vauvan vaunujen lujempaa heiluttelu

  • Viestiketjun aloittaja huono äiti
  • Ensimmäinen viesti
huono äiti
meillä on ollut tosi huono aamu tänään ja kun vauva 4kk ei rauhoittunut vaunuihinkaan niin heiluttelin tai ravistelin niitä vaunuja vähän lujempaa... vauva rauhoittui ja mun tuli niin paha mieli... otin syliin ja annoin tissiä ja sit vauva vaan naureskeli ja oli niin hyvällä tuulella... aiheutinko sille nyt jotain elinikäisiä vammoja? tiedän ettei vauvaa saa ravistella, en ole niin ikinä tehnytkään, nyt vaan heiluttelin vaunuja lujemmin... ja niin huono omatunto ja paha mieli. nyt vauva nukkuu ja mua itkettää hirveästi... :(
 
Ammattilainen
Tuskin tapahtui mitään vakavaa. kai vauvan pää oli patjaa vasten eikä päässyt retkahtelemaan holtittomasti, niinkuin ravistelussa. Tollanen on ihan inhimillistä, mut jos toistuu niin haethan apua. Oma aika tai kunnon yöunet vois auttaa.
 
Hmm... Meillä oli esikoinen, poika aikanaan melko vauhtiveikko: nukahti vaunuihin vain ja ainoastaan, kun niitä heijattiin todella kovaa. Kaupungilla mentiin niin vauhdilla, ettei tuttuja ehtinyt morjenstaa ja kotona jäi vuokrakämpän "päikkärihuoneen" lattiaan lähtemättömät vaununrenkaiden jäljet siitä eestaas kiskomisesta... Niin paljon piti vauhtia olla, että pikkujätkä pomppi siellä sisällä melkein! Voihan se siis olla, että vauvasi tykkää vähän vauhdikkaammasta menosta? Kohtuus toki siinäkin, mutta eipä tuo pikkuisesi mitenkään vaurioituneelta kuulosta. :hug:
 
puddighinu
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Kuopuksella on hirvee koliikki, ja ainut millä se joskus rauhoittui, oli vaunujen ryllyyttely kynnyksen yli :D
Tää on hirveän yleistä mä huomaan, meidänkin tylleröä piti viedä kuin vuoristoradassa ennen kuin oli tyytyväinen...
 
Jenis
Alkuperäinen kirjoittaja Kärppänä heinälatoon:
Mä vetelen nykyisin parhaimmillaan pitkin nurmikkoa vaunujen kanssa... :snotty: Kun ei tirppana välillä nukahda muuten. Heti kun menee nurtsille, neiti sammuu. :xmas:
Meillä oli soratie se taika :D
 
je
Alkuperäinen kirjoittaja puddighinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Kuopuksella on hirvee koliikki, ja ainut millä se joskus rauhoittui, oli vaunujen ryllyyttely kynnyksen yli :D
Tää on hirveän yleistä mä huomaan, meidänkin tylleröä piti viedä kuin vuoristoradassa ennen kuin oli tyytyväinen...
Näin meillä myös. Piti parvekkeelle rakentaa haloista töyssyjä, kun lattia oli liian tasainen... Kyllä kaupungilla meinasi välillä tulla sanomista, kun heijasin vaunuja kauhealla kyydillä - siis niin lujaa kun käsistäni kykenin. Joskus kun joku mummo tai mamma tuli napisemaan, toivotin vaan tervetulleeksi meille hoitamaan koliikkivauvaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja je:
Alkuperäinen kirjoittaja puddighinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Kuopuksella on hirvee koliikki, ja ainut millä se joskus rauhoittui, oli vaunujen ryllyyttely kynnyksen yli :D
Tää on hirveän yleistä mä huomaan, meidänkin tylleröä piti viedä kuin vuoristoradassa ennen kuin oli tyytyväinen...
Näin meillä myös. Piti parvekkeelle rakentaa haloista töyssyjä, kun lattia oli liian tasainen... Kyllä kaupungilla meinasi välillä tulla sanomista, kun heijasin vaunuja kauhealla kyydillä - siis niin lujaa kun käsistäni kykenin. Joskus kun joku mummo tai mamma tuli napisemaan, toivotin vaan tervetulleeksi meille hoitamaan koliikkivauvaa...
Ihan sama juttu. Mä muistan kanssa kun siskon vauvoilla pidettiin toisella kädellä niskasta päätä paikallaan ja toisella jytyytettiin menemään niin että pieni peppu heilui, ainoa keino millä lapset sai nukkumaan kun oli massu pipinä.
 
dzim morison
Oma lapsenikin oli kuin pieni enkeli kun työntelin&vetelin vaunuja oikein hartiavoimin. Pieni hytkytys tai heijaus ei auttanut yhtään. Kunnolla eteen, kunnolla taakse niin nukahti oitis...
 

Yhteistyössä