vauvan "opettaminen" nukahtamaan itse/yksin

[hymytyttö]

Oletteko tehneet niinkuin esim. minua neuvottiin neuvolassa. Vauva yksin omaan sänkyyn nukkumaan. Jätetään sinne ja katsomaan ei mennä vaikka huutaisi kitarisansa pihalle...

Eikös tuo lisää lapsen turvattomuutta kun kukaan ei tule vaikka itkee ja huutaa??

Olen tehnyt nyt niin muutaman päivän ja olo on todella paha..olen huono äiti.
Vauva on 9kk ja tähän asti olen nukuttanut sen viereeni ja siitä nostanut omaan sänkyyn. Tähän asti nukkumaan meno on ollut hauskaa ja ollaan naurettu ja laulettu aina ennen nukahtamista.

 

[Kermu]

Vaikka jotain sanotaan,sitä ei tartte uskoo jos se ei itestä tunnu hyvältä. Ei se neuvolan täti mikään jumala kummiskaan oo.

 

[Magister]

Ei 9kk vielä ymmärrä tuota taktiikkaa. Kannattaa ootella, et vauva on noin vuoden. Tietenkin omaan säänkyyn voi opettaa, mut nukuttaa sen ennen kuin vie sänkyyn.

Meillä molemmat opetettu vasta noin vuoden iässä yksin jäämään ja aika helposti onnistunut. Toki jo paljon nuorempana muuttivat omaan sänkyyn.

Ja kaiken lisäks, jos nukkumaanmeno on tähänasti ollut kivaa, niin miksi tehdä siitä vaikeaa? Sinuna en muuttaisi taktiikkaa, siinä vaan kaikki väsyy.

Kaikki aikanaan

 

[Scarlett O Harava]

Tyttö oli tuon ikäinen, kun päätimme että hänen pitää nukahtaa omia aikojaan. Alkoi olla nukuttaminen niin vaikeaa eikä neiti tahtonut nukahtaa millään. Parina iltana tyttö huusi, mutta sitten hoksasi ettei siitä mitään apua ole.

 

[MorbidMama]

Mä olen siinämielessä vajavainen, etten ole koskaan kovin kauaa pystynyt kuunteleen sitä 'omaan-sänkyyn-opettamis-huutoa' eli perhepedissä ollaan vauvojen kans oltu. Mutta uskon et joillakin on taito hallussa..tai siis onnistuvat jopa ilman suurempia huutoja tuossa hommassa.

 

[juuei]

Esikoisen kanssa kokeiltiin. Kun se oli huutanut 10 min aivan täysiä, otin sen syliin ja aloin rauhoitella. Vaan ei rauhoittunut enää, kun oli päässyt alkuun! Sitä hysteeristä huutoa kesti 45 min kunnes oli violetti ja oksensi. Ja siitä lähtien aina vähänkin kovempi huuto aiheutti oksentamisen. Koska se ei ollut kivaa, niin en enää koskaan tehnyt niin.

Edelleen meiläl nukutetaan molemmat lapset sänkyyn, ollaan siis itse vieressä. (Ei molemmat, vaan 1 vanhempi per lapsi ja vuoroilloin.) Minusta on ihana katsella kun lapsi nukahtaa ja vielä katsella sitä nukkuvaa lasta! Mitä sitten jos siitä on vähän vaivaa, kohta ne muuttaa pois kotoa! (Niin ja meille ei tule enempää lapsia, joten tämä vain helpottuu tästä.)

 

[cool mama]

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/231104_b.htm

 

[Rieputarallaa]

Meillä pidettiin pojalle unikoulua kun oli 8kk. Itsekseen jätettiin sänkyyn, mut muutaman minuutin kuluttua mentiin silittelemään rauhalliseksi jos huusi. Sit taas jätettiin yksi huoneeseen. Ekana yönä huutoa kesti 3h, toisena 20 min., kolmantena 5 min (eli kerran piti käydä silittelemässä) ja sen jälkeen meillä onkin nukuttu kokonaisia öitä, 10-12h putkeen (poika on nyt 1v.4kk).

