Lueskelin aiempia viestejä raskaaksi tulemisen vaikeudesta yli 40-kymmpisenä. Meille kävi niin että hoidot eivät tehonneet 42-vuotiaana, joten aloitimme adoptioprosessin ja kun 2 vuotta prosessissa oli takana ja viimeinen vaihe juuri alkamassa (paperit lähdössä Kolumbiaan), huomasin olevani raskaana ja ihan luomu-vauvaa odottamassa! Täytyin juuri 45 ja raskaus tuntuu etenevän ihan normaalisti, nyt viikkoja 14+4. Johtuiko sitten yrittämisen lopettamisesta, hormonien heittelystä, adoption lähenemisestä vai mistä, elämä yllätti ihanasti! Kaikenlaista ihmeellistä voi elämä tuoda kun sitä vähiten odottaa! Lykkyä tykö kaikille vauvaa toivoville 40+ ikäisille!
Vauvan odotus 45-vuotiaana
- Viestiketjun aloittaja aamupäivä
- Ensimmäinen viesti
aamupvlle! :flower: Ihana asia, ja iloinen yllätys sinulle!
Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhti rv 11+6 tänään ja huomenna jo npultraus! :heart:
Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhti rv 11+6 tänään ja huomenna jo npultraus! :heart:
Suunnilleen näin meilläkin meni, sitten kun heitin hanskat kehiin eli en enää halunnut hoitoja aloin odottaa meidän poikaa jonka sain 38 vuotiaana ja nyt odotan 43 vuotiaana meidän "pikku kakkosta" syntyväksi maaliskuussa. 
Meille lääkärit sanoi että ovat näitä henkimaailman asioita Mutta onnea kaikille +40 äideille! ja sinulle myös paljon :flower:
Meille lääkärit sanoi että ovat näitä henkimaailman asioita Mutta onnea kaikille +40 äideille! ja sinulle myös paljon :flower:Nyt taas pitkästä aikaa täällä kirjoittamassa. Ilolla luin, että on myös muita "vanhempia" äitejä joukossa- osa vasta tulevia sellaisia. Itse olen liki 47v. ja 7kk:n ikäisen tytön äiti. Onneksi tyttäremme on ollut terve, sillä muuten meidän elämäämme kuulunut enemmäm murhetta. Vaikka meillä jo yhteensä 10 lasta(olemme uusioperhe), tämä pieni iltatähti on kasvattanut vanhampana:aina on uutta opittavaa..
Toivon teille odottaville paljon onnea ja samalla jaksamista, aina kuitenkaan kaikki ei suju suunnitelmien mukaan, uusi tulokas tuo omat "sääntönsä ,toimintatapansa" tullessaan. Kuitenkin on tärkeintä, itse nyt kun mietin synnytyksen jälkeisen ajan, on se,että halusin tämän lapsen ja olen kiitollinen,että sain vielä pienen nyytin itselleni.
Toivon teille odottaville paljon onnea ja samalla jaksamista, aina kuitenkaan kaikki ei suju suunnitelmien mukaan, uusi tulokas tuo omat "sääntönsä ,toimintatapansa" tullessaan. Kuitenkin on tärkeintä, itse nyt kun mietin synnytyksen jälkeisen ajan, on se,että halusin tämän lapsen ja olen kiitollinen,että sain vielä pienen nyytin itselleni.
En ehkä pysty vastaamaan sun kysymykseen kovin perusteelisesti, koska en ole kovin tarkasti seurannut tän palstan kirjoituksia, mutta voin puhua miten itse ajattelen ko. asiasta. Olen varmaan aikaisemminkin maininnut, et ikääni nähden, ajattelin, et jos kerran kykenen tulemaan raskaaksi luonnollisella tavalla, en koe itseäni liian vanhaksi olemaan vielä äiti.
Tietty tulee aina muistaa, että tässäkin asiassa on olemassa monta puolta, monia mielipiteitä. Voidaanko sanoa, mikä on se oikea?Tai onko olemassa vain yksi oikea vastaus?
Mun kohdalla en olisi alkanut mihinkään keinotekoisiin toimintoihin tullakseni raskaaksi, vaikkaikin toiveissamme olikin saada yhteinen lapsi. Ajattelime, että jos toiveemme ei toteudu, niin onhan meillä kummallakin lapsia, jotka ovat meidän elämässämme.
En tiedä, tyydyttikö tämä vastaus sua, voit kysyä lisää, jos haluat..
