vauvan nukuttaminen vieressä

Eihän se anoppi siellä nuku, meinaan ei pitäs sen uniin vaikuttaa jos vauva on teidän vieressä nukkumassa.
Teet niinkun parhaalta tuntuu.

 

Meillä nukuttiin n vuosi samassa sängyssä, nyt tytön oma sänky on meidän sängyn vieressä. Mulla oli "turvatyyny" miehen ja lapsen välissä jos tyttö oli meidän välissä ja kun oli laidan puolella niin tyyny oli sit laidan ja likan välissä.
Mä heräsin joka kerta oikeestaan tasan samasta asennosta ku nukahdinki - kyl sen pikkusen vaistoo vierestä ja äiti lapsensa päälle käänny.
Mä uskalsin luottaa tähän ku en o koskaan kissojenkaan päälle kääntyny unissani ja lapseen nyt äidinvaisto toimii paljon vahvemmin

 

Me myös asetuttiin siten että päät oli about vauvan jalkojen kohdalla; ei ollut pelkoa että olis kääntynyt päälle. Näin tehtiin siis ennekuin tuo elohopea lähti liikkeelle....

Anopillesi ei kuulu teidän perheen tavat!

 

Meilläkin nukuttiin/osittain nukutaan yhä koko poppoo samassa petissä. Paljon helpompi yöllä imettää/hyssytellä vaavi uuteen uneen jos herää. Siinä vaiheessa kun vauva oppii ryömimään, on pieni riski että hän kömpii omin päin lattialle ja loukkaa, mutta jos aikuinen ei ole humalassa tai yliväsynyt, hän ei nuku jälkikasvunsa päälle

 

Meillä on tuo 2,5 vuotias nyt muuttanu omaan sänkyyn, mutta vieläkin tulee välillä yöllä viereen.
Ihan turvallista on nukkua perhepedissä ja ennenkaikkea paljon helpompaa kun omassa sängyssä nukuttaminen.

 

Meillä on tuo 2,5 vuotias nyt muuttanu omaan sänkyyn, mutta vieläkin tulee välillä yöllä viereen.
Ihan turvallista on nukkua perhepedissä ja ennenkaikkea paljon helpompaa kun omassa sängyssä nukuttaminen.

Onko mussuketjua jo?

 

Meillä on tuo 2,5 vuotias nyt muuttanu omaan sänkyyn, mutta vieläkin tulee välillä yöllä viereen.
Ihan turvallista on nukkua perhepedissä ja ennenkaikkea paljon helpompaa kun omassa sängyssä nukuttaminen.

Onko mussuketjua jo?

Joo, mä nostan sen sulle

 

Jees kiitti tsemppauksesta!! niin aijonki tehdä miten meille parhaiten sopii... kaikki saa paljon paremmin nukuttua kun vauva on vieressä.. pitääpä tsekata se pakkauksen kirja.. onpahan anopille mjustaa valkosella..

 

Elä sinä anoppia kuuntele vaan teet niin kuin itse tykkäät!

Meillä on vauvat nukkunu ensimmäiset puolivuotta vieressä ja senkin jälkeen.
Nyt tuo 2v8kk ikäinen poika on nukkunut hiihtolomasti asti vieressä, eli siitä lähtien kun sijoituslapsi muutti meille. Eiköhän se siitä taas omaan sänkyynsä muuta jahka on siihen valmis.

 

Meillä molemmat lapset nukkunu vieressä, ja koko perhe ollaan siten saatu nukuttua paremmin. (Imetyskin on huomattavasti helpompaa, kun vauva on jo valmiiks vieressä ).
Nyt, kun kuopus on 1v3kk, niin hän nukkuu joskus koko yön omassa sängyssä ja joskus sitten aamuyöstä tulee vasta meidän sänkyyn. Nykyään itse nukun paremmin jos kuopus nukkuu omassa, sillä muuten hän haluaa tisua monta kertaa yössä.

 

Minä olen jostain kuullut mainittavan oletuksen, että vanhemman hengitys vauvan vieressä, olisi myös jonkinlainen suoja kätkykuolemaa vastaan, mutta tiedä lie onko tuo tosi. Melko hataria nuo tiedot kätkykuolemasta on, joten eihän sitä voi koskaan varmanana asiasta sanoa.

Mutta mutta, onko kukaan koskaan edes kuullut, että lapsi olisi jäänyt vanhemman alle. Tai nimenomaan äidin rusentamaksi. Mietin tässä vain, että kun yksin nukun, pyörin kuin väkkärä yöt läpeensä kuulemani mukaan ja kun vauva oli vieressä heräsin melkeinpä samasta asennosta kuin illalla nukahdin, joten liittyisköhän tuohon jokin myös tiedostetumpi unitila, jotta ei tosiaan pyörähtäisi vauvan päälle unissaan.

 

ennen kauhistelin, miten kukaan voi nukkua vauvansa vieressä... no, sit kun esikoinen syntyi, sairaalassa "opettivat" perhepetiin, vauva kun imetyksen jälkeen jäi tyytyväisenä nukkuu viereen mut heräs heti, jos siirsin omaan sänkyyn, hoitsut vaan sanoi, et miksi turhaan herättää vauvaa, kun voi nukkua siinä vieressäsikin. Sen kapean sairaalasängyn jälkeen normi parisänky kotona tuntuikin superleveeltä!
Miestä pelotti alkuun, et hän kierähtäis vauvan päälle ja nukkui muutaman yön sohvalla, mut niinpä vaan edelleen nukutaan perhepedissä, lapsi on jo 3v... toki välillä nukkuu omassaki sängyssä, mut melkein joka yö kömpii meidän väliin jossain vaiheessa.
Koirat kyllä opetettiin nukkuu muualla kuin sängyssä ennenkuin esikoinen tuli, ei kai niihin voi luottaa, etteivätkö vahingossa nukkuis vauvan päällä?

 

Minä olen jostain kuullut mainittavan oletuksen, että vanhemman hengitys vauvan vieressä, olisi myös jonkinlainen suoja kätkykuolemaa vastaan, mutta tiedä lie onko tuo tosi. Melko hataria nuo tiedot kätkykuolemasta on, joten eihän sitä voi koskaan varmanana asiasta sanoa.

Mutta mutta, onko kukaan koskaan edes kuullut, että lapsi olisi jäänyt vanhemman alle. Tai nimenomaan äidin rusentamaksi. Mietin tässä vain, että kun yksin nukun, pyörin kuin väkkärä yöt läpeensä kuulemani mukaan ja kun vauva oli vieressä heräsin melkeinpä samasta asennosta kuin illalla nukahdin, joten liittyisköhän tuohon jokin myös tiedostetumpi unitila, jotta ei tosiaan pyörähtäisi vauvan päälle unissaan.

Mä veikkaan että JOS tollasta olisi tapahtunut, ystävämme Seiska ja Iltasanomat olisi siitä meillekin vihjaissut.

 

Minä olen jostain kuullut mainittavan oletuksen, että vanhemman hengitys vauvan vieressä, olisi myös jonkinlainen suoja kätkykuolemaa vastaan, mutta tiedä lie onko tuo tosi. Melko hataria nuo tiedot kätkykuolemasta on, joten eihän sitä voi koskaan varmanana asiasta sanoa.

Mutta mutta, onko kukaan koskaan edes kuullut, että lapsi olisi jäänyt vanhemman alle. Tai nimenomaan äidin rusentamaksi. Mietin tässä vain, että kun yksin nukun, pyörin kuin väkkärä yöt läpeensä kuulemani mukaan ja kun vauva oli vieressä heräsin melkeinpä samasta asennosta kuin illalla nukahdin, joten liittyisköhän tuohon jokin myös tiedostetumpi unitila, jotta ei tosiaan pyörähtäisi vauvan päälle unissaan.

Mä veikkaan että JOS tollasta olisi tapahtunut, ystävämme Seiska ja Iltasanomat olisi siitä meillekin vihjaissut.