Suosittelen unikoulua ehdottomasti kaikille, muttei meilläkään oltais siihen "raaimpaan" versioon kyetty. Poika ei todellakaan näytä saaneen mitään traumoja siitä, kyllä se hokas ettei häntä lopullisesti hylätä. Isä on monasti parempi unikouluttaja kuin äiti, sillä tunneside ei ole yhtä voimakas kummallakaan. Vauvan on siis helpompi kestää ero isästä kuin äidistä, ja isä ei koe samanlaista pakottavaa hoitamisen tarvetta kuin äiti. Olipa unikoulumetodi mikä hyvänsä, tärkeintä on, että pysyy johdonmukaisesti päätöksessään. Eli lasta EI oteta pois sängystä, vaan päätetyn linjan on pidettävä. Epäjohdonmukaisesta toiminnasta lapsi vasta sekaisin meneekin, mikä osaltaan lisää turvattomuuden tunnetta.

On todella helppoa, kun lapsi ei tarvitse mitään pitkiä ja kummallisia nukutusrituaaleja. Riittää, kun puuron jälkeen käydään pesulla ja lauletaan iltalaulu; sen jälkeen poika jää omaan sänkyynsä nukahtamaan. Ja aamuisin kun kaveri herää, hän saattaa leikkiä ja kujertaa hyvinkin pitkään itsekseen omassa sängyssään. Tämä on mahdollista siksi, että poika on nukahtanut samaan paikkaan kuin missä herää. Näin hän ei hätäänny, vaan kokee olonsa turvalliseksi.

 

[The titityy]

Kannattiko alunpitäenkään alkaa nukuttamaan... Vähemmällä selviäisi jos vauva alusta asti laitetaan omaan sänkyyn ja nukahtaa sinne sitten itsekseen.

 

[papan mamma]

Meillä myös toimittiin niin, että poika vietiin omaan sänkyyn ja jätettiin hyvän yön toivotusten jälkeen sinne. Kun alkoi itku, huudeltiin olkkarista ettei hätää ja täällä ollaan. Vähän ajan päästä käytiin pikaisesti taas peittelemässä. Tällä tavalla meni eka iltana 15 min, kunnnes nukahti. Toisena iltana ehkä 5 min ja siitä eteenpäin on mennyt, niin ettei oo tarvinu käydä ollenkaan. Vaikka vaihdettiin pinnasägystä poiskin jo vähän yli vuoden iässä, niin homma toimii edelleen =)

 

[RiikkaTii]

Meillä on 13 kk vauva ja vielä häntä "nukutetaan". Vauva kyllä jätetään aluksi yksin sänkyyn, mutta jos hän huutaa, käydään makuuhuoneessa silittelemässä. Jos ei niin rauhoitu, sitten otetaan syliin. Usein vauva nukahtaa helpoiten niin, että vanhemman käsi on selän päällä. Jos vauvan jättää aina vaan yksin ja menee pois, niin vauva jaksaa aika kauan kiipeillä pystyyn ja hihkua,l kokeiltu on

 

[Rieputarallaa]

Meillä on 13 kk vauva ja vielä häntä "nukutetaan". Vauva kyllä jätetään aluksi yksin sänkyyn, mutta jos hän huutaa, käydään makuuhuoneessa silittelemässä. Jos ei niin rauhoitu, sitten otetaan syliin. Usein vauva nukahtaa helpoiten niin, että vanhemman käsi on selän päällä. Jos vauvan jättää aina vaan yksin ja menee pois, niin vauva jaksaa aika kauan kiipeillä pystyyn ja hihkua,l kokeiltu on

Saako kysyä mikä idea teillä on yksin jättämisessä jos taapero (yli vuoden ikäinen ei ole enää vauva) kuitenkin lopulta pääsee syliin? Ajan mittaan helpompaa olisi, jos vain sitkeästi ja johdonmukaisesti kävisit kellistämässä lapsen ja lähtisit pois. Nopeasti lapsi oppii, ettei syliin pääse - ja samalla hän oppii rauhoittumaan itsekseen.

 

[vieras]

Kannattiko alunpitäenkään alkaa nukuttamaan... Vähemmällä selviäisi jos vauva alusta asti laitetaan omaan sänkyyn ja nukahtaa sinne sitten itsekseen.

Sulla on aika kovia arvoja vauvojen ja pikkulasten hoidosta. Pienet ovat pieniä vain ohi kiitävän hetken eivätkä he voi saada aikuisen läheisyyttä, lämpöä ja turvaa liikaa.
Viitaten myös aiempiin kommenteihisi kannattaisi muistaa, että vanhemmuus on sitä, että osaa asettaa lapsen tarpeet omien halujen ja mielitekojen edelle.

 

[The titityy]

Kannattiko alunpitäenkään alkaa nukuttamaan... Vähemmällä selviäisi jos vauva alusta asti laitetaan omaan sänkyyn ja nukahtaa sinne sitten itsekseen.

Sulla on aika kovia arvoja vauvojen ja pikkulasten hoidosta. Pienet ovat pieniä vain ohi kiitävän hetken eivätkä he voi saada aikuisen läheisyyttä, lämpöä ja turvaa liikaa.
Viitaten myös aiempiin kommenteihisi kannattaisi muistaa, että vanhemmuus on sitä, että osaa asettaa lapsen tarpeet omien halujen ja mielitekojen edelle.

Hellyyttä ja läheisyyttä voipi antaa pitkin päivää. Kyllä tuo nukuttamisasia on minusta aika typerää touhua. Siitä kun on sitten vaikeaa päästä eroon...

 

[vieras]

Kannattiko alunpitäenkään alkaa nukuttamaan... Vähemmällä selviäisi jos vauva alusta asti laitetaan omaan sänkyyn ja nukahtaa sinne sitten itsekseen.

Sulla on aika kovia arvoja vauvojen ja pikkulasten hoidosta. Pienet ovat pieniä vain ohi kiitävän hetken eivätkä he voi saada aikuisen läheisyyttä, lämpöä ja turvaa liikaa.
Viitaten myös aiempiin kommenteihisi kannattaisi muistaa, että vanhemmuus on sitä, että osaa asettaa lapsen tarpeet omien halujen ja mielitekojen edelle.

Hellyyttä ja läheisyyttä voipi antaa pitkin päivää. Kyllä tuo nukuttamisasia on minusta aika typerää touhua. Siitä kun on sitten vaikeaa päästä eroon...

Ei minustakaan ole mitenkän kovaa tai kylmää, jos lapsi nukahtaa alusta asti omaan sänkyyn. Meidän lapsi on pienestä pitäen rauhoittunut sylissä tai tissillä ja sitten nostettu nukahtamaan omaan sänkyyn enkä todellakaan näe tuossa mitään raakaa.

Vastavuoroisesti voisi ilkeillä, että on itsekästä sitoa lapsen nukahtamisrituaalit niin tiiviisti itseensä, että kun eron aika koittaa (ja se koittaa joka tapauksessa), menee hermo kummallakin.

 

[Lionheart]

Hellyyttä ja läheisyyttä voipi antaa pitkin päivää. Kyllä tuo nukuttamisasia on minusta aika typerää touhua. Siitä kun on sitten vaikeaa päästä eroon...

Miksi se hellyyden antaminen pitää lopettaa kun tulee nukkumaanmenoaika?

Nukuttaminen ei ole yhtään typerää, lapsi saa nukahtaa yöunillekin lämpöisessä ilmapiirissä. Hellyyttä ei voi koskaan antaa liikaa.

 

[The titityy]

Hellyyttä ja läheisyyttä voipi antaa pitkin päivää. Kyllä tuo nukuttamisasia on minusta aika typerää touhua. Siitä kun on sitten vaikeaa päästä eroon...