Tietty tulee aina muistaa, että tässäkin asiassa on olemassa monta puolta, monia mielipiteitä. Voidaanko sanoa, mikä on se oikea?Tai onko olemassa vain yksi oikea vastaus?
Mun kohdalla en olisi alkanut mihinkään keinotekoisiin toimintoihin tullakseni raskaaksi, vaikkaikin toiveissamme olikin saada yhteinen lapsi. Ajattelime, että jos toiveemme ei toteudu, niin onhan meillä kummallakin lapsia, jotka ovat meidän elämässämme.
En tiedä, tyydyttikö tämä vastaus sua, voit kysyä lisää, jos haluat..
Heippa teille!
Ja onnea ap:lle, ihana asia tuo raskaus). Itsekin siitä tässä vielä haaveillut, vaan se taitaa haaveeksi jäädäkin kun gyn.käynnillä lääkäri arveli että vaihdevuodet alkais jo pukkaamaan... ikää mulla siis 42v. Tosin meillä kaksi tervettä lasta jo, että siinä mielessä ihan ok ja luonto saa nyt ottaa ohjat... Luopumisen tuska vaan on suuri, ei tule enää sitä tuhisevaa nyyttiä syliin... Mutta toisaalta sitten kun tuoreessa muistissa on nämä vauva-ajat ja uhmaiät, niin tavallaan on helpottavaakin että voi nyt suunnata voimavarat olemassa olevaan elämäntilanteeseen ja yrittää parhaalla mahdollisellä tavalla selvitä tästäkin.
Tulikohan nyt kauhia sekavaa sepustusta, en tiedä mutta jotenkin näin oon miettinyt asioita...
Hyvää pyhän jatkoa kaikille)
Ja onnea ap:lle, ihana asia tuo raskaus
). Itsekin siitä tässä vielä haaveillut, vaan se taitaa haaveeksi jäädäkin kun gyn.käynnillä lääkäri arveli että vaihdevuodet alkais jo pukkaamaan... ikää mulla siis 42v. Tosin meillä kaksi tervettä lasta jo, että siinä mielessä ihan ok ja luonto saa nyt ottaa ohjat... Luopumisen tuska vaan on suuri, ei tule enää sitä tuhisevaa nyyttiä syliin... Mutta toisaalta sitten kun tuoreessa muistissa on nämä vauva-ajat ja uhmaiät, niin tavallaan on helpottavaakin että voi nyt suunnata voimavarat olemassa olevaan elämäntilanteeseen ja yrittää parhaalla mahdollisellä tavalla selvitä tästäkin. Tulikohan nyt kauhia sekavaa sepustusta, en tiedä mutta jotenkin näin oon miettinyt asioita...
Hyvää pyhän jatkoa kaikille
)Jatkoitteko adoptioprosessia? Ja onko raskaus jatkunut hyvin? onnea tulevasta pienokaisesta :flower: =)
Viikkoja on nyt 26 täynnä ja vauva liikkuu tosi aktiivisesti, kiitos kysymästä! Huomenna on yli 40-vuotiaitten sokerirasitustesti ja nyt on supistukset alkaneet viime viikolla (niitä harjoitus-sellaisia, oletan) joka tosin ensin huolestutti mutta kuulemma normaalia. Adoptioprosessi pistettiin jäihin (paperit pysäytettiin, olivat juuri lähteneet Kolumbiaan) ja se varmaankin nyt sitten raukeaa kun näyttää siltä että kaikki menee onneksi hyvin! Eli molempia ei pysty eikä saakaan tehdä samaan aikaan, ja olen kyllä ajatellut että en varmaan selviäisikään molemmista vaikka olisi luvallista. Ei itse varmaan jaksaisi ja luulen että se ei olisi lapsillekaan oikein, koska sekä vauva että adoptiolapsi tarvitsevat niin paljon huomiota heti alusta asti.
Olen kyllä joka ikinen päivä niin onnellinen ja kiitollinen tästä elämän lahjasta! Muille toivojille ja odottajille toivottelen kaikkea hyvää!
Olen kyllä joka ikinen päivä niin onnellinen ja kiitollinen tästä elämän lahjasta! Muille toivojille ja odottajille toivottelen kaikkea hyvää!
Paljon Onnea ihanaan yllätykselliseen raskauteesi edelleenkin!
Rva Pikkumyy :heart: :wave:
Rva Pikkumyy :heart: :wave: