirjoita lapsen huudattamista, en edes "hänen omaksi parhaakseen". Toiseksi siksi, että tuo esikoinen tosiaan nukkuu hyvin ja haluan mahdollistaa hänelle rauhalliset unet (ja kämppä ei ole äänieristetty, eli edes toiseen huoneeseen siirtäminen ei auttaisi -kuopuksella on vahvat keuhkot ja joukkueenjohtajan äännijänteet).

Vuoroöisin siis valvotaan miehen kanssa (on vanhempainvapaalla -luojan kiitos - ja minä teen töitä, joita voi rytmittää eri määrän eri päiville) ja loputtoman väsyneitä kumpainenkin, mutta elän toivossa, että viimeistään murrosiässä helpottaa -silloin tosin saatetaan valvoa ihan muista syistä... :)

Toivottavasti sinun, ap., vauvasi hoksaaa yön ajatuksen ihan itsekseen piakkoinkin. Muuten ei auta, kun jaksaa vaan. Minusta olet jo tehnyt kaiken mahdollisen ihan oikein, eli turvalliset rutiinit, hämärä makkari (tosiaan hämärä riittää, jos vauva ei tykkää piemästä) ja vähän kontaktinottoa. Loppu on pienen ihmisen omissa käsissä.
 
ei voi opettaa ei. ja jotkut ei vaan nuku. mutta varmasti edesautat asiaa juurikin noilla rauhallisilla, toistuvilla iltarutiineilla(pesut, yövaatteet, unilaulut) ja sillä että valot himmenee hiukan ennen nukkuma-aikaa ja televisio yms. hiljennetään.
 
Mä olen kaikkien neljän kanssa tehnyt niin, että yöllä ei laiteta valoja päälle, ei seurustella, eikä vaihdeta vaippaa. Voi olla että vuorokausirytmi olisi siitä huolimatta löytynyt, vaikka em. toimintoja olisi öisinkin tehty. En kuitenkaan ole uskaltanut kokeilla :D Yösyötöt ovat jättäneet sitten omia aikojaan. Nuorimmainen 7kk syö tällä hetkellä noin 2 kertaa yön aikana. 2 vuotias lopetti yösyönnit 1v. synttäreiden aikoihin.
 

Yhteistyössä