Ajattelin myös aikaa ennen seiskaa ja iltistä. Nimittäin tuota kuulee useimmiten vähän vanhempien suusta, joten onkohan heillä todellista kokemusta aiheesta, vai oletuksia vain.

 

Meillä esikoinen nukku noin ½ vuotta keskellä, ku ei suostunu omaan sänkyyn, niin tällä konstilla sai ittekki nukuttua. Pienempi ei nukkunu vieres ollenkaa, ku alko aina kiekuun siinä, ku koitin syöttää siihen viereen jatkaan unia. Kolmosesta ei nyt sit viä tiedä, mutta nukutan vieressä, jos ei oma sänky kelpaa.

 

On nukkunut epäsäännöllisen säännöllisesti molemmat vieressä ensimmäiset 6kk

 

Meillä ovat ainakin ajoittain nukkuneet vieressä ensimmäisen vuoden ajan. Yleensä minun vieressä, seinän vieressä , ja mies toisella puolen sänkyä. Mies nukkuu niin sikeästi, etten sen viereen ole uskaltanut laittaa pientä nukkumaan. Itse en koskaan ole kierähtänyt vauvan päälle.

 

joo ja vielkin noi molemmat pojat 7v ja 3v6kk nukkuvat useasti mun vieressä sängyssä. ja en koe asiaa yhtään pahaksi. =)

 

Minä olen jostain kuullut mainittavan oletuksen, että vanhemman hengitys vauvan vieressä, olisi myös jonkinlainen suoja kätkykuolemaa vastaan, mutta tiedä lie onko tuo tosi. Melko hataria nuo tiedot kätkykuolemasta on, joten eihän sitä voi koskaan varmanana asiasta sanoa.

Mutta mutta, onko kukaan koskaan edes kuullut, että lapsi olisi jäänyt vanhemman alle. Tai nimenomaan äidin rusentamaksi. Mietin tässä vain, että kun yksin nukun, pyörin kuin väkkärä yöt läpeensä kuulemani mukaan ja kun vauva oli vieressä heräsin melkeinpä samasta asennosta kuin illalla nukahdin, joten liittyisköhän tuohon jokin myös tiedostetumpi unitila, jotta ei tosiaan pyörähtäisi vauvan päälle unissaan.

Mä veikkaan että JOS tollasta olisi tapahtunut, ystävämme Seiska ja Iltasanomat olisi siitä meillekin vihjaissut.

Ajattelin myös aikaa ennen seiskaa ja iltistä. Nimittäin tuota kuulee useimmiten vähän vanhempien suusta, joten onkohan heillä todellista kokemusta aiheesta, vai oletuksia vain.

Kaipa ne kokemukset tulisi vähän tarkemmin kerrotuna kuin "kuulin joskus jostain joka olisi tainnut mahdollisesti joku kerta..."

Mä luulen että jos tollasta olisi tapahtunut isovanhempiemme elinaikana, olisimme kuulleet siitä. Jos taas mennään ajassa vieläkin enempi taakse päin, niin ihmisillä oli sen verran kovat patjat, että ei tarvitse olla prinsessa herätäkseen vauvan kokoisen möykyn jäätyä selän alle.

Kuitenkin ihan vauvankin puolelta katsottuna, ainoastaan vastasyntynyt teoriassa voisi jäädä alle ellei äiti siihen käännähdykseen heräisi vielä. Muutamassa viikossa se pystyy sen verran tuuppimaan takaisin ettei vaaraa ole. Ja toisaalta ekat viikot sitä on äiti varsinkin niin hormoonihuuruissa että mahtaako se uni koskaan niin syvää olla vauva-asioissa?

Esimerkiksi kun olin synnärillä, niin en herännyt kun kuulutettiin että aamupala on katettu. Ja oikeesti - se kuului kaiuttimista tosi lujaa. Hoitajat ja huonekaveri oli käyneet kurkkaamassa että näköjään nukun niin sikeesti että pistivät puurolautasen pöydälle odottamaan... Mutta vauva nukkui koko ajan mun kainalossa, ja aamiaisen jälkeen hänen tuhinaansa heräsin