Miksi se hellyyden antaminen pitää lopettaa kun tulee nukkumaanmenoaika?

Nukuttaminen ei ole yhtään typerää, lapsi saa nukahtaa yöunillekin lämpöisessä ilmapiirissä. Hellyyttä ei voi koskaan antaa liikaa.

Mihin lapsi tarvii hellyyttä nukkuessaan? Sehän kun nukkuu.
Mua ainakin ärsyttäis jos yrittäsin nukkua ja joku siinä samalla silitteleisi ym.
Unirauha olla pitää!
Meidän poika olikin sellainen tapaus, joka nukahti itsekseen tyytyväisenä kun petiin laittoi. Taisi siis saada tarpeeksi hellyyttä päivänmittaan ja kun kiintiö oli täysi, niin hyvähän siinä on nukahtaa. Ei ollut tarvetta itkeä sen hellyyden perään..
=) =) =)

 

[Jaana]

Mielestäni lapsi ei voi saada läheisyyttä liikaa. Jos lapsen hellyydentarpeisiin ei vastata, hän oppii ettei saa tunteilleen kaikua. Kyllä ne lapset varmasti oppivat käymään nukkumaan ja nukkumaan yksin joskus. Lapset ovat lapsia niin vähän aikaa ja itselleni on aina ollut tärkeää antaa lapsilleni turvallisuuden tunne.
Mutta, jokainen kuitenkin kasvattaa lapsensa juuri niinkuin parhaaksi näkee ja tästä aiheesta on varmasti niin paljon mielipiteitä kun on äitejäkin.

 

[kylmä nakki]

tässä kirjassa on ohjeet huudattamattomaan unikouluun, jos kiinnostaa. voipi löytyä kirjastosta

http://www.kenguruu.fi/product_info.php?cPath=53&products_id=197

 

[niina]

Hellyyttä ja läheisyyttä voipi antaa pitkin päivää. Kyllä tuo nukuttamisasia on minusta aika typerää touhua. Siitä kun on sitten vaikeaa päästä eroon...

Miksi se hellyyden antaminen pitää lopettaa kun tulee nukkumaanmenoaika?

Nukuttaminen ei ole yhtään typerää, lapsi saa nukahtaa yöunillekin lämpöisessä ilmapiirissä. Hellyyttä ei voi koskaan antaa liikaa.

Mihin lapsi tarvii hellyyttä nukkuessaan? Sehän kun nukkuu.
Mua ainakin ärsyttäis jos yrittäsin nukkua ja joku siinä samalla silitteleisi ym.
Unirauha olla pitää!
Meidän poika olikin sellainen tapaus, joka nukahti itsekseen tyytyväisenä kun petiin laittoi. Taisi siis saada tarpeeksi hellyyttä päivänmittaan ja kun kiintiö oli täysi, niin hyvähän siinä on nukahtaa. Ei ollut tarvetta itkeä sen hellyyden perään..
=) =) =)

Lapset ovat erilaisia!On meilläkin osa lapsista nukahtanut aina itsekseen ilman mitään nukutteluja, mutta osa taas on kaivannut silittelyä tai sylittelyä avuksi nykahtamiseen ja pikkulapsen omien yksilöllisten tarpeiden mukaan on edetty. Ja kaikki ovat saaneet hellyyttä jo päivällä, mutta osa on kaivannut enemmän läheisyyttä myös iltaisin.
Sinulla on kokemusta vain yhdestä lapsesta. Kaikki lapset eivät ole samasta muotista tehtyjä ja parasta onkin kohdella lapsia yksilöinä.

 

[Rieputarallaa]

Voi kiesus teidän kanssanne! TAAS tullaan siihen, että me yhden lapsen vanhemmat emme tosiaankaan tiedä mistään mitään |O

 

[The titityy]

Hellyyttä ja läheisyyttä voipi antaa pitkin päivää. Kyllä tuo nukuttamisasia on minusta aika typerää touhua. Siitä kun on sitten vaikeaa päästä eroon...

Miksi se hellyyden antaminen pitää lopettaa kun tulee nukkumaanmenoaika?

Nukuttaminen ei ole yhtään typerää, lapsi saa nukahtaa yöunillekin lämpöisessä ilmapiirissä. Hellyyttä ei voi koskaan antaa liikaa.

Mihin lapsi tarvii hellyyttä nukkuessaan? Sehän kun nukkuu.
Mua ainakin ärsyttäis jos yrittäsin nukkua ja joku siinä samalla silitteleisi ym.
Unirauha olla pitää!
Meidän poika olikin sellainen tapaus, joka nukahti itsekseen tyytyväisenä kun petiin laittoi. Taisi siis saada tarpeeksi hellyyttä päivänmittaan ja kun kiintiö oli täysi, niin hyvähän siinä on nukahtaa. Ei ollut tarvetta itkeä sen hellyyden perään..
=) =) =)

Lapset ovat erilaisia!On meilläkin osa lapsista nukahtanut aina itsekseen ilman mitään nukutteluja, mutta osa taas on kaivannut silittelyä tai sylittelyä avuksi nykahtamiseen ja pikkulapsen omien yksilöllisten tarpeiden mukaan on edetty. Ja kaikki ovat saaneet hellyyttä jo päivällä, mutta osa on kaivannut enemmän läheisyyttä myös iltaisin.
Sinulla on kokemusta vain yhdestä lapsesta. Kaikki lapset eivät ole samasta muotista tehtyjä ja parasta onkin kohdella lapsia yksilöinä.

Naulankantaa sanottu Niina!
Jokainen on erilainen ja tarvii erimääriä hellyyttä. Siltikin tuo nukuttamisen jatkaminen kenties vuositolkulla on aika peffasta ja vuositolkulla se tulee jatkumaan jos sitä ei älyä jossakin vaiheessa lopettaa.. Helpompaa vaan olla edes aloittamatta.
Ei se lapsi siihen kuole jos hetken itkeekin ennen nukahtamistaan. Piste. En sano enää tähän aiheeseen mitään.

 

[juuei]

Toi "Anna lapsen nukahtaa" on maailman veemäisin lause! Ttu kun se vaan huusi ja huusi, huusi aamulla ennen kuin silmät oli auki, huusi unissaan huusi tissi suussa! Ja tsiisös kun kerran oin kolme tuntia pois (anoppi hoitamassa) niin oli huutanut tauotta. Vain äidin sylissä oli hyvä, joskus ehkä myös isin.

Kuopus on ihan eri maata. Ne mukulat ON erilaisia!

 

[niina]

Voi kiesus teidän kanssanne! TAAS tullaan siihen, että me yhden lapsen vanhemmat emme tosiaankaan tiedä mistään mitään |O

En todellakaan tarkoita, etä yhden lapsen äiti ei tietäisi mistään mitään. Mutta yhden lapsen äidillä kun on vain se yksi lapsi, voi hänellä joskus unohtua kuinka erilaisia lapset voivat olla. Se mikä toimii loistavasti yhdellä lapsella ei välttämättä ole ollenkaan mahdollinen vaihtoehtokaan toisen kanssa.

 

[Myrskyluodon Maija]

MÄ olen outolintu, ja olen kaikki kolme nukuttanut syliin ekat kaksi vuotta. Ihan omasta tahdostani olen näin tehnyt (ja siis kuopuksen kanssa edelleen näin teen, 1v4kk) . Minusta on ihana se hetki kun lapsi nukahtaa syliin. Ja ihan ilman ongelmia ovat nuo kaksi sitten noin kaksi vuotiaina jääneet omiin sänkyihinsä yksin nukahtamaan iltasadun jälkeen. Mutta mikä käy yhdelle, ei toiselle välttämättä käy lainkaan. Jokainen tehkööt tavallaan, ja jos apua joku täältä kysyy, niin on kurjaa, että hänen yrityksensä moititaan tms... :/